Elommerkki. (2852)

Ei solekkuollu, vaikkei siitä kuulu. Sielä net Rovaniemelä assuuvat  ja nin sopevaa elämätä viettäät, ettei muka jouva mittään ittestään kertoon.

Välleen tullee vissiin huono omatunto, kunei ole jatkannu kirjottamista. Vajjaat kolomettuhatta juttuva kunon kirjottannu, nin joku voi aatela, ettäei ossaa lopettaa. Näyttää melekeen kuiten ossaavan...

Noh, ei onneks ole kyynelinkerrottavvaa, vaan ihan normaalija elämänmennoo eläkeläispariskuntana. Niija sama puolisko tieten. Elosa ainuva merkittävä muutos ontapahtunnu autojen kanssa. Olema siirtynneet yhenauton kantaan, mutta vasta kuukauvempäivät sitten.

Kävi näjemä nin, että autoasija muuttu luontojaan yhteempirssiin, kun Kasperila muuttu autokanta. Se halus Ukkamatimpoijjan Lexuksen pikkuhilijaa omaksesa, kun muuan tyvär osti heitin huushollista yhen varmarisuparun. Meiloli siinävaiheesa emännän kans kaks pirssijä, joista toinen oli semmonempikkusuparu, äxvee tyyppinen. No se äxvee osottautu liijankippieneks yhekspirssiks, jotenka Ukka hankkiutu tahallasa autokuumeeseen, joka ei vaikee tauti ollukkaan saaha...

Niimpä löyty suparuntilale Mitsubissin semmonen plukinnimallin varmaripirssi, Outlanteri son malliltasa. Sitä saattaap sähköllä lattailla kulukemmaan kaupunkiajosa kolokytäkilsaa ja rapijat yhelä lattauksela. Lattaus maksaa meitin nykyselä sähkösopparila eurojjaviiskytäsenttijä. Neliveto ja automaattivarmari, joten reissaamisijakivvarten on kahele tillaa. Ja vaikka lapsellapsile turvalliset paikat takapenkilä. Tyytyväisijä olema ollu, vaikka samala on selekiintynny, että ei tällä maalimaa pelasteta...

No, se tuli kerrottuva siinä. Kerrotaan samala Kallelammökistä. Sehän ei kuulunnu Naruskalta myytyyn talloon ja yritykseen. Mainostamispuoli sevähä, mitä sitä on Naruskalta lähöjjäläkiin ollu, tapahtu naruskallela sivustonkautti, joka varmaankaan ei liene kaikille yhtätuttu kuin Retkeilymajan sivusto naruska.com, joka nykyvään kuuluu Irinan ja Paavon virmale.

Laitoima Kallelan vuokrattavaks airbnbsysteemiin, mistä kautti sitä tietämyssaattaas lissääntyvä. Sieltä Kallelaa voi varata TÄSTÄ KLIKKASEMALLA.

Kaikki vanahat varraukset pyssyy emännän kalenterisa, mutta jos tästä uuvesta varraussysteemistä totta tullee ja se jää voimmaan, nin saattaa jäähä joskus ainuvakskin varrausmenetelmäks.

Methän asuma nyt Kallelasta rapijan kahensaankilometrimpääsä, jotenka huoltoreissut ompitkijä ja kalliitaki. Siksi ompitänny muutela hiukka vuokrausehtoja, joista issoin on se, että liinavaatteet ja pyhkeet ei ennää löyvy Kallelan vaatekaapista, vaan net pittää olla asukkaila ittelläsä. Net saa vuokrattuva sieltä Paavon ja Irinan virmasta heijän kansassopimala tai sitten ottamala kotuva omat liinarytkyt matkaan.

Nojoo, siinä tulit kerrottuva paritasijat. Muistisa on tältä viimeseltä kirjotustauvolta vaikka mitä asijoita. Pittää miettijä jatkova, josko jaksais ja viittis penkiva muistija ja kuvamaterijaalija kesärreisuista. Ovvietetty aikaa kalastelemasa ja muutamankikkerran ollaan oltu puusavotoisa nin Kasperila kuin Katilaki. Penskoila onneksi pyyhkii elämäsä tasasehhyvin. Ja meilläki terveenkirjoisa ainaki issoimmaks osaks. Oma huulisyöpäkään ei ole toistaseks missään uusinnu. Siton kontrolleerattu kolomenkuukauvvenvällein nyt kohta kaksvuotta, jonka jäläkiin taitaa kontrollit jäähä ittele.

Laitan kauniikslopuks Raisan ja Kasperin talon vuokrausilimotuksen linkin TUOHON. Het vuokraavat ison talosa yläkertaa Tapijonniemessä Ounasjokivarresa. Sielon rauhallinen ja laatumajapaikka rapijan parikytä kilomertrijä Kittiläntietä Rovaniemeltä. Siellei kaupunkimetelistä tiijä mittään, ja on paljua, laavua ja erilaista aktiviteettija pilivimpimmein.

Kiitokset, jos tauvojjäläkiin jaksoit tänneasti.

Urputien tukikohasta huomista Arpan konserttija Koruntisa oottelemissiin tähä.

Laiskammieherraportti. (2847)

Syväntalaveehan pakkasinneen tässon piisannu eläkeläisten elosa. Hilijaiselovahan se enimmäkseen on, mutta tullee siihen sillontällön sopevaa vaihteluva. Syksystä asti olit tievosa tyvären ja poijjan järjestämänä kulttuuripläjjäys meile Oulusa. Iskelmäpohojasta kulttuurija.

Olit pari naislaulajaa kymmenijevvuosijen aijjalta, Marion ja Lea Laven. Ja heilä väärteinä kaks kovvaa mieslaulajata, emännän suosikki Markku Aro ja itelleni jonkullaine suosikki Kuju Hyttinen.

Olihan se lauvantaiehtoon parintunnin ohjelma tuolta nelikolta ja hyvältä pändiltä Esa Niemisejjohola semmonen setti, ettei yhtään tuntematonta piisijä heijällaulamannaan ollu. Soli sitä kuuskytä ja seittekytä ja vielä kaheksankytäluvunkin mussiikkija, jota viiskytäluvula syntynneet on nuoruuvestaallähtijen kuullu.

Kovija ammattilaisija kaikki nelejä, mutta miehet olit meijämmielestä paremmin säilyttänneet äänesä ja olemuksesa, vaikka Arohan on sairastellu reumaasa, josta kertoili jokukuukaussitten ratijo-ohjelmasa. Hyttinen on kovasa iskusa vielä ja ääni säilyy vielä etteenkippäin.

Tätä yhessäkiertuvetta het jatkaa Oulun eteläpuolela pitkin kevättalavee. Voima suositela ainaki ikäimmeisile, ninkommet. Ylleisön keski-ikä Oulusa oli varmasti ylisseittemänkymppijä. Virkistävä viikolloppu samala tyvärempesuveen luona.

Urputielä pääsee talakkari vähälä. Lunta on Rovaniemeläki paljollaisesti, mutta montaa kolallista ei tuosa pihaläntisä putsattavvaa ole. Polttopuuta tulit Kasperilta parikuormaa lissää ja net onkin ollu näisä pakkasisa tarpeen. Aarni on kovapoika sahhaamaan tikkisahala vajjaammetrimmittasija kolomeentaineljäänossaan. Ite turvauvun akkukäyttöseen makitan konesahhaan, jokon justiin sopeva vanahammiehen pakokaasuton työkalu.

Aarni pätki yhtenä ehtoopäivänä rapijasa tunnisa nuo kuvan koivut. Heleppo niiton talakkarin sissään kannela ja takasa ja uunisa poltela. Laatulappilaista koivuva.

Hellampääle ostin samallaisen tuulettimen kuin Kallelan takampäälä. Hauska ja toimiva vehe, joka levittellee lämpöstä tämän saannelijön talon kaikkiin tilloihin ihan sopevasti. Äänetömpeli.

Kallelasa pyörähimmä Kasperin kans kahelleen päiväseltään. Sieloli parit latvalinnumpyytäjät, joila oli ongelmija vessaviemärinkanssa. Osasivat onneks käyttää reservivessaa takapihala.

Ostin Kasperin painepesuriin parikytämetrijä pitkän pistooliin liitettävän letkun, jonka pääsä on pikkunen suutin, jonka tehtävänä ovviijä letku tukosa olevaan putkeen. Näytti hiukan lapsivehkeeltä ennen käyttövä, mutta mieli muuttu, kun laitoma letkumpään viemärintarkistusluukusta kaivolleppäin. Sehän vei letkun sinne kokomittasa samala puhistain neljän suutirreijän kautti kuumala veellä tukokset ja myös pinttymät putkesta. Satasella saa vielä muutakikkuin leluja ainakin Kärsseriltä...

Soli parintunnin operaatijo kaikkinesa ja viemärit jäi sinne oottaan seuraavija asukkaita riimakuntoon.

Urputiele saatiin tälleviikkova asennettuva kaapelinetin tilale valokuitu, jonka paikallinevvirma toi seinäle asti viimesulammaan aikana. Telijasta pääsimä nyt netinsuhteen irti ja tuhannenmekan kuituyhteys hoituu paikallisen Neven kautti. Tuhat mekaa tullee ja tuhat lähtee...

Semmoset kuulumiset. Päivät pitenee silimisä, eikole pitkästi, kujjo ollaan valpurisa...

Urputien Tukikohasta pakkaspäivää pirtisä pitelemissiin tähä.

Seesteistä elova. (2839)

Heleppo myöntää, että meitin elo ommuuttunu Naruskan ajjoista hilijaiseloks. Emmä kumpikaan isommin kaipaa Naruskan Tukikohan ajottaista kiirettä ja immeisten passaamista, mitä sielä aika ajjoin piisas.

Olemma tyytyväiset Rovaniemen oloihin ja asentopaikkaamme. On sevaan eri asia, että kaikki kauppiaat löytyy viijen kilometrinsätteellä, kun aikasemmin sai kirkolle suuvattaa viitisenkytäkilometrijä suuntaasa.

Ei ole ikävä itärajjaa. Jos rajale halvaa, nin rapsakka tunti, ja ollaan Haaparannala. Eikäpä tästole pitkä ajomatka Ouluun tyvären ja sielä asuvijen lastellasten luokse. Ja poke pesuveineen assuu parinkymmenenkilometrin pääsä Ounasjokivarresa. Virtaavijen vesijen äärelle pääsee, ninko Naruskallaki.

Marraskuu kunon ollu täälä Urputien tukikohasa kylymälläntä, nin harrastuksenomasta puuhasteluva riittää talollämmityksesä. Puuhella onneks löytyy tästä nykysen kojin köökistä ja takka olohuoneesta.

Polttopuuta saamma Kasperin puupinoista semmitä tarviimma. Saahaan halakomapalakkijoks koivupuuta nimpalkuin poltamma. Aarni pienii kirveenkanssa pikkuklapija syttöpuiks mielellään.

Pihallumityöt Urputielä vie aikaa vartivverran, eikole linkomiestä ikävä ollu, vaan kolankanssa saa sopevaa liikuntaa semmitä tarttee. Eikä kerkii hikipintaan pikkupihan kollaamisesa.

Olema perehtyny kaupungin terveyvenhuoltoon. Lunssirokotus ja koronapiikit saatiin paripäivää sitten, ninko saatiin aikannaan Sallassakin. Järjestelmät toimii.

Jouluvahan täsä hiljolleen valamistellaan, ninko varmaan monesa muussakihhuushollisa. Vielä pittää kävästä Naruskala huoltelemasa Kallelamökkijä talavikuntoosa sittenkussielon lunta kivijalan lumettamisseen. Eikhän tuota tule, jos vanahatmerkit paikkasappittää. Talaviaurausasijatki on Naruskala mökkitien osilta sovittuna, jotenka Kallelaampääsee näilänäkymin ajelemmaan herraskaisesti pihhaan asti.

Pysytelkäähän virkeinä. Urputien tukikohasta tähä.

Urputien Tukikohan kuulumiset. (2837)

Jokuvarmaan huomas, että Naruskan Tukikohta ojjäämäsä pois tämän plokin esittelykuvasta. Paikalle tuli Urputien Tukikohta uusinekkuvineen.

Olema emännyven kanssa elämällaijasa kiinni, vaikka ommenny pisempi jakso, ettei täältolekkulunu mithän. Olema kuiten miettinneet ja järjestelleet asijoita sillemmallile, että keskitymä toistaiseksi Kallelammökin markkinoimisseen ja sen ylläpittoon mahollisiman vähilä huoltoreisuila. Ja muutovvietämä eläkeläisten hiljaselova täälä Rovaniemen Lapirrinteelä.

Emmä ole mainostannu mökkijä pitkiimpitkiin aikoihimmissäämmuuala kuin täälä plokisa. Nyton kuiten laitettu ilimotukset torile ja oikotiesivuile. Tuoreita ilimotuskuvija Kallelasta löytyy TUOSTA KLIKKASEMALA

Yritämpittää uutta kotisivuvame ajantasalla myös. Se sivu löytyy TUOSTA KALLELASIVUILE

Kallelasa oli syksympääle isohkot remontit, kullaitatettiin KauttioJarila uus peltikatto ja jäläkiruuvaks vielä Jari tekas kulukulaakonkeja yläpohojampuolele, johonka latettiin samantien lissää eristettä puhallusvillammuovosa. Eihäntuo liikakylymä ole pakkasillakkaan ollu, mutta sieltäkautti se lämpö kuiten on vuotannu, kunon villat maannu sielä oravijen ja myyrijen peuhupaikkana loppuunneljäkytä vuotta.

Naruskantasala oli parpäivääsitten Kallelasa käyvessäme vähällaisesti lunta. Joki oli hilijalleejjäätymäsä, joten kohta sinne jojele ja lähijärvileppääsee pilikkimmään, josei kesä takas tule. Tiet olit lanattu hyvväänkuntoon. Talaviaurauksesta jouvutaan Punaruskan kaava-aluveele hiukan vääntämmään, kun osa mökkiläisistä on lopettelemasa ja jo lopettannu osallistumisesa talavikunnosapittoon. Het tuntuu unohtanneen sen, että auraamattomana se mettäautotie aukee kesäajokuntoosa vasta juhannukseks tai myöhemmäks, jos kuntolumitalavi tullee. Vallassaan, ejjaksa maksumiehijä houkutelammukkaan aurauskulluihin. Katotaan, kauvanko met muut auki jaksama mettäautotietä pijelä...

Täsä meijän uuvesa kaupunkitukikohasa elelemä hiukka eri tavalla kuin ejelliset asukkaat. Het kertoit, että ovat lämmittänny olohuoneen takkaa noin kerravvuojesa. Met puolestame otettiin takka heti hyötysempään käyttöön. Nyt, kun ojjo 10-20 astetta pakkasela, nin takka lämpijää vähintään jokatoinempäivä. Keittijön hellaleivinuunija porruutama joutessame jommaltakummalta puolelta päivittäin. Kalikat on metrissiin halakoihivverrattuna kalikoita, mutta korvaushoitova saa, kunniitä tuolta katoksesta sissään kantellee ja lepposaa lämpövä saa tulisijoista. Kakskytäkaheksavvuotta sai kanniskela metrisijä nimpal, että riitti.

Nuot mökkikuvat on viimepyhältä parimpäiväntakkaa. Lumisempaaki on Naruskala joskus ollu. Kallela on käyttökunnosa, joten vappaasti saa sitä mainostaa ja sinne mennä hermojasa leppuuttammaan. Kaamoksesa voi istuskela vaikka ulukotulila tai takallämmösä. Jokiveen kohinaan ja jäätymisseen näin syksytalavesta ei kerkijä kyllästymmään, kummaisema muuttuu päivittäin. Polttopuut ei sieltä liiteristä äkkijä lopu.

Ja sittevvielä tyär miehesäkkanssa vuokraa yhtä mökkiä Iso-Syötteelä. Sinne kelepaa mennä myös lommailemmaan, kattokaa vaikka ite TUOSTA KLIKKASEMALLA.

Urputien tukikohasta lintulautaajja lämmittämmisseen keskittymissiin tähä.

Sivutuotteena hiilimuikkuva. (2835)

Suomemmaa on taantumasa, kertoovat. Ei ole ihime, kuhhintalappuja yhtään seuraa. Samasa taantumasa on nämä lokikirjootuksetki, vaikka täälä kyllä jokapäivä jottain tapahtuu.

Son kääntymäsä kylymemmäleppuolele tää syksy. Pikkupakkasija on jo pijelly, mutta Rovaniementasala ei vielä olla lunta nähty.

Onsaattanu ollappuhetta jo aikasemmin, että täsä Urputien tukikohasa kunnyt asutaan, nin ommahollista lämmitelä kaukolämmöllisäks köökin leivinuunillisela hellala. Son korvannnu talommiehele Naruskan tukikohan puulämmitystä. Sielä tosin ei tunnettu allemmetrin poltettavvaa puuta, kun tänne uuniloihinmmmahtuu enintään alleppuolmetriset.

Puuhella toimii nyt erinomaasesti, kun siton päästy käyttään päivittäin. Ja jokapäivä syntyy kommeita hiilloksija varsinkilleivinuunipuolele. Päättelin emännän kuolavvalumisesta, että se himmoittee hiililä jotakin, mitä ainakillapsena on kotonasa saanu kertaviikkoon. Hiilikallaa.

Nimpä minä yhtenä päivänä käväsin sallaa prismammatalikola kalastamasa. Ostin puolisenkilloo valamiiks perattuja muikkuja. Ja eikunnet halstariin ja hiilile...Son semmonen viijemminnuutin evväällaitto kellostakattomatta. Kevyvesti hienolla merisuolala suolaus, halstarointi, ja kolomantena vaiheena kylymän juoksevavveen alla käyttämine. Ja aterija ovvalamis.

 

Sattu Aarni olleemmeilä kans. Son semmonempoika, että kala kelepaa. Ja emännälekkelepaa kans. Nimpä net kahelleen pistelit poskeesa halstarillisen, eikä sollukkummaistijainen.

Iteläpittää malttaa tuommoset evväät. Ei vihti kihtijä härnätä.

Ainiin, ommeilä ollu syyskuullopula evväisä jottain semmostaki, jotei ennen ole ollu. Käväsimä sielä Puuumalasa uusimasa ruisleipäkurssin Räsäukon leipätehtaala. Siinäsivusa Räsäukko vejätytti emännämpääle hirvikärpäsvermeet. Het kävit lähimettäsä tunteroisen sieniretken. Ja oli ollummitä poimija. Kanttarellija, mustijatorvisienijä ja suppilovahveroita oli kopattäynä kummallaki. Emäntä oli ja ovvieläki silimätsuurellaan, kumpääs uuvellaiseen sienimettään...

Voitta uskoo, että sienisoossista ei täsä huushollisa ole muutammaampäivään puutetta ollu.

Niija ovvielä kolomas kerrottava asija tapahtunnu kirjotustauvolla. Peltikattomies Kauttio otti kesälä urkon Kallelan peltikaton uusimisesta. Paripäivää sittettuli valokuva, joka osottaa tillaajillekki, että musta komija peltikatto ovvalamis. Ennää puuttuu piipumpellit, jotka netkippitäs ollappaikallaan viikolloppuummennesä.

Tuosa kuva jokisuunnasta. Sielonnyt asijallinen aluskate ja uus ruovelauvotus. Eikä tartte ittelä ollakkuin maksajampaikala. Johan tuo entunen kerkis olleempaikallaan kolokytäviisvuotta, jotejjouti vaihtaa.

Urputien Tukikohasta päiväseltään Naruskallakäyntijä valamistelemissiin tähä.

Kallelaurkko. (2820)

Nopiasti mennee viikko luonnohhelemasa Naruskajokitörmälä Kallelasa. Siinähän tuota olleilun ja kalastamisensivusa tuli tehyksi monta hommaa. Käsiparija oli usijampi parimpäivän aijjan, jollonka saatiin viimeinkippurettuva vanha liiteri valamiiks ja lastattuva naulasinellautoinesa kaatopaikkakuormaan. Peräkärryllinen siintä tavaraa tuliki.

Kasperi heiluttelit motorisahhaa kaatamala hirsmökin ympärystältä liijat koivut pois nin, ettei net jatkosa varisuttele lehtiäsä peltikatole, jonka ommäärä uusiutuva loppukessänmennesä. Tuli niistä kaajetuista sevverran koivurankaa, että yhtenäpäivänä Ukka hakasi Massikan Jarkolta ja tekasit rankakasan saunajatakkapuiks. Sinnenet jäit pihapinnoon kuivammaan ja siirrämä net elokuusa liiteriin seuraavala huoltoreisula.

Pihakrillile tekastiin ikivanahoista pylyväistä parit jämerät penkit. Kasperi ohharjotellu salavoksijen tekova Onnelasa, nin hyvin käytti lukkojenteko penkkipuihin. Nyt sinne soppii ulukotulile monta immeistä istummaan. Rantaan tekastiin muutamale istuimpenkki, jolla voi hyvälä kelilä otellavvaikka aurinkova.

Vielä piti oikova niliaitta pihasa vaateriin ja Kasperi raivas jokisuuntaan ylävirtaan hiukka lissää näkymätä. Mökin akkunoistakinnäkkee nyt paremmin ulos, kunnet pestiin ammoniakkiliemelä, ajaksila se hoitu hyvin talonypäri rapijasa tunnisa.

Hyvä sielonnyt kessää vuokralaistevviettää. Netti pellaa hyvin, sajepäivinä voi katela vaikka telekkarija. Uus liiteri on täynä koivukalikoita saunanuuniijja takasakivvoi puuta poltela, jos kylymijäjaksoja kohallessattuu.

Urputien Tukikohasta kaupunkilaiselämätä taas viettelemissiin tähä.

Pienempienijä muutoksija... (2810)

Täson vuojevvaihteesta alakain olluttapahtumasa pienoisija elämämmuutoksija, joista muutamat immeiset ojjo aavistellu, kunovat seurannu meijän talommyyntikampanjata, joka ehti kestää kaksjapuolvuotta. Mutta sittenpä sattu ilimotuksen huommaamaan semmoset Irina ja Paavo, jotka luvettuvaan ensin tori-ilimotuksen penkoit seuraavana etuovikomin ilimotuksen ja sittejjo soittelit Paavo, ja kerto heijän halluuvan tulla tätä Tukikohtaa kattommaan.

Son oma tarinasa se heijän ilimotustellukusakkin, mutta sattumija tarvitaan, kun aletaan elämämmuutoksija suunnittelleen ja totteuttaan. Irina ja Paavo tulit tänne Tukikohtaan vuojevvaihteen alla. Het oli talostakiinnostunneijjen listala järjestysnummeroltasa kakskytäkuus. Vielä jäläkiin soittelit yks mies, venäläistaustanen inkeriläinen, kakskytäseittemän. Hälle jo sannoin, että talo ja yritys onnyt menonkelekasa.

Muutaman tutkimusretken Irina ja Paavo sittekkävivät uuvelleejjauuvelleen, mutta päätös ei siitä muutakun vahavistu, met ostama tän paikan...

Olisiinä muutamakivvaihe, ninko muuttohommisa olleet tietääkin. Irina ja Paavo kun alakoit suunnitella elämäsässiirtämistä Naruskale, nin sammaanaikaan piti tieten meijän emännän kans alakaa ettimään uutta pesäkolloo. Suunakssiis Rovaniemi ja kämpänettimiset sielä. Son oma tarinasa ja monivaiheinenkissemmonen. Ylihintasta torppaa meijämmielestä melekeen laitalukijen, mutta sitten se napsahti kohillesa, kun tyvär lähettit yhen torila olleen taloilimotuksen.

Sitä kävimä Kasperi ja minä kattomasa ja tunnijjäläkiin autoonnoustesamme tuumattiin yhtäaikaa autosa, että sonsiinä. Ja siihen ollaan päätymäsä ensviikola kauppakirjoja allekirjoottelemala. Sopeva emännyyvellekkin, joka kävi enskertaa kattomasa talova itsekseen sejjäläkiin, kunolijjo tarjouksenkitteheny.

Valpurina, jos kaikki tähet kohillasa on, nin met alama levittelemmään vähhäistä ommaisuuttamme uuteen satanelijöiseen. Sehän tarkottaa tuplakokova Tukikohan kaksijoon, jokon ollu pesäpaikkana kakskytäkaheksavvuotta, tillaa vajjaat viiskytänelijöö.

Siinäson kuvijo noin karkeesti kerrottuna. Sallasa ontulluttäyteen neljäkytäkaksvuotta, jokon jonniimmoinen pätkä ihimisen elämäsä. Jos pitempi pätkä on suunnitelmisa viettää muusa pitäjäsä, nin tars ellää muutamavvuojen yli satavuotijjaaks...

Met jätämä Tukikohan levollisimmielin uusile asukkaile ja yrityksejjatkajile. Heile toivoma tietenkin onneva ja menestystä nimpaljo, että riittää. Met emännyyven kanssa operoijjaan Naruskala ennään Kallelammökin vuokrausasijoisa. Katomma, miten huolto onnistuu ja homma kaikkijaan alakaa pyörimmään. Kallelasa on tehty muutamija muutoksija petipaikoisa ja sisusuksesa muutenki. Perusmökki mukavuuksinneen on kuitenkisse sama Kallela, jokon palavellu asukkaitasa kohta kolomekkytävuotta. 

Tuosson tuoreet emännyyven ottamat kuvat mökistä. Vävypoikamies Sami olluvannu muotoila Kallelale omat nettisivusa lähisinäaikoina ja varraukset tapahtuu Pirjole tai Ukale soittelemala. Uuvet sähköpostiosotteet tullee uusile sivuile ja net löytyy toistaiseks naruska.comin sivuilta, jotka kuuluuvat Irinale ja Paavole. Siirtymäaikaa ompikkusen varattu, että kaikki asijat saahaan tikkiin.

Tuostavoi alakaa katteleen Kallelan kuvija ja alakaa suunnittelleen jonkullaista lommaa Naruskajojen rannale. Niija Retkeilymaja pellaa täälä Irinan ja Paavon pyörittämänä, ninko tähänkiasti. Kaikilellöytyy paikka kuntolomale tänne erämaallaitaan.

Tukikohasta pikkumuutoksiin totuttelemissiin tähä.

Myyräntyöt kurriin. (2801)

Myyrämatilaiset on aikaslailla kekselijäitä elläimijä. Ja hyvijä kiipeilemmään. Sehän on olluttievossakin, että seinijäpitkin net kiipeilee ninko oravat, mutta että niijen kyntynen pittää hirvensarvessaki. Näytti pitävän, kun Kasperin kanssa pariviikkoo sitten kävimä huoltoretkelä Kallelasa. Kasperihan se hoksaskin, että hirvensarviset ovenkahvat liiterisä on joutunnu jyrsijöijen käsittellyyn.

Vähänaikaa siinä vuntsittiin, että mites torjutaan hyökkäys. Sittemmuistin, että mökilä on lirtampullosa retorttitervaa menneiltävuosilta Lapajärveltä. Aitoo tärpätitöntä tervaa, ykköslaatuva. Sillä Kasperi vetelit jyrsityt sarvennokat.

Nyt pariviikkoo myöhemmi näyttäissiltä, että myyrät on antautunnu torjunnaneessä ja jättänneet sarvet rauhaan.

Johannuot kesänpääle voijaan vejelä tervala ruskeeksi sarvet ympäriisä, jos net alakaa muista suunnista ovenkahavoja jyrsimmään.

Tukikohasta lauhaa helemikuuta viettelemissiin tähä.

Sänkyhommija. (2794)

Pistelimä ajatustasola suunnitelmija entrata meitin Kallelammökin sänkyasijoita hiukka uuteenuskoon. Sielon enempi ja vähempi sekalaista se sänkypolitiikka ollu, ninko se tieten voi olla jollakin muulakimmökilä, jota rakennellaan vuosijensaatosa.

Perusajatus oli, että lennätämä tuvasta parit sohovat sieltä kokonaampois ja tilale puurakenteisija normisänkyjä ja niihin uusija patjoja. Sillämielin aloin laavaamaan intterneetin ihimeellistä maalimaa melekeen sokkona. Ja mistäpäs net sopevat sängyt patjoinesa löytyikkään, jos ei Ikeasta...

Päävyimä TUOMMOSIIN PUUSÄNKYIHIN jotka jo samantien tilata rämmäytin kotitoimituksena. Net pitäs olla arvijommukkaan Naruskala kuluvavviikon jo perjantaina, saapa nähhä kerkiivätkö. Oli houkutuskittilata net kotijoasti, kurrahti oli sopevat nollaeurova.

Tuppaan tullee näilä neljä sänkypaikkaa kätevästi. Takamakkuuhuoneesa on kolome täysmittasta petipaikkaa ja yks normija lyhvempi antiikkisänky, jokon meitin emännän perintökalleuksija isovanhempijensa elämästä. Elikkäs seittemälle alakais löytyyn säälliset täyspitkät parimeriset sänkypaikat...

Muuttelimma hiukan liinavaatepuolen hinnastova. Petivaatteet ja pyyhkeet annama avvaimenluovutuksen yhteyvesä asijakkaile semmukkaan, montako tarttijaa petivehkeile on. Se tullee asijakkaale maksammaan kakstoista eurova setti, joka sisältellee pesulamaksun ja käsittelymaksun. Jos halvaa, nin sinnevvoi ottaa ikiomat lakanat ja tyynyliinat ja yölelut. Pääasia on, että lakanat on kaikila käytösä.

Jos Ikea pyssyy luppauksissaan, nin tulevavvikollopun aikana hoijama vaihon. Tänneppäsee vappaile viikoile vielä varraamaan talaviretkiaikaa vaikka hihtelyn tai pilikkimisen tai minkä tahasa ajavvietteen ympärile. Lunta on puolisemmetrijä, mutta tie Kallelaan tavammukkaan auki.

Tukikohasta Aarnipoijjan pallauttamista Rovaniemele huomena suunnittelemissiin tähä.

Etäohjausropleemit. (2791)

Tuola Kallelammökilä on kohtalaiset nettiyhteyvet. Tämmönemmaallikko saa sielä hyvin aikasa kulumaan, kun olemasa olevat vermeet ei toimi, ninko pitäs.

Sielon etäohjattavat lämmityspatterit. Net olit toiminnasa etäohjauksesa taka-aikona, mutta sitten sielä alko tenimiset. Tyhymempikin voi kuiten ratkova tietoliikenteeseelliittyvät ongelmat, kuvvaan miettii. Monta päivää sielon tulluttehtyvä kelevottomija yrityksijä saaha kaikki patterit pelittämmään wifiverkon kautta siihevviisiin, ettei tarttis näinä kalhiina sähköhhinta-aikona manuaalisti kulukee jojentakana lämpöjä alemmaks puottelemasa.

Eihän se tarvinnummuuta kuin vähentää mökin wifiverkkoja siihevviissiin, että kytkettävät laitteet pystyy liittyyn siihevverkkoon, misä kytkeminen onnistuu.

Sieloli toiminnasa kaks erillistä modeemija, joista toinen oli valjastettu kuvallähetykseen ja toinen etäohjaukseen ja asijakkaijenkäyttöön. Riisuin toisen modeemin sieltä kokonaan poies ja liittelin se tehtävijä toiseen modeemipalikkaan. Verkot kun väheni, nin jovain alakovat patterit löytää oikijat yhteyvet ja pellaamaan luurin kautti.

Saijansuunnasta saa sillontällön yhteyven neljägeeverkkoon, mutta enempi se modeemi hoitaa hommasa kolomegeeverkon kautta. Se nuihin mökkiolosuhteisiin riittää monemmielestä, eikä kaikki asijakkaat tarvii minkäällaisija yhteyksijä lommaillessaan. Siiten tiijä, millä net vermeet saahaampellaamaan, kun riisuuvat kolomegeet vissiin poies. Saattaa tulla uuta mietittävvää...

Norjalaiset patterit seittemän kipaletta kytkeenty adaksin sovellukseen tännään oikeen. Kallelan lämpötillaa ja sisäiliman kosteutta näjen Netatmon sääaseman sisäpurkkijen kautti kaikista huoneista. Sähköt jos sielä mettäsä katkee mökkiperän muuntajalinjala, nin sillon lähettää pari etäpurkkija viestijä puhelimmeen, että virrat kaput.

Samasa wifitoiminnasa verkossa toimii Netatmon palovarroitin. Se paitti herättää mökilä olevat immeiset savvuun, niillaittaa myös viestin Ukampuhelimmeen, että sielon joku poikkeustila menneillää. Son siitäkihhyvä varotin, että sen akut riittää vaihtamati kymmenkuntavuotta, jokon sopeva aika vaihtaa laitetta uuteen.

Kaikkimuut vermeet asentuit tännään, mutta lähipäivinä tarttee vielä timprata valavontakamera pelittämmään täsä samasa yhesä verkosa, jolla pelittää kaikkimuutki.

Nykytekniikka on aikas valamista saaha huoltokulukemiset vähemmiks näinä polttoaineehhinnoila. Kennenkään ei tartte peljätä, että lämpötiloja sääjeltäis sillonku joku tai jotkut Kallelasa lommaasavviettää. Tyhyjillään ollesa mökki on heleppo pittää alemisa lämpötiloisa iliman, että kosteuvet liijan korkeiks nousis. Netatmon alumiinipurkki hoitaa sisätilamittaukset ja net näkkee puhelimela ja Ukan pöytäkonheen kautti, jotenka kätevää. Ja niile mökkeile suositeltaviakivvermeitä, joisson sähköt ja nettiyhteyvet.

Tukikohasta pakkasluppauksijen totteutumista oottelemissiin tähä.

Ja päivä pitenee. (2785)

Tekasimma poijjampoika Aarninkanssa pienet huoltoretket tuonne jojentaakse. Ei ole näinäaikona liika pitkää pätkää tuota päivävvalova, mutta lyhimpäivä alakaa olleen pelattu, ja tästä etiäppäin mennään taas valova kohen.

Hyvin met ehimmä Aarnin kanssa lumettammaan Kallelan kivijalakaa toistamisseen nyt, kunon tullu lissää pehemosta eristävvää lunta. Ukka veteli lumentyöntimellä karkeenhomman ja Aarni peräsä pikkulapijolla tasotti kolomijokassaa nin hienosti, että oikeen olima hommasta ylypijät.

Ehittiimmet muutaki tekemääjja näkemään, vaikka päivä olit lyhvelläntä. Laskima koko matkala kummallakippuolen Naruskajokkee ainaki viiskytä tekrijä isomisa ja pienemmisä koivuisa murkinoimasa. Son niijenkissyötävä koko valosa aika, että pärjäileevät yönyli kiepisä. Kieppilunta alakaa olleen nelisenkytäsenttijä, joka taitaa olla riittävä paksuus tekrijen yöunile.

Siekan sillalta ei olettullu pitkään aikaan otettuva maisemakuvvaa, joten palatesa pysähyimä siinä sevverran, että kännykkä napsahti parriinkertaan ylä- ja alavirtaan.

Kasperin ja Raisan lapsoset on parinyövverran meilä ilona Naruskala Tukikohasa, mutta huomenisa on pallautuspäivä heile Rovaniemele. Met vietämä siellä jouluva hiukka etuaijasa, kumpitäis olla takas Tukikohasa aatonaaton ehtoolla.

Huulijen tikit kävin otattelemasa pois maanantakina kotiteekoosa. Tytöt näppäsit net pois ammattitaijola. Parit sulavatttikit jäi vielä haittaamaan huulen sisäpuolele, mutta näjemä net oli viikonkestävää lankaa, kunnet kumpikin oli sulanuvvalamiiks ehtooseemmennesä.

Sevverran on tuntuva leikkauspinnoisa, että nauramista sillai oikeen räjähtämälä pittää välttää. Ei meinaa vaakasuuntaan huuli antaapperiks, ninko ennen opperaatijota. Mutta hyvvää siitä tuppaa tulleen ja nyton helepompi olla, kunnet tikit on pois.

Tukikohasta normaaliin saunarytmiin taas siirtyilemissiin tähä.

Lumetuslunta. (2780)

Luntahan näyttäs enempi kertyvän meiltä eteläämpäin. Vähällaisesti siton täälä näihimpäiviin asti ollukkin, mutta muutaman viimepäivän aikana on lumenpaksuus kiivenny parriinkymmeneen senttiin.

Son syksytalaven yks hommista käyvä Kallelan kivijalakaa hiukka lumettamasa, että pyssyisvät lähinä vesiputket sulina köökin altaile.

Viskarssillumentyönnin heilu Ukan käsisä vetoliikettä puolisentuntija, niijjopa siirtyilit parimmetrillevveyveltä mökinympäriltä seinijen ja kivijalansuojaks.

Emännyys laittelit Ukan huoltoreissuaijala joulusinapin tevon työnalle Ukan äitevainaan ohojeela. Kaikkihan sinappija tehhä ossaa, mutta täsä yks ohoje, josei olettullu kokkeiltuva. Sevverran tekovaiheesta mullakin tietova on, että tätä sinappija hellala tehesä pittää jonkumpäivystää kokoaijjan, ettei tapahtu pohojaampalamista.

Sinappi Pirkkomummun tapaan:

100 grammaa sinappijauhetta (Colmans)

1,5 tesijä hienoosokerija

Ruokalusikallinen pottujauhova

Yks kanammuna

Puoltoista tesijä kuohukermaa

Nämät aineet laitetaan kattilaan ja keitellään mievola lämmölä hithaasti ja KOKOAIJJAN vahtien, muutonse pallaa pohojaan.

Viimesenä lisätäävvielä puoltoista tesijä herkkukurkullientä. Jos halvaa, nivvielä voi satsija terävöitelä parila ruokalusikallisela eli piipilliselä konjakkija, jos sattuu olemaan. Meiläkissattu olemaan, kunon kylymäsavukirjova osin vejetty vakumiin konjakila penslaamala.

Tukikohasta viikollopun päivällissiin valamistautumissiin tähä. 

Maalimalla. (2778)

Tainnuhhurahtaa viikompäivät johonki, nin ei olettullu kirjoteltuva tännemmittään. Noh, josei ole tärkeetä asijaa, nimmuutkin tuntus olevan näinäaikona hiukka kevyvemmälä käynnilä. Meitei kuiten kaamokset masenna.

Olima parityönseuvut Tukikohasta läntisesäkairasa ja Onnelasa. Maanpetturuuvesta tieten syytetään kohta, kukkävin ostamassa Leksukseen kesärenkaat Haaparannalta. Net on sielä kuiten sevverran halavempija, että kannattee käyvä. Ja kesärenkaat on nyt halavimmillaan.

Tulipa rengaskauppijaan kans jutellesa tietoon semmonen entuuvestaan ittele tuntematon asija, että tuo itänaapurin kaheli hallittee puolta kimröökimarkkinasta maalimalta. Sieloli Haaparannala semmonen tuntuma, että renkaat saattaa jatkosa kärsijä tuon aineempuutteesta, jos net tuottajat keskittyy vaan sotimaajja karkailemmaammaasta. Tiijä häntä, mullon kuiten nyt tikisäolevat pirellit oottamasa suvikelijä. Ja nethän ei kaukana ole.

Kaamostapelekäävät kunei nyt liiku, nin on ollu aikaa viritelä Kallelasa semmosija käytännöllisijä parannuksija immeistevviihtymisseen sielä koskenkohinasa. Vaihoin sinne hiukka isommajja tuoreemman telekkarin. Ja samala vaihoin sinnemmyös telijan tikiboksinkautti toimivat televisijokuvan. Elisat jätin taakse, enkä ihahhevilä sinne takas mene. Hyvin pelas ainakikkojekäytösä telijapoksin kautta, vaikkejjoutannu siellä ampumahiihtoja seurailemmaan kuin muutamamminnuutin.

Niija telekkarillisäks ostima kokkeeksi puutelineen. Son kiinalaine, ihan yllättäin. Soli kuiten ihan sopeva hinnaltasa ja kooltasa. Tyhjentelin siihen neljästä pärekorista koivuklapit, jotka nyt ei vallota lattijaa kuin kolokytäsenttijä kanttiisa. Taijan tokmanninohi kulukijessani ostaavvielä toisen, nin saa tuon puulaatikon vietyvä kans pois.

Telekkari isontu neljäkytäkolometuumaseks. Jokei sitä tykkää kattela, nin saasen pittää kiinnikkin...

Lunta on tänhään sajelu pitkästäaikaa muutama sentti. Sonki ollu kummallinen syksytalavi, kunei joulukuun alakuummennesä ole tarvittu linkomiestä Tukikohasa, eikä Kallelansuunnila.

Tukikohasta hämärästä nauttimissiin tähä.

Talavista vähilä lumila. (2777)

Pakkasukko kutittellee, vaikkei ihan ennätyslukemila. Lunta Tukikohan mitarisa vain neljä senttijä, joka on ajankohtaannähen hinsullaisesti. Jokijäät ja järvijen jäät varmaankimmuuttuu kohtuuturvallisks näisä vähälumisisa parinkympinpakkasissa.

Laittelima Kallelammökkijä sähkönsäästöasentoosa, kunon sielä varrauskijasa hilijanenhetki. Kaamos tekkee huonostikkauppasa, vaikka siinon monta hienoo hetkee jokapäiväle. Sopevaa vaihteluva maisemmiin. Kattokaa vaikka ite, oli valokuvvaaja kameroinesa matkasa huoltoretkelä...

Joson ressi repimäsä jollakin, nin saattas kannattee kysästä pläkkitarjous Kallelaan. Sielon liiterisä viitisenkytämottija valamista koivuklapija ja takka. Saa rauhottuva takkatulijen äärelä nimpaljo että riittää.

Tukikohasta sisähommisa jatkamissiin tähä.