Taasko maanpetturi.... (2838)

Kahen auton omistajana meitin huushollissa joutuu rengaskauppaan jommankumman pirssin kanssa melekeen jokavuos. Nytoli vuorosa meitin emännän Suparun talavirattaat, jotka olit jo ylivanahaa vuosikertaa ja nastattomina olivat liukkaallaiset.

Kävin ottamasa kotikaupungin kahesta kummikaupasta tarjoukset nastotetuista rattaista tasapainotettuina ja allelaitettuina. Sittelleitoin vastaavista renkaista Haaparannale sähköpostila tarjouspyynnön. Sieltä vastattiijjo samana päivänä.

Hintaerova neljäle renkaale vaihtotöinesä oli Ruåttin evuksi ei enempää, eikä vähempää kuin kolomessattaa €urova. Eipä sitä tarvinnu kauvaa miettiä, mistä nokialaiset kympit hajetaan.

Lähimä aamupäivälä Urputieltä Ruåttijakohti. Emäntä halus siksaikaa Ikeaan, kumminä menin rengaskauppaan. Tutut sielä jo kasvot ja toimenpitteet, kunon tullukkäytyvä aikas ussein.

Halliimpääs sillä kellollyömälä, mikä oli sähköpostisa sovittu. Vaihto kesti puolisentuntija kaikkine pessuineen ja tasapainottamisinneen ja allellaittoneen. Ei kannatte rengaseksperttijen leipää mennä syömään...

Empäs tulluttarkistanneeks, misä tämä nokialaistenkierros lie tehty. Aikasemmat olit ainakkikkerran hyökkääjävaltijompuolela tuosa rajantakana paistettu, mutta nyt entiijä. Pitänee kattova. Kierrokseen tuli kuiten suomenkieliset takkuupapperit, jos jottain oottamatonta tapahtuu lumikummille.

Nytpä net renkaat on ensmäästäkertaa lumikelitestisä, kuvviimeyönä ja tänpäivänaikana on tullu toistakytäsenttijä postikorttimaisemalunta. Emäntä läks testaamaan niitä tuone Tapijonkylänsuunnile, kun halus mennä piteleen Aarnikoulupoijjale iltapäiväkerhova koulujjäläkiin.

Urputien Tukikohasta kolahommija pikkupihasa pukkelemissiin tähä.

Urputien Tukikohan kuulumiset. (2837)

Jokuvarmaan huomas, että Naruskan Tukikohta ojjäämäsä pois tämän plokin esittelykuvasta. Paikalle tuli Urputien Tukikohta uusinekkuvineen.

Olema emännyven kanssa elämällaijasa kiinni, vaikka ommenny pisempi jakso, ettei täältolekkulunu mithän. Olema kuiten miettinneet ja järjestelleet asijoita sillemmallile, että keskitymä toistaiseksi Kallelammökin markkinoimisseen ja sen ylläpittoon mahollisiman vähilä huoltoreisuila. Ja muutovvietämä eläkeläisten hiljaselova täälä Rovaniemen Lapirrinteelä.

Emmä ole mainostannu mökkijä pitkiimpitkiin aikoihimmissäämmuuala kuin täälä plokisa. Nyton kuiten laitettu ilimotukset torile ja oikotiesivuile. Tuoreita ilimotuskuvija Kallelasta löytyy TUOSTA KLIKKASEMALA

Yritämpittää uutta kotisivuvame ajantasalla myös. Se sivu löytyy TUOSTA KALLELASIVUILE

Kallelasa oli syksympääle isohkot remontit, kullaitatettiin KauttioJarila uus peltikatto ja jäläkiruuvaks vielä Jari tekas kulukulaakonkeja yläpohojampuolele, johonka latettiin samantien lissää eristettä puhallusvillammuovosa. Eihäntuo liikakylymä ole pakkasillakkaan ollu, mutta sieltäkautti se lämpö kuiten on vuotannu, kunon villat maannu sielä oravijen ja myyrijen peuhupaikkana loppuunneljäkytä vuotta.

Naruskantasala oli parpäivääsitten Kallelasa käyvessäme vähällaisesti lunta. Joki oli hilijalleejjäätymäsä, joten kohta sinne jojele ja lähijärvileppääsee pilikkimmään, josei kesä takas tule. Tiet olit lanattu hyvväänkuntoon. Talaviaurauksesta jouvutaan Punaruskan kaava-aluveele hiukan vääntämmään, kun osa mökkiläisistä on lopettelemasa ja jo lopettannu osallistumisesa talavikunnosapittoon. Het tuntuu unohtanneen sen, että auraamattomana se mettäautotie aukee kesäajokuntoosa vasta juhannukseks tai myöhemmäks, jos kuntolumitalavi tullee. Vallassaan, ejjaksa maksumiehijä houkutelammukkaan aurauskulluihin. Katotaan, kauvanko met muut auki jaksama mettäautotietä pijelä...

Täsä meijän uuvesa kaupunkitukikohasa elelemä hiukka eri tavalla kuin ejelliset asukkaat. Het kertoit, että ovat lämmittänny olohuoneen takkaa noin kerravvuojesa. Met puolestame otettiin takka heti hyötysempään käyttöön. Nyt, kun ojjo 10-20 astetta pakkasela, nin takka lämpijää vähintään jokatoinempäivä. Keittijön hellaleivinuunija porruutama joutessame jommaltakummalta puolelta päivittäin. Kalikat on metrissiin halakoihivverrattuna kalikoita, mutta korvaushoitova saa, kunniitä tuolta katoksesta sissään kantellee ja lepposaa lämpövä saa tulisijoista. Kakskytäkaheksavvuotta sai kanniskela metrisijä nimpal, että riitti.

Nuot mökkikuvat on viimepyhältä parimpäiväntakkaa. Lumisempaaki on Naruskala joskus ollu. Kallela on käyttökunnosa, joten vappaasti saa sitä mainostaa ja sinne mennä hermojasa leppuuttammaan. Kaamoksesa voi istuskela vaikka ulukotulila tai takallämmösä. Jokiveen kohinaan ja jäätymisseen näin syksytalavesta ei kerkijä kyllästymmään, kummaisema muuttuu päivittäin. Polttopuut ei sieltä liiteristä äkkijä lopu.

Ja sittevvielä tyär miehesäkkanssa vuokraa yhtä mökkiä Iso-Syötteelä. Sinne kelepaa mennä myös lommailemmaan, kattokaa vaikka ite TUOSTA KLIKKASEMALLA.

Urputien tukikohasta lintulautaajja lämmittämmisseen keskittymissiin tähä.

Erillaiset lajit lintulauvalla. (2836)

Viikompäivät ollaan nähty lintulautaliikennettä Urputien Tukikohasa. Vilikkaasti alako heti ensmääsestä päivästä lähtiin pähkinät ja aurinkokukansiemenet lintuloile kelepaamaan.

Naruskan Tukikohasa ei juurikaannäkyny varpusia, mutta täälä motterit on pelisä mukana heti, kun ruokintapaikka perustettiin. Tiaisija on ollu kolmee lajia, talitintti, sinitintti ja hömötintti. Eniten tietenki talitinttijä, ninko kaikkijalla. On ollu punatulukkuja, närhijä, järripeipposija, peippoja.

Pihlajat putsasit marjoista enimmäkseen räkättirastaat, jotka net on nyt alakanneet lähtijä etelänsuuntaan, kun on kääntymäsä talavele.

Eilejja toissapäivänä käväsi muutamaankertaan lintulauvala semmonen tipi, että piti alakaa lintukirjasta varmistammaan. Pähkinähakki ei nokkaasa koskaan Naruskalla näyttänny, mutta täälläpä käväsit. Kaunis lintu ja pähkinälle perso, ninku sen kokoluokkaa oleva närhiki. Saatiin siitä tieten kuva, kun aitijopaikka olohuoneesta on ruokintapaikkaan...

Sevverran on viimoyöltä lunta maasa, että Urputien enslumi tulit 8.10.1023. Toivottavasti lähtis vielä maa sulaks, että kerkijäis kaikki lehet noista pihapensaista ja lehtipuista puotappois, nin sais net haravoitua läjjään. Toisaalta, sieltähännet enskevväänä löytyy, jos talavi tästä liikkeelellähtee.

Urputien Tukikohasta uusija lintulajeja oottelemissiin tähä.

Sivutuotteena hiilimuikkuva. (2835)

Suomemmaa on taantumasa, kertoovat. Ei ole ihime, kuhhintalappuja yhtään seuraa. Samasa taantumasa on nämä lokikirjootuksetki, vaikka täälä kyllä jokapäivä jottain tapahtuu.

Son kääntymäsä kylymemmäleppuolele tää syksy. Pikkupakkasija on jo pijelly, mutta Rovaniementasala ei vielä olla lunta nähty.

Onsaattanu ollappuhetta jo aikasemmin, että täsä Urputien tukikohasa kunnyt asutaan, nin ommahollista lämmitelä kaukolämmöllisäks köökin leivinuunillisela hellala. Son korvannnu talommiehele Naruskan tukikohan puulämmitystä. Sielä tosin ei tunnettu allemmetrin poltettavvaa puuta, kun tänne uuniloihinmmmahtuu enintään alleppuolmetriset.

Puuhella toimii nyt erinomaasesti, kun siton päästy käyttään päivittäin. Ja jokapäivä syntyy kommeita hiilloksija varsinkilleivinuunipuolele. Päättelin emännän kuolavvalumisesta, että se himmoittee hiililä jotakin, mitä ainakillapsena on kotonasa saanu kertaviikkoon. Hiilikallaa.

Nimpä minä yhtenä päivänä käväsin sallaa prismammatalikola kalastamasa. Ostin puolisenkilloo valamiiks perattuja muikkuja. Ja eikunnet halstariin ja hiilile...Son semmonen viijemminnuutin evväällaitto kellostakattomatta. Kevyvesti hienolla merisuolala suolaus, halstarointi, ja kolomantena vaiheena kylymän juoksevavveen alla käyttämine. Ja aterija ovvalamis.

 

Sattu Aarni olleemmeilä kans. Son semmonempoika, että kala kelepaa. Ja emännälekkelepaa kans. Nimpä net kahelleen pistelit poskeesa halstarillisen, eikä sollukkummaistijainen.

Iteläpittää malttaa tuommoset evväät. Ei vihti kihtijä härnätä.

Ainiin, ommeilä ollu syyskuullopula evväisä jottain semmostaki, jotei ennen ole ollu. Käväsimä sielä Puuumalasa uusimasa ruisleipäkurssin Räsäukon leipätehtaala. Siinäsivusa Räsäukko vejätytti emännämpääle hirvikärpäsvermeet. Het kävit lähimettäsä tunteroisen sieniretken. Ja oli ollummitä poimija. Kanttarellija, mustijatorvisienijä ja suppilovahveroita oli kopattäynä kummallaki. Emäntä oli ja ovvieläki silimätsuurellaan, kumpääs uuvellaiseen sienimettään...

Voitta uskoo, että sienisoossista ei täsä huushollisa ole muutammaampäivään puutetta ollu.

Niija ovvielä kolomas kerrottava asija tapahtunnu kirjotustauvolla. Peltikattomies Kauttio otti kesälä urkon Kallelan peltikaton uusimisesta. Paripäivää sittettuli valokuva, joka osottaa tillaajillekki, että musta komija peltikatto ovvalamis. Ennää puuttuu piipumpellit, jotka netkippitäs ollappaikallaan viikolloppuummennesä.

Tuosa kuva jokisuunnasta. Sielonnyt asijallinen aluskate ja uus ruovelauvotus. Eikä tartte ittelä ollakkuin maksajampaikala. Johan tuo entunen kerkis olleempaikallaan kolokytäviisvuotta, jotejjouti vaihtaa.

Urputien Tukikohasta päiväseltään Naruskallakäyntijä valamistelemissiin tähä.

Kolomempäivän pikareisu Norjaan. (2834)

Ensmäästä kertaa pääsimä emännänkans Norjan ruskaa vilikuileen. Entisesä elämäsä oltiin Naruskala ninko täittervasa kiinni koulukasryhymisä kaikki syyskuut ja vielä lokakuutaki. Sonnyt ohi, ja pittää alakaa totuttelemmaan enimmäkseen semmoseen elloon, että voi tullajamennä ninko halvaa.

Oon sanonnu aina, että Norja on hienomaa. Pakko sannoo taas se sama. Met emmä kyllästy niihin vuoristomaisemmiin ja merimaisemmiin. Jamuutonki Norjasa on suomalaiset hyväsähuuvosa, kun kaikki palavelut pellaa viimesempääle.

Emäntäse joutaa kuvvailemmaan minuva enempi, kun jonkuppittää ajjaa. Ja toistaseksi son Ukka Matimpoijjan homma.

Tuoson muutama kuva sekä Norjasta että Suomempuolelta Saanalta, mihin emännyys kiipesit ensmäästäkertaa ja pääs näin totteuttammaan monivuotisehhaaveesa. Viimeset kuvat on Saanarruskasta 2023. Muut Norjasta, pääkohe oli Senjan saari. Voimma suositella.

 

Sunnuntaiaamusta keskiviikkoehtooseen oli reisula ajallista mittaa. Kilometrejä synty likelle 1500 sopevina päiväannoksina. Norjan siirtymät olit lyhvempiä. Lähtö Urputieltä ja palluu Urputiele.

Reisukuvat ovvähämmyöhäsä, kun olema ollu Onnelasa puusavotoimasa Raisan ja Kasperin avuksi, että kaikki polttopuut saahaan katostenalle. Se on meillessopivaa hyötyliikuntata ja apu tieten Onnelavväjele.

Urputien tukikohasta loppukuusta eteläiseen Suomeen suunnittelemissiin tähä.

Saunarojekti maalisa. (2833)

Urputien sauna ovviikonaijjan ollu normikäytösä lauverempan jäläkiin. Portaat ja lauteet on kaikki uutta haapalautaa. Selekänojaks emäntä muotoili Karhutunturin pohojospuolelta katottunna, joka ei vaikee sahattava Makitan pikkupistosahalla ollu. Sormipanelija toima Oulun Bauhausista Vaalaviikollopun palluumatkala.

Pinnat on käsitelty värittömällä ja ruskeella saunavahalla ympäriisä vähintään kahteenkertaan, osa kolomeen. Vanhoille komuroille oli vissiin viisaampaa suunnitella ja rakentaa käsikaiteita sevverran kahtapuolen, ettei tulis liukastumisija märilä pinnoila.

Entusesa elämäsä saunotettiin Naruskala kolomeekikkkymmentä saunojaa ehtoosa. Tämällauteet on parahultaset kahelle, eikä ole tievosa linja-autolastija Urputiele saunommaan, jotenka tämä koko orriittävä.

Urputien Tukikohasta Ruåttinkautti lähipäivinä Narvikiin Norjaan suunnistamissiin tähä.

Laavuvvihkijäiset. (2832)

Olima eilisäehtoola Onnelavväjen järjestämäsä vihkijäistillaisuuvesa Ounasjokitörmälä. Kaikkijaan parikytä henkee lapsosista ikäimmeisiin olit paikala. Onnelavväki olit loihtinnu laavuun eväslinjaston, josa oli hirvipaistija, jänespaistija, erilaista lisuketta sallaattijenkanssa, paistettuva pottuva ja paistojuureksija. Hyvin toimi muurikkapannu tulisijampäälä.

Ukan vähäseks osaks tuli jäläkiruokalättyjempaisto. Taikina oli tehty ässittymmääjjo Urputiekeittijölä. Neljällitran taikinaämpäristä jäi ainetta vielä pyhäpäivärrääppijäisilekki...

Ei haitannu pienet sajekuurotkaan juhulatunnelmata. Hyvin sopi ruokaväki huopakaton alle antimija nauttimmaan. Letumpaistajan pusakka sai savullisäks vesisajetta, muttei tahtija haitannu.

Urputien Tukikohasta muistelemissiin tähä.

Huoltoreisumatsuja. (2831)

Emännyys pyörähti Kallelasa pienen huoltolenkin. Ei malttannu tietenkää olla menemättä mustikkajamatsutakemettään, kunniijen aika onnyt.

Merkki oli matsuista, kilovverran tuli Urputiele asti. Mustikkaa ämpärillisevverrammyös.

Nykyseltä asentopaikalta vielä ei osata lähtee matsuja ettimmään, vaikka varmasti Rovaniemeläkimpiisaa jyrkkijä rintauksia, joisa vanhoja petäjijä kasvaa. Sielä se matsu poimijaasa oottaa, kunniitten aika näyttäs olevannyt. Hyvijävuosijahan on tilastoitu vain joka kahestoista vuos...

Tukikohasta tänhään matsusoossija maistelemissiin Urputien Tukikohasta tähä.