keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

Pikkuvirmoila ei niivvälijä. (2384)

Meillon kans ollu jonniimmoine koronakevät. Ei se varrauskirja nin kovin paksu ollu, mutta olipahan kuiten muutaman tonnin mökkivarrauksinneen ja koulukasvarrauksinneen. Ja kaikki perruuntu noin yhesäyösä.

Suomi ojjavellu eri kanavija pitkin yrityksile erilaista tukkee. Enole kuitenkaan tähämmennesä hakennu latijakkaan mistäässuunnasta, vaikka aihetta ehken olis ollu. On ollu onneks nuot omat pankkikanavat vielä sevverran kunnosa, että kevätsesonki korvautu jotenkimmuuten.

Nyttuli viimesin korvausmuoto hakkuun Valtijokonttuurin kautti. Se kuulosti ensalakuun semmoselta, että sitäkautti olis voinnu pikkuyrityskijjottain kevytkorvausta hakija. Nihän tuo seittemässeittemättä eilen tuli ja aattelin, että näppään netisä kätevästi hakemukset tötteröön.

Siihellöyty kuiten pikasela vilikasula toppi pääle. Olis tarvinnu olla parilta kevätkuukauvelta 2019 liikevaihtova kakskytätuhattaeeroo pariltakuukauvelta. Ei ihan semmosija lukemija tänkokosesa korpiyrityksesä ole, jotenka konheet kiine ja unoha koko juttu.

Parikuukautta sittelaiton kirjeitäkippostiin tuone hallitusherroile. Netkun puhu, että yrityksilä olis mahollista lykkäilä arvollisäverotilityksijä valtijonsuuntaan elikkä otella sitä kautti käyttöpääommaa pelliin. Ei siis mithän apurahhaa, vaan velekaa koronakorola. 

Lintiläle ja tälle puheopetusta saaneele entuselle valtijovvarraimministeri Kulumunile kirjootin selekeen sähköpostikirjeen. Sisältö oli semmonen, notta tämmöselä pikkuryritykselä on kevvään isojen vakkuutuslaskujen arvollisäverojen maksun takija alvitili nekatiivisela puolella kymmenkuntatuhatta €urova. Sitä ei kuitenkaa ollu verottajalta saavun selevityksemmukkaan mahollista saaha asijakkaale maksettuva takas keskevverokauven, joka meikäläiselä pikkuvirmala on kakstoostakuukautta. Vuosverovelevollisesta puhuvat virallisesti. Elikkäs Ukka Matimpoika lainailee rahhaa valtijole, joka pittää sen kirstussaan toistaseks.

Ei vaivautunnu kumpikhan ministeri vastailemmaan mithän. Toinen oli tieten puheopisa ja toine jossakittärkeemäsä herrainkiireesä. Ei ijes avustajat vaivautunnu vastaamaan ees, että kiitoksija kirjeestä.

Emmuista kuuvenkymmenejjarapijan ikävuojen aikana liijon kuulleeni, että valtijo kellekkään ihantostavaan ilimatteeks mithän täppijä jakelis. Isomilevirmoile ninki, nytkittuo Valtijokonttuuri on hylänny uutistemmukkaan liikapienijä hakemuksija. Tarpeeksiso kunon, niisittemmaksellaan. Raha mennee rahalluokke. Tämon hyvvää kimmoketta laitella pikkuhilijaa ovija säppiin.

Onneks oli mökkinaapuri tuosta tientakkaa saanu helevetimmoisen hauven pois Kuutsikönkään alta suvannosta. Ei vituta ihannimpaljoo.

Tukikohasta hauventaposta tosi iloselamielellä tähä.


tiistai 7. heinäkuuta 2020

Hillan kypsymisarvio 2020 hiukka muuttuu... (2383)

Hillasaavijen ja hillasankkojen peräkärryihillastaamisen voi lyhveks aikaa keskeytellä. Onnimittäin tullu puhuttuva ja kirjootettuva ulukomuistista asijoita, jokka ei tänävuona 2020 oikeen täsmää aijempiivvuosiin.

Tällekkesäle ei vertailukohtana käytetty Kittilän lämpösumma olekkaan samoila lukemila kuin aijemmin. Tuosta käppyräkuvasta asija selevijää, kuttarkkaan vilikuilee. Normikesänä hilla kukkii lukemasa 100. Nyt on olluttoisin nin Kittiläsä kuin täälä Naruskallaki. Kukinta on tapahtunnu lämpösummaluvusa noin 120-130. Kypsymisluku kiipee samavverran ylöspäin sielä toisesapäässä, eli lämpösummala 440-460 vasta ollaan kypsäsä hillasa astimmenosa.

Tämon järkeenkäypä juttu. Alakukesän lämpöset ei voinu hillaa alakaa kasvattaan, kummeilä oli aivan helevetisti enempi lunta tällettalavija kuinnormaalisti. Ensmääset aurinkopaisteet lisäs kyllä lämpösummaa, mutta net sulattelit vain paljoja lumija. Näihhän täsä kävi, eikä tullu asijaa valamiiks tyhymäsäpääsä mietittyvä.


Olen antamastain virheinhvormaatijosta pahhoillani. Toisaalta, hyvin suunniteltu on puoliks tehty, eli ei kannatte peräkärrykuormaa purkaa alakaan. Ei net hillat täältä mihinkäs pakene. Eikä niitä kukhan kaikkija kerräämään kerkijä, jos taivaajjumala antaa niijen poimintakuntoosa iliman pakkasija tulla.

Met ainaki emännyyvenkansa pijämä rauhasa lomaviikkome tulevasta torstaista. Hillat saa täälä kypsyvä vahtimati.

Tukikohasta tievottelemissiin tähä.


maanantai 6. heinäkuuta 2020

Hillaa tuloillaan Naruskalle.... (2382)

Kaikkihannet hillatilanteesta ommuka kiinnostunneet. Tahtoovaan olla nykyimmeiset ilimeisesti semmosta sorttija, että kaikkija ei paarmojen ja sääskijensyötävänä jängiläolo isommin kiinnosta, vaikkolis hillaa kuimpaljon.

Nyt näyttäs Lapisa siltä, että jos pakkasta ei tulis, nin hillaa on tulollaan paljollaisesti. Mummeli kierteli tänhään noin aarin aluveela kamerasa kansa. Jokka hillasta ymmärtää, nin net näkkee vilimiltä, tulleeko sitä hillaa vaiko ei...



Jos tuosta vilimistä jottaivvoi päätelä hillan valamistumisesta poimintakuntoosa, nin siihemmennee pariviikkonen ihavvarmasti nyt, kunon luvasa viilijämpi jakso, mitä kesäkuu täälä oli.

Lämpösumma kiipeilee Ukka Matimpoijjan sääasemala noinluvusa 360, eli neljäänsattaan mennee vielä aikaa, jos ja kun kelit viileinä pyssyy.

Niija tuo viteo on kuvattu meitin takapihalta parinkilometrimpäästä Tukikohtaa. Muila avosoila täsä likelä ei tilanne kovimpaljoo etempänä voi kypsymisesä suhteen olla.

Tukikohasta rauhallisimmielin pikku lomaretkeen valamistautumisiin tähä.


lauantai 4. heinäkuuta 2020

Maalimassa monta on...(2381)

Aikas ihimeellistä asijaa täsäkesäsä. Minnoon aina pitäny ittijäni elläinystävänä linnuile. Olen laittannu niile pesäpönttöjä kolomisenkytä kipaletta ja rakentannu talorräystäijen alle lautatukija pääskysile.

Pönttölinnut ninkin on ilimeisen tyytyväisijä olloosa, eikä niijen kansa ole mithän. Mutta pääskyset. Nuot huarapiäskyset, ninko savonukko sanos. Net ei hyväksy talon isäntätä, eikä myöskään emäntätä talosa seinustoile ulos olleskaan. Net syöksyilee meittijä päin nin liki, että Ukka Matimpoijjallekki syntyy aina uuteenkohtaan jakkaus vähhiin pääsä oleviin hivuksiin. Ja emännän kampaukset mennee kans monneen kertaan uusiks, kuppääskyset hyökkää.

Minnon tuosa rännihommasa joutunnu kiipeileen kylläkinniijen pesijen likele, mutta minen ole niihin kajonnu, vaan olevvaan rännijä asennelu. Son pirummoista seisoo tikkaila muutamasa metrisä, kunei net hyökkääjät varottele yhtään, kunnet syöksyy mistä suunasta millonki ihimistä kohti. Vihelsin niile jo eilisäpänä, että kohta hajen pesäpallomailan tai kalahaavin kaveriks, ja annan pienemmuistutuksen kuolevaisuuvesta niile...

Noh, asijaan. Pitkästäaikaa laitto Vasara poroimmeisele tuotavaks parit keklut. Son tuo likinaapuri, jokon tilannu vasalleikkova ja koivukerppujen kerruuta varten puukot, joila alakaa niisä hommisa tapahtuva. Onnet hienova työtä, ninko kuvista voitta päätelä, jokka puukoista ymmärrättä...



Pittää lähtee iltapäiväks poutakelisä kokheileen, miterrännijen syöksytorvijen asennuksele sais työrauhaa lähinä nuilta mustavalakosilta. Vesee on taivaalta kait ehtooks luvasa, nin olissommaa saaha vesimassat hallintaan.

Pääskysijä pittää saaha hiukka koulutettuva ennen sitä työvaihetta, kumpitäs nousta sähkönosturikorila tuonne korkijammile lappeile vanahoja rännijä irrottelleen ja uusija tieten asentelleen. Niisä korkeuksisa ei säikyttelyvä liijon kaipaa...

Tukikohasta Moilas-Jussin kaivinkonettaki oottelemissiin tähä.

torstai 2. heinäkuuta 2020

Rännit ja poutakelit tuli. (2380)

Net surullisenkuuluisat rännit on nyt matkustannu Jojensuusta Naruskale uuvemmankerra. Net oli suojattu muutamala ylijäämärännipätkälä, jokei ihan huono konsti suojauksesa näjemä olekkaan. Kasperihan kerkis jo sannoon, että tuommoset tars lähetelä sammaan viissiin putkisa, ninko perhovavat.

Näyttäs olevan ehjää tavaraa tälläkierroksela. Toissapäivänä ja eilen niile olis ollu jo paikallaankikkäyttövä, mutta ei ilennu rankkasatteeseemmennä ees pukettija aukoon. Nyppaistaa, kauvanko lie.

Tukikohan kattoveet kutisenkytämillijä parimpäivän aikana holovasit pitkisseinijä. Kaippa sitä sajetta vieläki tulosa on, ainaki sääennusteet siihevviittaa. Nytois kuiten kuivapäivä ainaki aamusta. Lämpötilaki harossi ulukohommile, kolomettoista astetta ja pikkuvinkka päälä.




Onneks oli sajepäivijevvarale sisähommija takataskusa. Vetelin paripäivää punaruskijaa saunavahhaa uuvensaunan lauvepuihi. Sekkään ei ihahheleppo työmaa ollu kokosappuolesta. Piti käytelä palikat irti rungoista, että pääs maalaaman melemmatpuolet. Sauna muuttu entusta hämysämmäks paikaks, kun lauteet otti nyt tummaavärijä.

Net ommuuten märkänä nuin pikakokkeilula liukkaat. Sevimpäin sielä ninkippyssyy pystösä, mutta tasapainot jos on katteisa, nin varovainempittää olla. Aattelima toisaalta vääpelinkans, että helepommat on likkaahylykivänä pijeläppuhtaana.



Tukikohasta ränniasentelemissiin tähä.


maanantai 29. kesäkuuta 2020

Rantteella tyhyjää, halakokatoksesa täyttä. (2379)

Ijäkkäämmile neitosilekkun syttyy halu alakaa kiinteytelä ittijään halakolanssisa, nin ei autakkun antaa heitin tehhä tahtosammukasesti. Ukka Matimpoijjan tehtäväks jäi kuskaila ainuvastaan emolle liikapainavat halot aina välisä katokseen. Pienempiimpuihin ei kannattannu haaveillakkaan.

Kesäkuulloppuummennesä kun halot on katoksesa, nin son aikahyvä saavutus. Satakunta pinomottija on aikaslaine erä siirreltäväks, saa siinä muutamankikkerran kumartaa lastatesa ja purkaisa.




Tuliterät (?) nahkahansikkaat sai urkosa hiukka osumaa, mutta vielä noila suparurratisa kait kiine pyssyy talavela...Rante-Jarkko saa tavammukkaan tulla siivoomaan takapihan perämettällaitaan.

Kävi rantetta tarkkamaasa pyy poikinesa. Emolintu ninkin tarttu kamerale, mutta vajjaa kymmekunta lapsennyrkinkokosta poikasta piiperteli menemään pitkin mettällaitaa heinikosa nin vikkelään, ettei kameramies ehtinny kuvvaa saaha. Pesintä on onnistunnu erinomaasen hyvin ainakin pyyparila.

Tukikohasta rännilähetystä vieläki oottelemissiin tähä.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Pikkumiehen aito ilo. (2378)

Nelivuotiaana perholitkalla harjus Ounasjoesta. Eipä oltu Mummelin kanssa paikalla todistelemasa tapahtunutta, mutta Kasperi laitteli Naruskale videoo ja kuvia Aarnista, joka hilasi mittaharjuksen rantaan. Ja ihan ite, kuten Aarni videolla jämerästi totes.

Siitä se kalamiehen ura urkenee. Aito ilo, paras ilo...



Tukikohasta myös iloitsemissiin tähä!

torstai 25. kesäkuuta 2020

Hillatko kypsyy etuaijjasa... (2377)

Lämpösummaa sitä tehosaa kannattee seurata nyt tarkasti. Onnimittäin ennätyskorkeela Naruskala tämä luku, eli eilisen vanahan juhannuspäivän loppulukema ylittellee jo 280. Hillahan on ensmäästen osalta kypsää noin neljäsäsaassa.

Ukan mittarin lukemat on satavarmasti varjolukemija. Aukeila soila räköttää tämmönen intijaanikesäntapanen eri tahtiin eli tietenki korkeemala luvula kuin tuo meitin pihan lukema.


Mustikka kukkii ja on osin jo raakileela. Mustikan kypsymislämpösumma hilippoo valamiina seittemääsattaa. Se onki aina täälä jälesä ensmääsijä hilloja. Hillasa on menosa monija eri kukintavaiheita samalakin hillapaikala. Son hyväkin, ettei net kaikki samalleppäivää kypsy. Niitä sillompillaantuu mettään, varsinki avosoile.

Mummeli kierteli eilisäehtoola kamerasa kans marjamarkkinoila lähivaarasa ja jängilä. Tuosson kuvat tilanteesta 24.6.2020 eli vanhana juhannuksena. Puolevvuojempäästä ommuuten jouluaatto...






Tukikohasta taas raportoimissiin tähä.