torstai 8. helmikuuta 2024

Laiskammieherraportti. (2847)

Syväntalaveehan pakkasinneen tässon piisannu eläkeläisten elosa. Hilijaiselovahan se enimmäkseen on, mutta tullee siihen sillontällön sopevaa vaihteluva. Syksystä asti olit tievosa tyvären ja poijjan järjestämänä kulttuuripläjjäys meile Oulusa. Iskelmäpohojasta kulttuurija.

Olit pari naislaulajaa kymmenijevvuosijen aijjalta, Marion ja Lea Laven. Ja heilä väärteinä kaks kovvaa mieslaulajata, emännän suosikki Markku Aro ja itelleni jonkullaine suosikki Kuju Hyttinen.

Olihan se lauvantaiehtoon parintunnin ohjelma tuolta nelikolta ja hyvältä pändiltä Esa Niemisejjohola semmonen setti, ettei yhtään tuntematonta piisijä heijällaulamannaan ollu. Soli sitä kuuskytä ja seittekytä ja vielä kaheksankytäluvunkin mussiikkija, jota viiskytäluvula syntynneet on nuoruuvestaallähtijen kuullu.



Kovija ammattilaisija kaikki nelejä, mutta miehet olit meijämmielestä paremmin säilyttänneet äänesä ja olemuksesa, vaikka Arohan on sairastellu reumaasa, josta kertoili jokukuukaussitten ratijo-ohjelmasa. Hyttinen on kovasa iskusa vielä ja ääni säilyy vielä etteenkippäin.

Tätä yhessäkiertuvetta het jatkaa Oulun eteläpuolela pitkin kevättalavee. Voima suositela ainaki ikäimmeisile, ninkommet. Ylleisön keski-ikä Oulusa oli varmasti ylisseittemänkymppijä. Virkistävä viikolloppu samala tyvärempesuveen luona.

Urputielä pääsee talakkari vähälä. Lunta on Rovaniemeläki paljollaisesti, mutta montaa kolallista ei tuosa pihaläntisä putsattavvaa ole. Polttopuuta tulit Kasperilta parikuormaa lissää ja net onkin ollu näisä pakkasisa tarpeen. Aarni on kovapoika sahhaamaan tikkisahala vajjaammetrimmittasija kolomeentaineljäänossaan. Ite turvauvun akkukäyttöseen makitan konesahhaan, jokon justiin sopeva vanahammiehen pakokaasuton työkalu.


Aarni pätki yhtenä ehtoopäivänä rapijasa tunnisa nuo kuvan koivut. Heleppo niiton talakkarin sissään kannela ja takasa ja uunisa poltela. Laatulappilaista koivuva.

Hellampääle ostin samallaisen tuulettimen kuin Kallelan takampäälä. Hauska ja toimiva vehe, joka levittellee lämpöstä tämän saannelijön talon kaikkiin tilloihin ihan sopevasti. Äänetömpeli.


Kallelasa pyörähimmä Kasperin kans kahelleen päiväseltään. Sieloli parit latvalinnumpyytäjät, joila oli ongelmija vessaviemärinkanssa. Osasivat onneks käyttää reservivessaa takapihala.

Ostin Kasperin painepesuriin parikytämetrijä pitkän pistooliin liitettävän letkun, jonka pääsä on pikkunen suutin, jonka tehtävänä ovviijä letku tukosa olevaan putkeen. Näytti hiukan lapsivehkeeltä ennen käyttövä, mutta mieli muuttu, kun laitoma letkumpään viemärintarkistusluukusta kaivolleppäin. Sehän vei letkun sinne kokomittasa samala puhistain neljän suutirreijän kautti kuumala veellä tukokset ja myös pinttymät putkesta. Satasella saa vielä muutakikkuin leluja ainakin Kärsseriltä...

Soli parintunnin operaatijo kaikkinesa ja viemärit jäi sinne oottaan seuraavija asukkaita riimakuntoon.

Urputiele saatiin tälleviikkova asennettuva kaapelinetin tilale valokuitu, jonka paikallinevvirma toi seinäle asti viimesulammaan aikana. Telijasta pääsimä nyt netinsuhteen irti ja tuhannenmekan kuituyhteys hoituu paikallisen Neven kautti. Tuhat mekaa tullee ja tuhat lähtee...

Semmoset kuulumiset. Päivät pitenee silimisä, eikole pitkästi, kujjo ollaan valpurisa...

Urputien Tukikohasta pakkaspäivää pirtisä pitelemissiin tähä.


keskiviikko 24. tammikuuta 2024

Rypyreissu Naruskalle. (2846)

Ei ryyppyreissu, ninko joku vääräleuka tieten luki. Päivähuoltoretki, joka parriinkikkertaan muuttu rypyseks, kun Leksus ensin lipsahti Ukalta tiepuoleen jostain raiteesta, jokoli kolomenkymmenen sentin lumivaipan alla. Sinnehän se juntaantu mahastaan kiinni, eikä auttannu muu kuin lapijonheilutus. Onneks oli isompi lumentyönninlapijo matkasa, jolla yletty auton alustan tyhjentään lumesta. Sittenhän se neliveto kuopi kyllä ittesä tieuralle takas.

Toistamisseen loppu matkanteko Kallelaammenevän viimesen tiepätkän viimesesä mutkassa. Nyt ei valunu tiepuoleen, vaan painava pirssi nousahti hangen pääle, kullunta oli pakaantunnu keulan alle tarpeeks. Ja taas lapijolla oli käyttövä...


Onneks MoilasJussi oli aurauskalustollaalliikkeelä ja jouti auraaman Kuutsijängäntien sinne kääntöpaikalle likelle Kallelaa, nin päästiin sujuvammin Kallelasta poies.

Sielon lunta ehkä kuuskytäsenttijä. Ja pehmosellaista. Hihtelyyn varmasti pehemosta, jos latvalinnuile vielä joku aikoo. Parisapaikasa menomatkala Kotalankyläsä ja Naruskantien alusa oli isoja teeritokkija, molemmisa ainakivviiskymmentä, jotenka net on selevinneet kylymästä jaksosta ilimeisehhyvin. Kieppilunta on tarpeeks.







MoilasJussilta tilasima Kallelantien aurauksen loppuviikole. Isola konheela syntyy kääntöpaikat syväntalaven ja  kevvään kulukijoile.

Urputien tukikohasta takas taas Rovaniemeltä tähä.

lauantai 13. tammikuuta 2024

Nuutimpäiväkäristys. (2845)

Sitommenty tammikuuta kohta puoleevvälliin. Ommuka ollu semmosta tasasta elämätä, että ei olettullu siitä liikaa kirjooteltuva sittejjouluaaton.

Vuojetvaihtu rattosasti kolomistaan emännän ja anopinkans. Yheksänkytäneljävee Kerttumummu pärjäs hienosti pariviikkosen. Rollaattorila ja kävelykepiläkun pikkusen ittijään helepottaa, nin vielä mennee kohtalaisesti. Jalat meinaa antaavvälilä periks, mutta kyllä net vertyy, kuvvähänkään liikkeele lähtee.

Kävimä kattomasa jonkun rovaniemeläisejjärjestämän uuvevvuojen ilotulituksen, joka tapahtu sopevaan aikaan ehtooseittemältä. Autosa isumala sennäki, ninko muutamasata muutakin immeistä, lapsijaki paljollaisesti.




Meillon potkurisa tuommoset muoviliukujalakset. Täälä kunei kotinurkila väylijä hiekotela, nin sopeva lenkki anopile tyväresäkkanssa oli kiertää kortteli, tuliskhan siitä kilometrivverrallenkkijä.

Itelä oli viimeset ninsanotut kiusaukset, kumpiti laavata kakskytäkolomevvuojen kuitit mappiin järjestykseen. Solikivviimenen kerta, kun tuli lopeteltuva oma yritystoiminta laakista poikki. Lopetukset ei vaikuta Kallelavvuokraamisseen, vaan se jatkuu ninko ennenki, mutta emännän pääomatulloina. Löysimmuutaman sallalaisen tuttavan tuolta Rovaniemen Rismasta. Tuttava vei kurriiripostina mapit Sallaan monivuotisele kirjampijontekijäle Selekälän Erjale. Käymä hakemasa pois seuraavala Kallelahhuoltoretkelä.

Nuutimpäivään perinteisesti lakkaa kaikki jouluulliittyvä. Päätimä pittää pienet päättäjäiset poronkäristyksen ja puikulamuussin ympärilä. Anoppi ehittiin toimittaa kotijo uuvevvuojempyhijen jäläkiin ja saima samala hoijettuva hälle kuulokojjeen huollojjyväskyläsä. Hiukka laitettiin momenttija lissää, nin taas alako elämänäänet paremmin kuulummaan...

Porollihhaa nuuttikäristykseen hakasin Lapillihan kaupasta. Son hinnossaan paistiliha, mutta ommyöskin laavukasta kuimmikä, rammaakaan ei tartte viipaleeksleikkuusa poies nakata. Vielä löyty kaupunkikaupasta Rönkäsuolaläskijä, sitä kuulusaa kyntöauran kärkikoviketta. Löysin onneks Torilta Rovaniemeltä samallaisen konheen, jonka jätimä Naruskaltalähtiisä Retkeilymajan irtaimistoon. Silava meni sillä konheela heleposti voinkaltaseks, ninko olejjoskus täälä tullu aijjemminki kirjottanneeks.

Urputien Tukikohasta ruokavierhaja oottelemissin tähä.

sunnuntai 24. joulukuuta 2023

Viiskytäparija villasukkija. (2844)

Mihillie on viiskytävuotta immeisen elämäsä hävinny, mutta ninsevaan on. Pienen ynnäyksejjäläkiin tulima siihentulokseen, että Ukka Matimpoika on saanu elämäsä aikana anopilta hänenneulomijaan villasukkaparija viiskytä. Son sata sukkaa. Ja kaikki ovvielä tallesa...

Anopin tyvärentekemijä ommuutamakymmenen parija kans, jotenka meikämannen ei ole tarvinnu paljasjalon tallustella. Tävvuojen sukkapari tulijo eilissäpänä, kun olima Onnelajjoulusa, joka tänävuonna tapahtukijjo päivää ennemmuita. 

Kasperila ojjoulupukkipestijä assuimperilläsä toistakytäpaikkaa, nin hänejja Raisan lastejjoulu pukkinesa sai vuorojjo eilen. Soli hyvä juttu, että saijo aattovavastenyöks tuliterät anopinsukat varpahija lämmittämmään...

Siinon allaolevasa kuvasa kaks Kerttuva, yheksänkytäneljävee ja viisvee...




Varsinaista jouluaattova tänhään saamma viettää anopinkans kolomistaan. Yövieraaks tullee Kasperin ja Raisan huushollista Risku, jota ei suotta rasitela Oulurreisula.

Urputien Tukikohta toivottaa kaikille tasapuolisesti Rauhaisaa Joulua ja Onnea Uuvelle Vuojelle 2024. Paripäivää kummennee, nin päivä on kukonaskelta pijempi. Ja satakaeksankytäpäiväänoin  kummennään etiäppäin, nin juhannuskokot roihuvaa...

Nautitaannyt kuitenki ensin kaamoksesta ja puhtaasta lumesta. Ottakkee iisisti!



Urputien Tukikohasta joulupöytään istumissiin tähä.

maanantai 18. joulukuuta 2023

Ystävistä parhain on poissa. (2843)

Marraskuun alkupäivät toivat Rovaniemelle suruviestin. WSOY:n eläkkeellä ollut markkinointijohtaja Juhani Kivimäki siirtyi ajasta ikuisuuteen. 

Kivimäen perheestä tuli perhetuttumme aika erikoisella tavalla. Hyppäsin heidän punaiseen Saabiinsa Kotalankylän risteyksestä ja matkasimme Kemijokivarteen, missä opastin heidät katsomaan sallalaisen Ikosen Reijon mökkiä, joka oli myynnissä. Keikka heitettiin ja ajatin Kivimäen pesueen Naruskalle Kallelan mökillemme, mihin minut oli määrä palauttaa esittelyn jälkeen.

Tuli siinä Kallelan kahvipöydässä sitten puheeksi, että mökkimme rantaosuudelta Naruskajoen samalta puolelta saattaisi olla tonttimaata myynnissä Väinö Mattilalta, jonka palstalta mekin aikanaan Kallelan tontin ostimme. Eikäpä Kivimäen Jussi kauaa asiaa makustellut, vaan alkoi ottamaan yhteyttä Väinöön. Ja muutaman viikon päästä olivat Vaivihkan rakennustyöt jo käynnissä Kallelan naapurissa.

Siitä alkoi ystävyytemme, jota kesti Jussin kuolemaan asti. Ensitapaamisen jälkeiseen aikaan tapahtui Jussin kanssa monenlaista. Kauppiasveri kun hänessä voimakkaana virtasi, niin huomasimme kohta, että oltiin Santalan pesueen kanssa Jussin apuna mitä erilaisimmissa myyntitapahtumissa. Niistä mainittakoon kirjakauppa Jyväskylän kirjamessuilla, joka sekin oli Jussin aikaansaannosta. Oltiin myymässä puolalaisia uistimia Oulun erämessuilla. Jyväskylässä pidimme Jussi, Kalle ja minä joulunaluskirjakauppaa parisen viikkoa ison ostarin eteisaulassa. Teimme lisäksi monia monituisia kalaretkiä niin Lapissa kuin Jussin perheen kesänviettopaikan Jaalan Pyhäjärvellä. Vanhaan Sallaankin Tuntsajoelle ja Kutsajoelle sain Jussin kavereineen houkuteltua niinä aikoina, jolloin rajanylitykset vielä olivat väliaikaisella luonteella. Sallan kautta kun ylitykset olivat välillä epävarmoja, niin teimme pari retkeä isommilla porukoilla Kostamuksen kautta Pistojoelle järvilohen pyyntiin. Ja monta muuta retkeä, viimeisin yhdessä kolmisen vuotta sitten Inarinjärvelle.

Jussin sairastama parkinsonin tauti ei liikaa näitä retkiä haitannut varsinkaan alkuvaiheissaan. Alamäki hänen kunnossaan liittyi arveluni mukaan koronaan, johon Jussi sairastui Jaalassa. Hoitoon hänet passitettiin asuinpaikakunnalleen Helsinkiin. Kunto heikkeni pikkuhiljaa, mutta muistan noin kuukautta ennen kuolemaa Jussin soittamasta puhelusta, että hän on aika heikossa kunnossa, mutta kertomansa mukaan paranemaan päin. Kotiinlähtöä hän odotteli tapahtuvaksi parin viikon sisään puhelusta. Kotiin hän ei kuitenkaan koskaan palannut...

Jussin muistokirjoituksen Helsingin Sanomista laitan tähän. Hänet haudattiin 9.12.2023.

Urputien Tukikodasta osaa läheisten suruun ottamisiin tähän.



torstai 7. joulukuuta 2023

Kaamosahvenat tulit. (2842)

Olise paritkymmenet pakkasta, muttakun oli lapsosille ketterille luvattu pilikkireissu, nin sehän tehtiin. Vaatetta oli päällä tarpeeks ja hyvin tarkenima vajjaan parituntisen. Ja ahvenoitakittuli sevverran, että pannullinempaistettiin jo Onnelasa ja isommat tänhään savustettaan Urputielä...








Ensmääsestä valoakkunasta ei alakuun tullummittään, mutta toisesta muutamankymmenen metrimpäästä tulit. Ja kohta jo molemmistaki. Eise ahvena ärreimmillään näin kaamosaikana kokopäivää ole, mutta oli sillä muutamamminnuutin syöntejä, jollonka kaikki sai saalista.

Urputien tukikohasta savupönttövä ehtoopuolela lattailemissiin tähä.

keskiviikko 6. joulukuuta 2023

Valoikkunamies. (2841)

Kasperi kävi Aarnin kanssa tekemässä parit valoikkunat Tuhnajajärvejjäälle. Kokkeilu tämäkin, eikäpä se hiijenvissi ole, vaikka ahvenat tuommosen alle utelijaisuuttasa kerrääntyisvät...


Suapnähä, pääsemmäkö tuota keksintöö Itsenäisyyspäivän kunnijaks kokkeilemmaan vai lykkääntyykö ahvenaonkireisu tuonnemmaks. Paritkymmenetasteet ompakkasela ja selekee talavikeli.

Päivälliselle kuiten on kututtu Onnelaan. Pilikkivermeet on otettava varoiks matkaan, jos vaikka lauhtuis...Ehtooksi kuiten Urputielle sinivalakosija kynttelijä akkunalla polttelemmaan.

Urputien tukikohasta Hyvvää Itsenäisyyspäivää kaikille.

maanantai 4. joulukuuta 2023

Jääääääätkänkyntteli pihhaa koristammaan. (2840)

Ounasjoki on sevverran paksusa jääsä, että sahamies saa sieltä jäätaiteiluun ainetta. Kasperi toi viikollopula jääkuorman ja muotoiluvermeet tullessaan, eikäpä siinä kauaa nokka tuhissu, nin jääpalapeli oli pystysä ja kohta sielä jo kyntteli palamasa...

Oli sevverran pakkasta, että pienellä lumimäärällä ja kastelukannulla torni liimaantu parinkymmenen pakkasesa nopiammin toisiisa kuin millään pikaliimala. Motorisahamuotoilujjäläkiin kaasutoholla kiillotus, ja kyntteli julistettiivvalamiiks.


Urputien tukikohasta kevvääseenasti kynttelijä polttamissiin tähä.