sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Pienetkin joet tulvivat.

Talvitulva ei ihan jokapäiväinen ilmiö ainakaan Naruskajoella ole. Pitkä, ennen viime päivien pakkasia ollut loskajakso kuitenkin sekä toi taivaalta vettä ja räntää että sulatteli entisiä lumia. Yhdistelmä vuorostaan poiki tulvan.

Siekakönkään sillalta otetuissa kuvissa reipas vesimäärä näkyy kohtuullisen hyvin ainakin niille, jotka joskus ovat sillalta veden virtaamista katselleet.


Nyt pakkaskelit vuorostaan aiheuttavat tulvivan veden ansiosta painetta koskien alapuolisissa suvannoissa niin, että vesi nousee suvantojäiden päälle. Jään päällä oleva lumi soseutuu, eikä soseesta vuorostaan tule teräsjäätä, vaan paikoin petollista jääkerrosta. Tulvaveden aiheuttama paine lisäksi syö jäätä suvantojäiden alapinnalta, joka sekin tekee jääpeitteestä paksuudeltaan epätasaista.

Tämä toinen kuva on Kuutsikönkäältä, eli Tukikohdan lähimmästä koskesta.


Eipä ole Naruskajoen ylittävää jäätietä vieläkään autoliikenteelle avattu. Kasperi jätti moottorikelkallaankin jäätien kohdan vielä tänä viikonloppuna ajamatta, vaikka porot kuulemma olivat joen ylittäneet isommallakin joukolla siltä kohden. Moottorikelkka tarvitsee alleen reippaasti jäätä, joten sillä ei kannata kuskin itseään, eikä kelkkaa riskeerata.

Ukka siirtyili illansuussa päivystelemään Hallahelinää ja Loimua Keminmaan suunnille. Teemme lapsenlikkahommien sivussa suunnitelmia kahdeksannen päivän Lättähattureissulle, jolle lapsenlapset ovat ilmoittautuneet uteliaan innokkaina.

Keminmaan Tukikohasta Loimun kanssa humputtelureissuja suunnittelemisiin tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti