perjantai 24. helmikuuta 2023

Hirvet kartalla. (2802)

Jokuaikasitten helikopterimiehet laskeskelit hirvitihheyksijä Sallasa ja naapuripitäjisä. Nyton kuvat jaettu hyötykäyttöön mettästysseuroile ja muuvallekkin hirviasijoista päättäville.




Siitäpä itekkukanenkivvoi laskeskella, että onko hirvitihheyvet hyvät vai huonot. 

Tukikohasta helemikuuta lopettelemissiin tähä.


tiistai 14. helmikuuta 2023

Myyräntyöt kurriin. (2801)

Myyrämatilaiset on aikaslailla kekselijäitä elläimijä. Ja hyvijä kiipeilemmään. Sehän on olluttievossakin, että seinijäpitkin net kiipeilee ninko oravat, mutta että niijen kyntynen pittää hirvensarvessaki. Näytti pitävän, kun Kasperin kanssa pariviikkoo sitten kävimä huoltoretkelä Kallelasa. Kasperihan se hoksaskin, että hirvensarviset ovenkahvat liiterisä on joutunnu jyrsijöijen käsittellyyn.

Vähänaikaa siinä vuntsittiin, että mites torjutaan hyökkäys. Sittemmuistin, että mökilä on lirtampullosa retorttitervaa menneiltävuosilta Lapajärveltä. Aitoo tärpätitöntä tervaa, ykköslaatuva. Sillä Kasperi vetelit jyrsityt sarvennokat.

Nyt pariviikkoo myöhemmi näyttäissiltä, että myyrät on antautunnu torjunnaneessä ja jättänneet sarvet rauhaan.


Johannuot kesänpääle voijaan vejelä tervala ruskeeksi sarvet ympäriisä, jos net alakaa muista suunnista ovenkahavoja jyrsimmään.

Tukikohasta lauhaa helemikuuta viettelemissiin tähä.

sunnuntai 12. helmikuuta 2023

Vanahat "vanahoja" pällyilemäsä. (2800)

Siiton jokuvuos aikaa, kun ittelä oli tuo sama päivä ajankohtaanen. Eimeillollu mittään tuommosija kommeita tanssiestyksijä juhlapukkuineen, ninko tänäpänä, kun meijänkin tyttärentyvär Hallahelinä on jo siinä iäsä ja elämäntilanteesa.

Ouluhallin lehtereilä oli kyllä tottuuvennimisä ihasteltavata pilivimpimmein, kun parisattaa lukijon vanahaa tunnihheiluivat tanssilattijala. Oli askelet opeteltu viimesempääle. Oli aihetta läpyttää käjet punaasiksi...





Näteitytöi kuin pairannapei ja suoraryhtisijä miehenalakuja. Noista josei verommaksajija ja meile eläkkeemmaksajija tule, nin ei kenestäkkään.

Tukikohasta valovvoittamista havvainnoimissiin tähä. 

maanantai 6. helmikuuta 2023

Ihistellee komijasti. (2799)

Eitule nin kovin ussein kulettuva tuolta Siekakönkään ylitte Naruskajojen länspuolelle. Tännään kuiten pitkästä aikaa piti käyvä. Pittää aina vilikasta, miltä se jokimaamerkki näyttää, silläkun ei ole kahta samallaista päivää peräkkäin.

On sajellu lunta likele seittemääkymmentä senttijä kaikkijaan ja sitten on ollu muutama pakkasvuorokauskin nyt helemikuusa. Sillon sitä maisemaa syntyy, ninko kuvisa näkkyy...




Kattelin tuosa aikanikuluks neljäntoistavuojen ajalta oman Tukikohan sääaseman tammikuun keskilämpötilalukuja, kun joka puolela kerrotaan tänvuojen tammikuun olleen ennätyslauha. Nin se olikin, keskilämpötila oli -5,7 astetta kotipihasa. Seuraavaks lauhin vuosi on ollu 2018 lukemalla 9,9 astetta miinusta.

Kylymin tammikuu neljäntoista vuojan jaksosa taakseppäin on ollu 2016, jollonka keskilämpötila on ollu -18,3 astetta.

Josei tätä muuvalla huomaa, nin tuhannenkuutijon lämmittäjä huomaa puupinollasa, että ei ole paljoo polttopuupinot vajentunnu. Eikä oikeen kerkijä lopputalavestakaan, kunollaajjo menosa helemikuuta viikko. Maaliskuusa alakaa aurinkoarmas kiipeilemmään yöpakkastejjäläkiin jo semmosiin lukemiin, että paisteela on ehtoopäivät lussala.

Tukikohasta eelleen tilastoimissiin tähä.

torstai 2. helmikuuta 2023

Tarkka kontrolli. (2798)

Joku voi muistaa, että kertoilin täällä jokuaika sitten ylähuulesta, josta poistu tilapäisesti viheltelyominaisuus. Huuli sekä parani hyvin että ei parantunnu hyvin. Siinoli tuola huulipunarajasa semmonen välilä verta vuotava reikä, joka ei tuntunnu umpeuvan oikee kunnola sammaan tahtiin kuin koko noukkatoosan alta lähtevä pystyhaava.

Löinpä päivänämuutamana viikompäivät sitte ja rapiat kakspuoloset silimälasit nokale ja menin kunnon valosa peilin etteen. Siinä verevvvuotokohasa näky semmonen valakosempi pise. Otin teräväkärkiset pihit tai oikeemmin semmoset pinsetit, joilla näppäsin tuosta vaaleesta kohasta kiinni. Otekkun tuntu olevan harossi, nin vetelin pinsettijä varovasti ulospäin. Ja mites kävikää...pullahti sieltä reijästä semmosta kalastajallangannäköstä vaalijaa lankaa semmonen toistasentin pätkä.

Otin siitä papperinenäliinampäälä varmemmaks vakkuuveks kuvan.


Oma maallikkoarvijo on, että eihän se huuli voi kunnolla parantuva, josse joutuu tuommosenkanssa tappelemmaan sielä huulen sisälä. Poistamisejjäläkiin alako selekeesti turvotukset vähentyvä ja reikäkimmeni umpeen.

Toissapäivänä oli kontrollikäynti Rovaniemelä keskussairaalasa. Ultralla tutki mieslekuri kaulaa, muttei puhunnu koko aikana sannaakaan. Antovaan lyhhyitä käskyjä käännelä päätä sinne ja tänne ja löi vaseliinija ihole. Soli vähän kiusallinen tilanne, kun se lekuri aina välisä naputteli siihen konneeseesa, nin tuli ittellä mieleen, että löysköhän se jottain, vaikkei mittään puhunukkaan...Kuitenkikkun se oli laittannu konneesakkiinni, nin se sano vaan lyhvesti, että eipä sieltä mainittavvaa löytynny.

Pyyhin vaseliinit vai mitälierrasvaa oli pyyhkeeseen ja laiton paitaa pääle. Ja eikun seuraavaan osotteeseen Vilikkaan toisellääkärilluo. Se syynäili kaulaa ja suuta ja noukallimakalavoja tarkasti lamppu otallasa. Se oli hiukka puhelijaampaa sorttija ja kertoilit, että kun on löytynny tämmönen syöpäperänen kasvannaine, nin kotrolli onnoin kolomenkuukauven vällein ainakikkahen vuojen aijjan, että varmistellaan, ettei löyvy sammaa sorttija muuvalta.

Semmonehhan mulle soppii hyvin, kunei oikeen kiinnosta alakaa enempijä syövän kanssa temuvammaan. Täytyy sanova, että kyllä nämät systeemit Suomesa on tavallisehhyvälä mallila.

Tukikohasta seuraava kontrollija levollisena oottelemissiin tähä.