Urputien Tukikohan kuulumiset. (2837)

Jokuvarmaan huomas, että Naruskan Tukikohta ojjäämäsä pois tämän plokin esittelykuvasta. Paikalle tuli Urputien Tukikohta uusinekkuvineen.

Olema emännyven kanssa elämällaijasa kiinni, vaikka ommenny pisempi jakso, ettei täältolekkulunu mithän. Olema kuiten miettinneet ja järjestelleet asijoita sillemmallile, että keskitymä toistaiseksi Kallelammökin markkinoimisseen ja sen ylläpittoon mahollisiman vähilä huoltoreisuila. Ja muutovvietämä eläkeläisten hiljaselova täälä Rovaniemen Lapirrinteelä.

Emmä ole mainostannu mökkijä pitkiimpitkiin aikoihimmissäämmuuala kuin täälä plokisa. Nyton kuiten laitettu ilimotukset torile ja oikotiesivuile. Tuoreita ilimotuskuvija Kallelasta löytyy TUOSTA KLIKKASEMALA

Yritämpittää uutta kotisivuvame ajantasalla myös. Se sivu löytyy TUOSTA KALLELASIVUILE

Kallelasa oli syksympääle isohkot remontit, kullaitatettiin KauttioJarila uus peltikatto ja jäläkiruuvaks vielä Jari tekas kulukulaakonkeja yläpohojampuolele, johonka latettiin samantien lissää eristettä puhallusvillammuovosa. Eihäntuo liikakylymä ole pakkasillakkaan ollu, mutta sieltäkautti se lämpö kuiten on vuotannu, kunon villat maannu sielä oravijen ja myyrijen peuhupaikkana loppuunneljäkytä vuotta.

Naruskantasala oli parpäivääsitten Kallelasa käyvessäme vähällaisesti lunta. Joki oli hilijalleejjäätymäsä, joten kohta sinne jojele ja lähijärvileppääsee pilikkimmään, josei kesä takas tule. Tiet olit lanattu hyvväänkuntoon. Talaviaurauksesta jouvutaan Punaruskan kaava-aluveele hiukan vääntämmään, kun osa mökkiläisistä on lopettelemasa ja jo lopettannu osallistumisesa talavikunnosapittoon. Het tuntuu unohtanneen sen, että auraamattomana se mettäautotie aukee kesäajokuntoosa vasta juhannukseks tai myöhemmäks, jos kuntolumitalavi tullee. Vallassaan, ejjaksa maksumiehijä houkutelammukkaan aurauskulluihin. Katotaan, kauvanko met muut auki jaksama mettäautotietä pijelä...

Täsä meijän uuvesa kaupunkitukikohasa elelemä hiukka eri tavalla kuin ejelliset asukkaat. Het kertoit, että ovat lämmittänny olohuoneen takkaa noin kerravvuojesa. Met puolestame otettiin takka heti hyötysempään käyttöön. Nyt, kun ojjo 10-20 astetta pakkasela, nin takka lämpijää vähintään jokatoinempäivä. Keittijön hellaleivinuunija porruutama joutessame jommaltakummalta puolelta päivittäin. Kalikat on metrissiin halakoihivverrattuna kalikoita, mutta korvaushoitova saa, kunniitä tuolta katoksesta sissään kantellee ja lepposaa lämpövä saa tulisijoista. Kakskytäkaheksavvuotta sai kanniskela metrisijä nimpal, että riitti.

Nuot mökkikuvat on viimepyhältä parimpäiväntakkaa. Lumisempaaki on Naruskala joskus ollu. Kallela on käyttökunnosa, joten vappaasti saa sitä mainostaa ja sinne mennä hermojasa leppuuttammaan. Kaamoksesa voi istuskela vaikka ulukotulila tai takallämmösä. Jokiveen kohinaan ja jäätymisseen näin syksytalavesta ei kerkijä kyllästymmään, kummaisema muuttuu päivittäin. Polttopuut ei sieltä liiteristä äkkijä lopu.

Ja sittevvielä tyär miehesäkkanssa vuokraa yhtä mökkiä Iso-Syötteelä. Sinne kelepaa mennä myös lommailemmaan, kattokaa vaikka ite TUOSTA KLIKKASEMALLA.

Urputien tukikohasta lintulautaajja lämmittämmisseen keskittymissiin tähä.

Erillaiset lajit lintulauvalla. (2836)

Viikompäivät ollaan nähty lintulautaliikennettä Urputien Tukikohasa. Vilikkaasti alako heti ensmääsestä päivästä lähtiin pähkinät ja aurinkokukansiemenet lintuloile kelepaamaan.

Naruskan Tukikohasa ei juurikaannäkyny varpusia, mutta täälä motterit on pelisä mukana heti, kun ruokintapaikka perustettiin. Tiaisija on ollu kolmee lajia, talitintti, sinitintti ja hömötintti. Eniten tietenki talitinttijä, ninko kaikkijalla. On ollu punatulukkuja, närhijä, järripeipposija, peippoja.

Pihlajat putsasit marjoista enimmäkseen räkättirastaat, jotka net on nyt alakanneet lähtijä etelänsuuntaan, kun on kääntymäsä talavele.

Eilejja toissapäivänä käväsi muutamaankertaan lintulauvala semmonen tipi, että piti alakaa lintukirjasta varmistammaan. Pähkinähakki ei nokkaasa koskaan Naruskalla näyttänny, mutta täälläpä käväsit. Kaunis lintu ja pähkinälle perso, ninku sen kokoluokkaa oleva närhiki. Saatiin siitä tieten kuva, kun aitijopaikka olohuoneesta on ruokintapaikkaan...

Sevverran on viimoyöltä lunta maasa, että Urputien enslumi tulit 8.10.1023. Toivottavasti lähtis vielä maa sulaks, että kerkijäis kaikki lehet noista pihapensaista ja lehtipuista puotappois, nin sais net haravoitua läjjään. Toisaalta, sieltähännet enskevväänä löytyy, jos talavi tästä liikkeelellähtee.

Urputien Tukikohasta uusija lintulajeja oottelemissiin tähä.

Sivutuotteena hiilimuikkuva. (2835)

Suomemmaa on taantumasa, kertoovat. Ei ole ihime, kuhhintalappuja yhtään seuraa. Samasa taantumasa on nämä lokikirjootuksetki, vaikka täälä kyllä jokapäivä jottain tapahtuu.

Son kääntymäsä kylymemmäleppuolele tää syksy. Pikkupakkasija on jo pijelly, mutta Rovaniementasala ei vielä olla lunta nähty.

Onsaattanu ollappuhetta jo aikasemmin, että täsä Urputien tukikohasa kunnyt asutaan, nin ommahollista lämmitelä kaukolämmöllisäks köökin leivinuunillisela hellala. Son korvannnu talommiehele Naruskan tukikohan puulämmitystä. Sielä tosin ei tunnettu allemmetrin poltettavvaa puuta, kun tänne uuniloihinmmmahtuu enintään alleppuolmetriset.

Puuhella toimii nyt erinomaasesti, kun siton päästy käyttään päivittäin. Ja jokapäivä syntyy kommeita hiilloksija varsinkilleivinuunipuolele. Päättelin emännän kuolavvalumisesta, että se himmoittee hiililä jotakin, mitä ainakillapsena on kotonasa saanu kertaviikkoon. Hiilikallaa.

Nimpä minä yhtenä päivänä käväsin sallaa prismammatalikola kalastamasa. Ostin puolisenkilloo valamiiks perattuja muikkuja. Ja eikunnet halstariin ja hiilile...Son semmonen viijemminnuutin evväällaitto kellostakattomatta. Kevyvesti hienolla merisuolala suolaus, halstarointi, ja kolomantena vaiheena kylymän juoksevavveen alla käyttämine. Ja aterija ovvalamis.

 

Sattu Aarni olleemmeilä kans. Son semmonempoika, että kala kelepaa. Ja emännälekkelepaa kans. Nimpä net kahelleen pistelit poskeesa halstarillisen, eikä sollukkummaistijainen.

Iteläpittää malttaa tuommoset evväät. Ei vihti kihtijä härnätä.

Ainiin, ommeilä ollu syyskuullopula evväisä jottain semmostaki, jotei ennen ole ollu. Käväsimä sielä Puuumalasa uusimasa ruisleipäkurssin Räsäukon leipätehtaala. Siinäsivusa Räsäukko vejätytti emännämpääle hirvikärpäsvermeet. Het kävit lähimettäsä tunteroisen sieniretken. Ja oli ollummitä poimija. Kanttarellija, mustijatorvisienijä ja suppilovahveroita oli kopattäynä kummallaki. Emäntä oli ja ovvieläki silimätsuurellaan, kumpääs uuvellaiseen sienimettään...

Voitta uskoo, että sienisoossista ei täsä huushollisa ole muutammaampäivään puutetta ollu.

Niija ovvielä kolomas kerrottava asija tapahtunnu kirjotustauvolla. Peltikattomies Kauttio otti kesälä urkon Kallelan peltikaton uusimisesta. Paripäivää sittettuli valokuva, joka osottaa tillaajillekki, että musta komija peltikatto ovvalamis. Ennää puuttuu piipumpellit, jotka netkippitäs ollappaikallaan viikolloppuummennesä.

Tuosa kuva jokisuunnasta. Sielonnyt asijallinen aluskate ja uus ruovelauvotus. Eikä tartte ittelä ollakkuin maksajampaikala. Johan tuo entunen kerkis olleempaikallaan kolokytäviisvuotta, jotejjouti vaihtaa.

Urputien Tukikohasta päiväseltään Naruskallakäyntijä valamistelemissiin tähä.