perjantai 27. toukokuuta 2022

Työmaalta poispäin. 2708)

Kolomeppäivää hyvvää kelijä ja neljäs sitten tietenki ei niihhyvvää tänhään. Rapijan kolomenkymmenen kiinnon koivukasat vajenit hiukka alleppuoleen. Siellon Kallelan pihapiirisä ninko isoja muurahaispesijä tai pyramiiteja usijampija. Nytsais tulla kuntokelijä, semmosija lämpösijä kesätuulisija kelijä, jollon enimmätveet haihtuilis kalikoista pois.

Eilen kävi herrainkirkolta yks tuttavapariskunta auttelemasa. Onneks sentalon isännämmielipuuhaa on isojempuijen halakominen motorisahhaa ja kirvestä käyttäin. Minulta net olis semmoset sylintäyteiset koivukolomimetriset jääny pienimättä, kunei niitä saa tuommosela klapikonheela palasteltuva. Nyt niistä paksuimmista tuli kuntopino ulukotulipuita Kallelan pihatulipaikavviereen. Niilä passaa kallaa savustela ja makkaraa paistela.

Liiterinyhteyvesä oleva rojuvarasto siirty sisäroinaltaan suurimmaks osaks kaatopaikkatavaraks. Laskima, että kunholakun pinnoo nuita klapija sinne peltikaton alle kattovamyöten, nin nelisenkytäpinomottija on varastola kokova kaikijaan. Siinon muutamaksvuojeks polttopuuta takkaan ja saunankiukaaseen.

Palhautin Linko-Jarkon erinomasen raktorin ja halakomakonheen isännällesä. Jäämä oottammaan, millon kone joutas vielä parikskaampäiväks Kallelampihalettöihin...


Olipahan menosa tai tulosa, nin kameralle tarttuu, josei jäläkiimmuista, millon mitäkittein.

Tukikohasta ensviikollajatkamissiin tähä.


tiistai 24. toukokuuta 2022

Tierroskaaja rofiloitu. (2707)

Meijän emäntä omparina viimepäivänä pyöräilly Tukikohasta eeskahtaale tuota meitin pääväylää Naruskantietä. Aiheena on ollu perinteinen roskijenkerruu näin kevättalavesta, kuntienlaijat ollumista vappautunneet.

Son seittemän kilometrijä tien kumpaakillaitaa, mistä emännyys on keränny nyt parilleppäivää viis kukkurapäistä kauppamuovikassillista erilaista ryönää, jota autojen akkunoista työnnetään ajjaisa pihale. Tai repsikampaikalta. 

Siinä kerttyy tieten tilastotietovaki, joka nykyvään puskee kaikkijalle. Mamma paino kans mieleesä, mitä roskiksiisa löysi. Rofilointi on selevä. Pääroskaaja polttaa sinistä LM tupakkija, juo Pirkan ja Karhun keskikaljoja tölökistä ja välilä ilimeisesti peittellee kaljahöyryjä Sisupastilleila. Tosihemmo. Omasta mielestäsä.


Jos tunnistat tuosta ittes, nin Ukka voi antaa kymmenempisteen vihijeen. Meilon kahesa autosa roskaamattomuustakkuu nin, että mitään ei heitetä muuale kuirroskikseen autonsisälä. Sielon molemisa pirsseisä etupenkkien takana takajalakatilasa muovinen pikkuroskis, johon käy kaupan muovikassi tai muu muovikassi. Siihen kaikki, huomijo kaikki roskat paperitollosista räkäpyyhkeisiin ja karamellipussiloihin. Ei ole vaikee temppu työntää ajjaissakaan kättä penkkijevvälliin taakse ja puottaa roskat sinne. Ja takapenkkiläiset löytää roskiksejjaloistasa. Ja roskiksesa on tyhyjijä pussija sen käytösäolevan alla, nin täyven voi puottaa lailliseerroskikseen, joita löytyy kyllä, kun pyyhkii rähmät silimästäsä. Ja uus tyhyjäpussi taas töihisä.

Tämon sikamaista, että meijän sejasa pyörii kaikellaista kusipäätä, jotka pittää roskiksennaan tiellaitoja. Olempuhunu.

Laitan tähän kauniiks lopuks aamuvarahisen kuvan tältäaamuva Kallelarrannan maisemakameralta. Se kertoo mulle ja muile, että joki on rapsakan puolmetrijä tuluvasa, kun Syväskönkään loppuliuku ylettyy vielä yli puolensuvannon alavirtaan. Kamerakuvasa kun alakaa näkymään suvantokivi vasemmala puolela jojen keskilinjasta ylävirrastapäin kattoisa, nin sillon ei kesävesi olekkaukana.


Nyttars lähtee klapisavottaan. Perjantaihinasti on halakomakone laillisesti lainasa, jotenka eikun harrastuksenommaiseen puuhastelluun...

Tukikohasta ennätyslämmintäpäivää oottelemissiin tähä. 

maanantai 23. toukokuuta 2022

Ei päivääkään. (2706)

Son kesä Naruskala. En kerinnykkun lattaamaan renkaavvaihtovermeet pihale emännän Subarun kesärattaavvaihtova varten, nin jopa ensmäänen räystäspääskypari lehahti tutkimmaan räystäsalusija. Ei ole kaikkija pääskysempaskoja etupihan korkeela olevista akkunoista pesastu, nin alakaa kohta uutta suoltaan.

Ei ole kuiten kesänen lämpötila. Mutta nethän luppailit alakuviikkoon paritkillämpöset päivät ja loppuviikole hiukka viileempää. Ei ols helteilä niivvälijäkkään, kumpitäs huomisesta etiäppäin keskittyvä Kallelasa klapipuuntekhoon.

Kesärattaat onnyt molemmisa pirsseisä. Päämaantie alakas kohtaa kaipaamaan oikijaa tiekarhuva, kummeinaa reikiintyvä nin, ettei kohta tasasta väylää löyvy.



Puottelin joutessani talohhintaaki alemmaks, kun alakaa tuntummaan hiljenemistä sillä rintamala. Ihanku immeiset pelekäis jottain. Täälei kuiten mikhän ole muuttunnu. Paitti tietova on, että tästä tullee Natoraja tuone ittäämpäin. Ja vartijointi saattaa palata neuvostoaikaseen systeemiin, kun se Puuttini järjestellee maastasa sulettuva aluvetta, ninko Neuvostoliitto aikannaan oli.

Eivois oikeestaan elo tän rauhallisempaa olla, mitä se täälä Naruskala on. Kesä tullee, muuttolinnut eikullissääntyy, lämpenee, ja tuluva ollaskusa. Se tarkottaa kohtsilleen alakavvaa kalastuskautta jojela.

Täsähän lähiaijjjat mennee puitatehesä, hillankukintaa ootellesa ja lehtee puihin vartoillesa. Ja turistikessää ootellesa, vaikka itäraja ei nyt niimmaineesa ehkä olekkaan. Peleko on kuiten turha, hyvä täälon. Ja elo ennallasa.

Tukikohasta lintuinpesintäpuuhija seurailemissiin tähä.

perjantai 20. toukokuuta 2022

Yks pyy vähemmä. (2705)

Pihapiirisä tapahtuu välilä asijoita, joilla ei olis niivväliä tapahtuva. Huoltelin tuosa Tukikohan pihasa peräkärrin valoja, kun korviin tarttu outo hiukka rämähtävä ääni jostain. Äänen suunnasa huomasin pikkulintuva isomman linnun pelemahteevan maassa.

Ensmäänen ajatus oli, että taas on haukka napannu lounaan ittelleen pikkulintuvalikoimasta, mutta lähempi tutkimus kertoili ihammuuta. Pyyparka veteli viimeset elommerkkisä siinä maassa ja viimen liike lopahti lyhven ajan kuluissa.

Hiukkasen mietin, mikä sille mahto tulla. Tojennäkösin vaihtoehto on, että pyyparka lenti Rihlavainaan vihreeseen häkkiverkkoon, joka on huono erottummaan näin sulammaan aikaan. Kanalintuja lentellee ja menehtyy sammaanviissiin välilä raja-aitoihin.

Kaunis lintu, jonka vihellyksijä vielä pihapiirisä kuulisimmieluummin kuin kattelisin sitä hengetönnä...


Tukikohasta seuraavija tapahtumija oottelemissiin tähä.

torstai 19. toukokuuta 2022

Lepposat tuluvat. (2704)

Kylymänkalsee kevät on sulatellu lumet hilijolleen siihevviissiin, että ei näyttäs tulevan kovija tuluvija tällekkevväälle. Sepä ei haittaa, vaikkei yli äyräittesä nousekkaan. Kunhan saisvat nuo sähköntuottoaltaasa täyteen energijaa, kunnäyttäs siltä, että itänaapuri laittaa sähkölinjat poikki ja kaasuhanasa kiinni. Eikä juuri muuta merkittävvää ole tapahtunu kuin että Puuttinin läntiset naapurit liittyy Nattoon.

Eilejja toissapäivänä näppäilin ohikulukiessain kuvat Siekalta ja Tennijöjoen sillalta. Viimevvuotisiin verrattuna on veenkorkeuvet hyvinkimmaltilliset.







Kallelammökile johtava Kuutsijängäntie alakaa olleen puominaukasuva vaille kesäkunnossa. Kävimä hakemasa muutamalta Isosyötteemmökistä joutavan kokomäntysen parivuoteeks levitettävän puusohovan ja parit varavuoteet siltävaralta, että joku halvaa Kallelaan yli kuuvenhenkilön kokkoonpanola.

Sielommuutevvielä vappaita viikkoja kesäkuun nummerot 23, 24 ja 25. Sehän tarkottaa, että Juhannuksenkisseutu ovvielä vappaana. Saattaa olla kesäkalastus nuilaviikoila veenkorkeuvempuolesta heppeimmilläsä.

Toukokuulloppuun mennesä olis tarkotus saaha puut palastetuva kolomemetrisistä lyhvemmiks ja halotuiks Linko-Jarkon halakomakonheela, kuhan se joutaa Jarkon omilta puuhommilta.

Tukikohasta kotihommila jatkamissiin tähä.

tiistai 17. toukokuuta 2022

Viikompäivät maalimalla. (2703)

Johan täältä rospuutosta jouti muutamampäivän pois olemaan. Oli taas se viijettäkytävuotta vanha perinne kokkoontuva armeijakavereijen kanssa Kaatunneitten muistopäiväviikollopuksi yhteen. Kaksvuottahan jäi välliin tämän koronavvuoksi.

Yhistelimä emännänkans tähärreissuun muutamampäivän anopintykönä tekopitäjäsä Petäjäveelä. Kevätsiivous oli aiheena.

Savon syvämmmaila Puumalasa meilloli tyttären kautti vuokrattuna heijän matkailupirssi, jolle löyty Räsäukon mökkirannasta maalimanparas paikka pikkuniemesä. 

Ei tänävuonna käyny nimpaljoo katteeksi kevvään pisemäläolo sielä eteläsä. Joskus on saannu vastan tehhä toukokuumpuolvälisä, mutta tälläpä kertaa piti savusaunasa kylypee iliman, kunei koivullehestä sielläkään ollu tietova. Kevät myöhäsä.




Vaihoima eilissäpänä matkailupirssin ommaan Leksukseen Oulusa ja hurhautima kotiperäle. Tukikohasta näyttäs tulevan natotukikohta, jotenka viikon aikana on tapahtunnu paljollaisesti. Torppa kuiten oli paikallasa, ninko on ollu rapijat neljännesvuosisajan meitin omistuksesa. Eipä täälole ennenkään itänaapurista haittaa ollu. Hyvihhän tuo nukutti kotisaunomisejjäläkiin omasa sängysä, vaikkei huono petipaikka ole kahele aikuselle tuommonen reissupirssikään.

Naruskajoki kohisee luppaavasti. Täsommietittävä, joko vaihtas Leksuun kesärattaat. Räntää räimii ja lämpöasteita on hätäset kakskipaletta.

Lunta oli lähtiisä Tukikohasa kakskytäsenttijä, mutta ensmäänen homma oli sääkonheelta nollata lumet. Lehtivihreetä täälon turha koittaallöytää. Tuluvatilanne tutkitaan.

Tukikohasta lämpenemistä rauhalliselamielelelä oottelemissiin tähä.


maanantai 9. toukokuuta 2022

Onko korppi kotona... (2702)

Oon aina pitäny korppia semmosena lintuna, että se ei ihimisasumuksen ihan likele ussein tule. Saatan olla väärässä ja on vara antaapperiksi. Alako tälleaamuva muuan korppi raakkua ouvola äänellä tuola Tukikohan postilaatikon tienoila. Menin sinne tarkemmin kattelemmaan, nin siitä petäjästä, josta korpin karkotin kävelylläni, näyttikin tulleen korpile pesäpuu.

Josse on tosi, että korppi siinä pesimään alakaa, niin saattaa kesämpääle olla komijaa mekkalaa silläsuunnala. Siinon nimittäin toinemmusta eläjä kymmenemmetrimpäässä, palokärki. Ja se ja sempoijjaat on kovia mekkaloimaan.

Meitimpuolesta aivan sama, äänelläsä net kaikki linnut laulellee...

Muuttolintuja on eilejja tänhään havaittu Tukikohasa lissää. Västäräkki ilimesty eilen ristironkkelikasoja ihimettelemmään ja tälleaamuva lauleli ensmäänen kirjosieppo. Pääskystä puuttuu värssy, mutta niitä taijamma vielä saaha oottaa, sevverravviileetä on vielä.

Jos korppi Tukikohan tontilla oikeesti pessii, nin tuossa sen musta risukasa sylintäyteisesä petäjäsä sen latvapääsä kuvisa jollaillaila näkkyy. Siinä se raakkui ja siivilleennous.


Tukikohasta kaikki tervetulleiks toivottelemissiin tähä.


 

sunnuntai 8. toukokuuta 2022

Äiteempäiväpihivi. (2701)

Jos sijalliha kuuluu ruokavalijoon, niin semmosesta laittelin joutessani äiteempäiväpihivin. Sitäkun tekkee tapeeks ison ja täyttellee sen hyvälä tavarala, nin ristillinen tasajako pöyväsä riittää. Meilä se tarkottaa kolomasossaa rouvale ja kahtakolomannesta Ukale.

Se pihiviliha ommeilä Erätulen hyllystä ostettu kaks porssaan ulukovilepihvijä sisältävä Snellmannin tyhyjiöpakkaus. Pihivit on menny jonkullaisen litistyskonheen läpi jo valamiiks, mutta pieksän ne molemmat leikkuulauvampäälä vielä kaksinkertaaseen kokkoon ja paksuuvesta tieten puolet pois. Nuijimisen jäläkiin laitan toisele pihiviaihiolle poron kylymäsavurouhetta, sitten muutaman ohuven viipaleen sinihomejuustova ja kolomanneks varviks raastoin tälläkertaa Kasperin Italiantuliaista tuomaa parmesanija, semmosta kovvaa juustova. Net levitellään tasaseen sinne alimmaiseksjääväle pihivimpuolikkaale, mutta ei ihan reunoile asti.

Sitten otetaan se toinen nuijittu. Se nostetaan tämän ejellisempäälle ja nuijitaan ne reunat lihanuijala kiini vähänniinko net liimattas reunoistasa. Sitten siihen pintaan voi, ninko nyt tehin, ripotella hiukkasen hienova merisuolaa. Suolauksevvoi hoitaa pannullaki vaikka soijakastikkeela. Suolajjäläkiin pyöräytin pihivin korppujauhoisa, joihin ovvalamiiks sekotettu mustapippurirouhetta. Sitä pihivijä ei tarvitte korppujauhossa kääntää, vaan nostaa sen sieltä kuumale pannule, josa on sulatettu oikeeta voita. Kusse on ruskistumasa pannula, nin ripottelen siihempäälle sitä sammaa korppujauhosekotusta tasaseen sormila.

Muutamaminnuutti puoleltaan paistoaika, eikä liijan kuumala pannula, että täytekkin kerkijää sulamaan ja pihivijä maustammaan. Kääntö varovasti ja toisempuolen allekkin hiukka voita, se ruunaa tämmösen.

Meitin intutkijohellampäälä kiehu puikulapottuja tällä kertaa tupesa. Kastikkeen tekasin kolomannela levylä nin, että laiton pearnaissikastikkeen ja kolomenpippurin kastikkeen sovusta kermaan ja pikkuvoinokareen sekkaan, ohentelin sitten haaleella vesisosuuskunnavveellä.

Nämät kolome evväänossaa on heleppo ajottaa nin, että kumpihivi ovvalamis, nin pottuista voi samantien kaataa veet pois ja soossin voi nostaa myös pöytään. Sallaatit lautaserreunale, kuohuvat lassiin ja äiteempäivän sankari kututaan pöytään valamiile.

Ei tullu otettuva kuvvaa, kun oli nin maitti päälä, että unehtu. Kaikki tämmösestä ohojeesta tietää, miltä se lautasela ennen syöntyijä näyttää...

Jose tälleäiteempäivää ole tarveaineita, nin tämmösempihivin voi tehhä millovvaan. Ohoje tullee hiukka myöhään tälleppäivää, mutta jos kauppa on likelä, nin johan tuommoset tarpeet hakasee ja laittaa ehtoopäivällisen.

Tukikohasta kaikile erityisesti äiteile onneva sylintäyveltä. Ittekkun olen orpo, nin muistelen vaan ommaa äiteetä ja hänen äitijään ja isänäitijä. Meitin huushollin äiteelä on oma äitee vielä äitijempäivää viettämäsä, ikkäähän hänelä on vasta yheksänkytäkolomevee. Onneva erityisesti Anopile!

Tukikohasta liputtamissiin Suomellipula nin selekeesti, että ittäänkippäin näkkyy, tähä.