keskiviikko 15. elokuuta 2018

Kanalintutietoutta.

Siitäpä asijasta kiinnostunneet pikku sormenliike TUOHONNOIN...

Tukikohasta tähän.

Vielä näkkee ukkometon.

Olipa komija mustametto eilen Kuukkumasa tiellaijasa arvokkaasti astelemasa, kummenin tankkausreisule ja kirkonkyläle asijoile. Net kirkonkyläasijat liittyy kirjolohenkasvatushankkeeseen, josta kerron tuonnempana lissää.

Tuosson kuva kännykkäkamerala otettuna. Emmeinannu kameraa saaha takin taskusta irtoomaan ajjaisa, niin metto kerkes lähikuvaettäisyyveltä hiukka kauvemmaks, muttei asseettoman autolijan läsnäolosta siivilleen noussu, vaan jatko arvokkaahhittaaasti kävellen mettänsiimekseen.


Tukikohasta leirikoulusänkyjä pikkuhilijaa kassaamissiin tähä.

tiistai 14. elokuuta 2018

Tukikohtaan täsmänä seittemättäkymmenettä millijä vesee.

Taitaa olla Tukikohan ennätyssajemmäärä kahenkymmenenneljän tunnin aikana. Eikäpä tuo näytä vieläkkään olevan hellittämäsä. Tullee, ninko sanassa sanothan, Esterin persiistä. Alakaa tosin näyttään hiukka siltä, että tullee sekä persettimen että kusettimen puolelta...Tuli tuommonen roisi ilimasu täsä mielempääle ulukona käyvesä. Piti käyvä pukkaamasa makkuuhuoneen akkunata hiukka pienemmäle, kunei lämpötillaa ulukona ole kuutta astetta enempätä ja son ei kosteeta semmosta, vaammärkää.

Ehtoola jo kattelimma Mummelinkans sajetutkaa, että saattaa pyörijä tuo muutamansaan nelijökilometrin sajealuve täsä itäsenlapin päälä yön yli. Ja niimpä tuo näyttää tapahtunneen.

Kait se siittä joskus puuttinimmaan iloks siirtyy, josei saja itteesä tähän kuivaks. Sinne se kuiten hilijaa näyttäs olevan pakenemasa.



Nyssaattaa sajettajos piisaa, nin olla oikeesti pirttipäivä. Ei pääse Mummelikkaan takapihale mustikkaa kerräämään, kunei niitä märkänä kerrää pirukaan, eikä varssinkaan siivove. Saattaa itämaankulukijoillekki tulla välipäivä, vai levännevätkö ikinä. Ainakippitkää päivää painavat...

Tukikohasta sisähommija suunittelemissiin tähä.

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Ensteksparasta hommaa housut jalasa.

Eise pikkuihimisen mieli nin kovin ihimeellistä asijaa tartte, ninse tullee tyytyväiseks. Alapomatijas nimittäin toi kesän ensmääset puikulat omaltamaaltaan Sallan kirkolta, kummet eilen kävimä sen marjareisun.

Niistä laiton tänhän puolevverran kiehuun Mummelile ja ittelle. Ja purkki Vestasillijä keskele pöytää kattilavviereen ja voipaketti. Ja sonsiinä.


Jokei uso, että tuon on hyvvää, nin ei ole häävisti hyväle oppinnu. Nytei ennää ruotsalaiset lutkut tule kysseeseen, eikä näileppärjää siiklitkää, jokka vielä mennee paremmanpuutteesa. Puikuloijen.

Tukikohasta kieletpitkällään lissää puikulaa oottelemissiin tähä.

lauantai 11. elokuuta 2018

Peuratunturin takamaila.

Pithän se perinteine Tuntsaretki Alapomatijaksen kanssa tehhä. Sitäpä voi kaverijen kesken iliman paineita kuleskela korpijänkijä ja nokipannukahveet makkaroineejja hirvellihapihiveineen nauttija tuulenkaavon päälä istuskellen.

Jos siinä sivusa ruotasee jonkunkilon korpihillaa, nin kaikki käyp. Aamusela näytti, että saamma sajepäivän kaupantekijäisiks, mutta mitäpävielä: iltapäivästä alako paistaan ja tuuli kuivatteli sajekamppeijen alta kostunneet tekstiilit.

Palluumatkala piti sevverran pysähtyvä Peurantakatielä, että Mummeli näpsi panoraamakuvan Tuntsammaisemasta. Vasemmala tuosa kuvasa on Peuratunturi, suoraan keskelä pitkä tasanen on Värrijötunturi ja oikijalla oleva möykky on Värrijön luonnompuistonsisälä tiukasti istuva Sauoiva.


Tuntsammustikka ei avotunturisa kaksiselta vaikuttannu. Kuivuus on vaivannu marjaa selekeesti. Hiukka kosteemmasa mettänsiimeksesä mustikka on paremmala mallila, mutta sieleivielä kaikki mustikat ole kerinny kypsiks. Meniskhän viikompäivät tai kaks, nin kaikki netkin olis kosteikoilta poimittavisa.


Tuntsallakäyntijä muillekkissuosittelemissiin tähä...

perjantai 10. elokuuta 2018

Tänperän mustikka riimaa...

Joson jossakimpäin Suomemmaata mustikka pillaunu, nin Naruskan suunta saattas pelastaa tilanteen. Nyton alakannu löytyyn mustikkamestoja sieltä ja täältä täsä lähiympäristösä. Ihan tasasesti jokapaikasa niitei ole, mutta sielä missä on, on sitten hyvvää laatuva ja poimurija kannattee kuulema heiluttaa.

Täälon semmosija hymmyilevijä ulukomaalaisijakin paljollaisesti ainakipper auto, mutta ei niitä riitä jokatoisellekkaan nelijökilometrile. Het päivvaston poimii roskaset marjasa semmosila paikoila, mihin meitin marjastusautot ei ruukaa pysähellä.

Korpihillat olis nyllöysäsä ja samoten mustikkaa. Ketä kiinnostaa.


Tukikohasta huomissapänä lauvantairetkele Tuntsale suunnistamissiin tähä.

torstai 9. elokuuta 2018

Isännämpaikallekko tunkuva.

Ei sitä näimmä tartte montaa tuntija kartanolta pois olla, kujjo alakaa kotijo tullesa pyyhkiin äijää kotiportila vastaan. Ventovierasta. Ja karvanenku mikä. Ja komija, Ukka jää varmana hopijale, jos kisa pystööllyyvään.

Hyvä ettei autova kolohinnu, kullähti ruohoo leikkaamaan postilaatikolluota. Tuommonenku rupijaa ottelemmaan jonkukkans, nin pittää vastapuolenki olla kunnosa.

Kyllä näkkee, etton äijä ollu kesän hyvilä evväilä. Eikole tarvinnu ohvija pintaavvejelä, kunei täälole räkkä vaivannu.


Tukikohasta pitkästäaikaa poronkäristyksestä haaveilemissiin tähä.


tiistai 7. elokuuta 2018

Rivo raivaus.

Mettähallin tiehoito on teheny ouvompaa jäläkee Tuntsale johtavan mettäautotien laitamile. Koko matkan muutaman kymmenenkilsaa on rouvilla konheela yritetty siivota tievvars koivuista vappaaks. Helevetimmonesa paikasa jäläki on kuvijenmukasta.

Jos isompija väylijä täsämaassa vejeltäs sammaan tyyliin, nivvarmasti joku nostelis maitojaan asijasta. Tällei muutavoija, kun kattova ja ihimetellä, mitemmaailmasa monta on ihimeellistä asijaa...



Tuommonen konejäläki eipitäs tänäpänä olla mahollista, aattelimma met nelejä aikasta tännään, kun Tuntsalta Peuratunturin takkaa kävimä hilloja korvelta muutamankilon pyörähtämäsä.

Tukikohasta ihimettelemissiin tähä.