Viiskytäparija villasukkija. (2844)

Mihillie on viiskytävuotta immeisen elämäsä hävinny, mutta ninsevaan on. Pienen ynnäyksejjäläkiin tulima siihentulokseen, että Ukka Matimpoika on saanu elämäsä aikana anopilta hänenneulomijaan villasukkaparija viiskytä. Son sata sukkaa. Ja kaikki ovvielä tallesa...

Anopin tyvärentekemijä ommuutamakymmenen parija kans, jotenka meikämannen ei ole tarvinnu paljasjalon tallustella. Tävvuojen sukkapari tulijo eilissäpänä, kun olima Onnelajjoulusa, joka tänävuonna tapahtukijjo päivää ennemmuita. 

Kasperila ojjoulupukkipestijä assuimperilläsä toistakytäpaikkaa, nin hänejja Raisan lastejjoulu pukkinesa sai vuorojjo eilen. Soli hyvä juttu, että saijo aattovavastenyöks tuliterät anopinsukat varpahija lämmittämmään...

Siinon allaolevasa kuvasa kaks Kerttuva, yheksänkytäneljävee ja viisvee...

Varsinaista jouluaattova tänhään saamma viettää anopinkans kolomistaan. Yövieraaks tullee Kasperin ja Raisan huushollista Risku, jota ei suotta rasitela Oulurreisula.

Urputien Tukikohta toivottaa kaikille tasapuolisesti Rauhaisaa Joulua ja Onnea Uuvelle Vuojelle 2024. Paripäivää kummennee, nin päivä on kukonaskelta pijempi. Ja satakaeksankytäpäiväänoin  kummennään etiäppäin, nin juhannuskokot roihuvaa...

Nautitaannyt kuitenki ensin kaamoksesta ja puhtaasta lumesta. Ottakkee iisisti!

Urputien Tukikohasta joulupöytään istumissiin tähä.

Ystävistä parhain on poissa. (2843)

Marraskuun alkupäivät toivat Rovaniemelle suruviestin. WSOY:n eläkkeellä ollut markkinointijohtaja Juhani Kivimäki siirtyi ajasta ikuisuuteen. 

Kivimäen perheestä tuli perhetuttumme aika erikoisella tavalla. Hyppäsin heidän punaiseen Saabiinsa Kotalankylän risteyksestä ja matkasimme Kemijokivarteen, missä opastin heidät katsomaan sallalaisen Ikosen Reijon mökkiä, joka oli myynnissä. Keikka heitettiin ja ajatin Kivimäen pesueen Naruskalle Kallelan mökillemme, mihin minut oli määrä palauttaa esittelyn jälkeen.

Tuli siinä Kallelan kahvipöydässä sitten puheeksi, että mökkimme rantaosuudelta Naruskajoen samalta puolelta saattaisi olla tonttimaata myynnissä Väinö Mattilalta, jonka palstalta mekin aikanaan Kallelan tontin ostimme. Eikäpä Kivimäen Jussi kauaa asiaa makustellut, vaan alkoi ottamaan yhteyttä Väinöön. Ja muutaman viikon päästä olivat Vaivihkan rakennustyöt jo käynnissä Kallelan naapurissa.

Siitä alkoi ystävyytemme, jota kesti Jussin kuolemaan asti. Ensitapaamisen jälkeiseen aikaan tapahtui Jussin kanssa monenlaista. Kauppiasveri kun hänessä voimakkaana virtasi, niin huomasimme kohta, että oltiin Santalan pesueen kanssa Jussin apuna mitä erilaisimmissa myyntitapahtumissa. Niistä mainittakoon kirjakauppa Jyväskylän kirjamessuilla, joka sekin oli Jussin aikaansaannosta. Oltiin myymässä puolalaisia uistimia Oulun erämessuilla. Jyväskylässä pidimme Jussi, Kalle ja minä joulunaluskirjakauppaa parisen viikkoa ison ostarin eteisaulassa. Teimme lisäksi monia monituisia kalaretkiä niin Lapissa kuin Jussin perheen kesänviettopaikan Jaalan Pyhäjärvellä. Vanhaan Sallaankin Tuntsajoelle ja Kutsajoelle sain Jussin kavereineen houkuteltua niinä aikoina, jolloin rajanylitykset vielä olivat väliaikaisella luonteella. Sallan kautta kun ylitykset olivat välillä epävarmoja, niin teimme pari retkeä isommilla porukoilla Kostamuksen kautta Pistojoelle järvilohen pyyntiin. Ja monta muuta retkeä, viimeisin yhdessä kolmisen vuotta sitten Inarinjärvelle.

Jussin sairastama parkinsonin tauti ei liikaa näitä retkiä haitannut varsinkaan alkuvaiheissaan. Alamäki hänen kunnossaan liittyi arveluni mukaan koronaan, johon Jussi sairastui Jaalassa. Hoitoon hänet passitettiin asuinpaikakunnalleen Helsinkiin. Kunto heikkeni pikkuhiljaa, mutta muistan noin kuukautta ennen kuolemaa Jussin soittamasta puhelusta, että hän on aika heikossa kunnossa, mutta kertomansa mukaan paranemaan päin. Kotiinlähtöä hän odotteli tapahtuvaksi parin viikon sisään puhelusta. Kotiin hän ei kuitenkaan koskaan palannut...

Jussin muistokirjoituksen Helsingin Sanomista laitan tähän. Hänet haudattiin 9.12.2023.

Urputien Tukikodasta osaa läheisten suruun ottamisiin tähän.

Kaamosahvenat tulit. (2842)

Olise paritkymmenet pakkasta, muttakun oli lapsosille ketterille luvattu pilikkireissu, nin sehän tehtiin. Vaatetta oli päällä tarpeeks ja hyvin tarkenima vajjaan parituntisen. Ja ahvenoitakittuli sevverran, että pannullinempaistettiin jo Onnelasa ja isommat tänhään savustettaan Urputielä...

Ensmääsestä valoakkunasta ei alakuun tullummittään, mutta toisesta muutamankymmenen metrimpäästä tulit. Ja kohta jo molemmistaki. Eise ahvena ärreimmillään näin kaamosaikana kokopäivää ole, mutta oli sillä muutamamminnuutin syöntejä, jollonka kaikki sai saalista.

Urputien tukikohasta savupönttövä ehtoopuolela lattailemissiin tähä.

Valoikkunamies. (2841)

Kasperi kävi Aarnin kanssa tekemässä parit valoikkunat Tuhnajajärvejjäälle. Kokkeilu tämäkin, eikäpä se hiijenvissi ole, vaikka ahvenat tuommosen alle utelijaisuuttasa kerrääntyisvät...

Suapnähä, pääsemmäkö tuota keksintöö Itsenäisyyspäivän kunnijaks kokkeilemmaan vai lykkääntyykö ahvenaonkireisu tuonnemmaks. Paritkymmenetasteet ompakkasela ja selekee talavikeli.

Päivälliselle kuiten on kututtu Onnelaan. Pilikkivermeet on otettava varoiks matkaan, jos vaikka lauhtuis...Ehtooksi kuiten Urputielle sinivalakosija kynttelijä akkunalla polttelemmaan.

Urputien tukikohasta Hyvvää Itsenäisyyspäivää kaikille.

Jääääääätkänkyntteli pihhaa koristammaan. (2840)

Ounasjoki on sevverran paksusa jääsä, että sahamies saa sieltä jäätaiteiluun ainetta. Kasperi toi viikollopula jääkuorman ja muotoiluvermeet tullessaan, eikäpä siinä kauaa nokka tuhissu, nin jääpalapeli oli pystysä ja kohta sielä jo kyntteli palamasa...

Oli sevverran pakkasta, että pienellä lumimäärällä ja kastelukannulla torni liimaantu parinkymmenen pakkasesa nopiammin toisiisa kuin millään pikaliimala. Motorisahamuotoilujjäläkiin kaasutoholla kiillotus, ja kyntteli julistettiivvalamiiks.

Urputien tukikohasta kevvääseenasti kynttelijä polttamissiin tähä.