Syväntalaveehan pakkasinneen tässon piisannu eläkeläisten elosa. Hilijaiselovahan se enimmäkseen on, mutta tullee siihen sillontällön sopevaa vaihteluva. Syksystä asti olit tievosa tyvären ja poijjan järjestämänä kulttuuripläjjäys meile Oulusa. Iskelmäpohojasta kulttuurija.
Olit pari naislaulajaa kymmenijevvuosijen aijjalta, Marion ja Lea Laven. Ja heilä väärteinä kaks kovvaa mieslaulajata, emännän suosikki Markku Aro ja itelleni jonkullaine suosikki Kuju Hyttinen.
Olihan se lauvantaiehtoon parintunnin ohjelma tuolta nelikolta ja hyvältä pändiltä Esa Niemisejjohola semmonen setti, ettei yhtään tuntematonta piisijä heijällaulamannaan ollu. Soli sitä kuuskytä ja seittekytä ja vielä kaheksankytäluvunkin mussiikkija, jota viiskytäluvula syntynneet on nuoruuvestaallähtijen kuullu.
Kovija ammattilaisija kaikki nelejä, mutta miehet olit meijämmielestä paremmin säilyttänneet äänesä ja olemuksesa, vaikka Arohan on sairastellu reumaasa, josta kertoili jokukuukaussitten ratijo-ohjelmasa. Hyttinen on kovasa iskusa vielä ja ääni säilyy vielä etteenkippäin.
Tätä yhessäkiertuvetta het jatkaa Oulun eteläpuolela pitkin kevättalavee. Voima suositela ainaki ikäimmeisile, ninkommet. Ylleisön keski-ikä Oulusa oli varmasti ylisseittemänkymppijä. Virkistävä viikolloppu samala tyvärempesuveen luona.
Urputielä pääsee talakkari vähälä. Lunta on Rovaniemeläki paljollaisesti, mutta montaa kolallista ei tuosa pihaläntisä putsattavvaa ole. Polttopuuta tulit Kasperilta parikuormaa lissää ja net onkin ollu näisä pakkasisa tarpeen. Aarni on kovapoika sahhaamaan tikkisahala vajjaammetrimmittasija kolomeentaineljäänossaan. Ite turvauvun akkukäyttöseen makitan konesahhaan, jokon justiin sopeva vanahammiehen pakokaasuton työkalu.
Aarni pätki yhtenä ehtoopäivänä rapijasa tunnisa nuo kuvan koivut. Heleppo niiton talakkarin sissään kannela ja takasa ja uunisa poltela. Laatulappilaista koivuva.
Hellampääle ostin samallaisen tuulettimen kuin Kallelan takampäälä. Hauska ja toimiva vehe, joka levittellee lämpöstä tämän saannelijön talon kaikkiin tilloihin ihan sopevasti. Äänetömpeli.
Kallelasa pyörähimmä Kasperin kans kahelleen päiväseltään. Sieloli parit latvalinnumpyytäjät, joila oli ongelmija vessaviemärinkanssa. Osasivat onneks käyttää reservivessaa takapihala.
Ostin Kasperin painepesuriin parikytämetrijä pitkän pistooliin liitettävän letkun, jonka pääsä on pikkunen suutin, jonka tehtävänä ovviijä letku tukosa olevaan putkeen. Näytti hiukan lapsivehkeeltä ennen käyttövä, mutta mieli muuttu, kun laitoma letkumpään viemärintarkistusluukusta kaivolleppäin. Sehän vei letkun sinne kokomittasa samala puhistain neljän suutirreijän kautti kuumala veellä tukokset ja myös pinttymät putkesta. Satasella saa vielä muutakikkuin leluja ainakin Kärsseriltä...
Soli parintunnin operaatijo kaikkinesa ja viemärit jäi sinne oottaan seuraavija asukkaita riimakuntoon.
Urputiele saatiin tälleviikkova asennettuva kaapelinetin tilale valokuitu, jonka paikallinevvirma toi seinäle asti viimesulammaan aikana. Telijasta pääsimä nyt netinsuhteen irti ja tuhannenmekan kuituyhteys hoituu paikallisen Neven kautti. Tuhat mekaa tullee ja tuhat lähtee...
Semmoset kuulumiset. Päivät pitenee silimisä, eikole pitkästi, kujjo ollaan valpurisa...
Urputien Tukikohasta pakkaspäivää pirtisä pitelemissiin tähä.
