tiistai 18. helmikuuta 2020

Ihmeliiteri. (2094)

Sitei Kallelan puuliiterivarastova parraala tahollakkaan voi sannoo kovin hääppösesti tehyksi. Verottajammielestä son tieten arvostettu kiinteistöverolandian tavammukkaan korkijalle kuimmikä. Son semmosista lautatähteistä kyhätty. Ja kersojemmaalama. Omijen.

Siinon tasakatto ja rakennelujjuuvet ojjääny meleko vähäle laskemisele. Ja jokavuos siton saanu peljätä, että kaatuukhan tuo läjjään ninko korttitalo.

Mutta son kestänny kaikki tuulet ja tuiskut. Ja nytei kukkaan muu huolehtinnu siitä ja sen kestävyyvestä kuin Moilas-Jussi, joka käväs mökkiperälä linkousreisula. Onneks hää soitti Ukale, että taitais olla tyhyjennyksen aijjat, jos meinataan liiteristä puuta oven kautti hakija...

Ja eikun talakkari töihin, Ukka Matinpoika nimeltäsä. Kukapa sinne muukhan.

Son suunnilleen kolomekkertaa viismetrijä ulukomittoiltasa. Ja sieloli katola viskarssin pistolapijommitta korkeuvvestaan lunta. Eli samat toistametrijä, mitä täälon jokapuolela. Ja hyvihhän tuo kesti vielä satakilova Ukkaa aina sille nelijölle, misä lapijo heilu. Tunteroinen siinä meni ja hyötyliikunta tälleppäivää tuli tehyks samontein. Hyljehaalari iliman villapaitaaki oli selekeesti liikaa, mutta tehtävä se homma oli, eikä kannate jäähä lisälumija ennää sinne oottelemmaan.



Tukikohasta vieläki hikijäpukkaamissiin tähä. Vanahuus ja rapakunto. Ei vaiskaan. Hyvä sessijo.

maanantai 17. helmikuuta 2020

Lunta, lunta ja lunta. (2093)

Ukka Matinpoijjan lumimitarisa on enkkalumet, sataviistoista senttijä. Viimonen myrskylumisaje toi viitisentoista senttijä puolimärkää lunta, joka teki hankipintaan nyt semmosen kerroksen, että vinkka ei lunta lennätä.

Tukikohan päärakennuksen takalappeella tapahtu sevverran lumen liikettä kohti maata, että sääkameran tolopan vaijerit pääs hiukka kiristyyn taakseppäin ja toiselle sivulleen. Aamulla oli kamerakuva viturallaan hiukka mihinsattuu.

Onneks on vielä sevverrampöljä säähemmo tällä kartanola, että se kävi kuolemata halaveksuven katola vaijerit irrottelemasa. Lumirailo näkkyy kuvisa. Iltapäivälä se takalape oli valunu räystäslinjan ohitte metrin. Siitä se putos alas nin, että konttorisa tuntu köykänen tärräys. Sittempä se alakokin hilijaa pakastummaan.

Lintukatoksempäältä puotimma sen metrin lunta hallitusti sahhaamala pois. Nyt sielon taas parikytäsenttijä uutta lunta, jota tieten vielä ennen kevättä kerttyy toinemmetri. Lumineliöllä alakaa olleen painova liki kolomesattaa kilova. Sonsitä tuluva-ainetta se.





Tälleaamuva Linko-Jarkko joutu jo pihhaa linkoilessaan yrittään ampua lunta eripuolile pihhaa, mitä aikasemmin. Alakaa penkat josakinkohtaa olla sillä korkeuvela, ettei varssinkaa nuoskalumi lennä penkasta yli...

Tukikohasta katolekiipijämisijä jatkosa välttelemissiin tähä.

lauantai 15. helmikuuta 2020

Tuppinahka tekijääsä tottelee. (2092)

Puukkomestari tuntee olevasa enempi ykskätine kuin kakskätine. Vielä pittää kummankin käjen jottain käskyvä totella, kun kemimmaalainennahka saa tuommoset kuvijot itteesä vappaalla käjelä tehtynä. Ja käsinompelujäläki on myös viimesempääle.

Haukiputtaale lähti kolome pukkova, joila oli kyllä monen kuukauven mittanen toimitusaika, mutta kannatti malttaa ootela. Kattokee vaikka ite...


Tupet on saanu pintaasa mehiläisvahhaa vasta Haukiputtaala. Puukot kestää tarkastelummyös, kertoili tillaaja.

Tukikohasta kolomen puukon timpermannija ihimettelemissiin tähä.

torstai 13. helmikuuta 2020

Lumi eikun lissääntyy pohojoseemmennesä... (2091)

Käväsin parit hihtovajeltajat nakkaamasa Tuntsantievvarteen. Jos on Tukikohan korkeuvella metri ja toista lunta, nin Naruskajärven ja siitä pohojoseen Tuntsantietä siton vielä enempi. Nippanappa paksumpaan hankeen saattais Ukan taksileksu hyytyvä, mutta ei vielä parriinkymmeneen senttiin, jota Tuntsan puomin takana oli ryvettävänä.

Josei siitä olis joku hiukka jäläkee ajanu, nin olis varmaan ollu harkinnasa, lähenkö puskeen sinne ollenkaan. Mutta jälessä kun pysytteli, nin Auermajojen kämpän pihassa heitin Leksuksen nurijja matkalaiset lähti paritkilometrit sieltä etelään suunnistaan kohti Takkaseljän kämppää.

Pyhäehtoopäivälä pitäis olla rehvit Sorsajokisuusa, jos kalenteri pittää.

Etuvetoautola ellähtis rypemään. Ja on linkomiehelä ihavvarmasti pitkä päivä, jos meinaa päiväseltään Tuntsajokivarsile asti väylää aukoo...





Viimenen otos on Naruskajärven yhteismettän kaava-aluveen ja Naruskajojen Tammen väliseltä tieltä, jostei ole tälle talavele penkkoja kaajettu. Olis lunta vaikka hankirallipoluks päivvastonku länsnaapurisa, missä kilipaa rallataan.

Tukikohasta lumenpuottajija viikolloppumajotukseen Tukikohtaan oottelemissiin tähä.

maanantai 10. helmikuuta 2020

Olpa yksinkertanehhyvvää... (2090)

Emmuista ainaskaan kolomeenkymmeneevvuoteen syönneeni sillai laitettuva hookoon sinistä lenkkijä, kun eilisä ehtoola tehin. Löysin sattumoissin muutamaa köökkilaatikkoo penkoisa semmosen vankasta alumiinifolijosta tehyn vasitun saunakiukaampääle tarkootetun paistopussin.

Tämoli muistimmukkaan vankempitekone siihempussiin verrattuna, millä paistoja entusesa elämäsä tehtiin. Niitä vanahoja tartti laittaa kahta päälekkäin, ettei kiuvas sotkeennu. Näitoli yks, ja hyvin kesti.

Vetelin puukola pitkittäiset viillot hookoon kahteen puolikkaaseen ja liipasin net pussiin ja pussin suu tiukasti kiinne. Ja tekele kiukaale samoja aikoja, kullaiton sen ehtoosaunaa varte tulile, siis sähkölä.

Mummeli piteli saunallämmityksen aikoihivvielä rättipiirijä Naruskan kylän ämmile. Töistäkun hämpääs, nin sannoin saunan varmaanki olevan valamis, tunti kulunnu. Ommaan noukkatoosaan tuli lenkintuoksu vastaan jo alakerramportaisa, mutta emo ei reakeerannu.

Vastaku hajin löylyvesisankon saunasta pesuhuneempuolele, nin oven aukasu lehhautti pesutilampuolele mitäpäs muutakaakkun helekutin herkulliset makkaran tuoksut, paistetun semmosen.

Kuola valu vissiin molempijen leuvoista saunasa istuskellesa ja löylytellesä. Ja saunajjäläkiin eikun pussi köökisä auki ja ehtoopalale...sinapinkans. Niija nollakalja. Ja tais siinä olla nollakuohuvakippöyväsä.

Eikä se herkku ehtooseen loppunnu. Eihäntuota yötä vasten kehtaa ittijään ähkykssyyvä, jotenka jäi vajjaa puollenkkijä vielä aamupäiväle kylymijöön. Voe heleskuttiku se hookoo oli maukasta tuoreerrieskan päälä senttisinä kylyminä viipaleina...

Tukikohasta tämävvissiin tavaks ainakikkerravviikosa ottamissiin tähä.

lauantai 8. helmikuuta 2020

Historijan havinata essiin. (2089)

Tukikohan päärakennus on Helssingin olymppijavuojen rakennuskantaa. Kellaritiloisa on alumpittäin käytetty väliseinisä vanahoja vissiin itänaapurin tiilijä. Osa seinistä on muurailtu normisti vaakatiililä ja osa pystöön muuratuila tiililä.

Aikannaan jo siilijjärveläiset rakennusarkkitehti ja rakennusinssi käski säilyttään vanhaa tiiliseinää näkösilä, kun muutamasa tiilesä oli nähtävisä tiilevvalajan sormipuristusjälistä lähtijen.

Rakennama pukuhuonetta omala kustannuksela etijäppäin, kun nyt on vakkuutusyhtijön työt tehtynnä. Purin pukuhuoneen puolipaneelit kaikki pois pitkiltä seiniltä. Tiiliseinijä jää nyt näkösile enempi. Punatiilile niitä uusija alaosija seinistä ei jätetä, vaan laitama pintaan maalarivvalakosta. Sitä kulluu normiseinää enempi nelijölle, jos ja kun meinaa saaha kaikki punasen piiloon.






Lattijaan tulle lopppupelilöisä tummanharmaja vinnyyli. Viimeset valakosemmallaukset tehin tälleaamuva poijjanpoika Aarnin kanssa, joka kovasti tykkäs valakosemmaalin levityksestä...

Tukikohasta lauhutumisestaki tykkäämissiin tähä.

torstai 6. helmikuuta 2020

Peltipailakalla Rukaa kohen. (2088)

Jokkepojke vietteli paritpäivät Tukikohasa. Pelivälineet olis riittäny eiliseenki pakkaspäivään, mutta sisälepopäivä maistu paremmalta. Ja sauna ehtoisin, se Tukikohan uus ja melekeen ehta. Ja tieten kuntopäivällinen ja parit aamijaiset,

Tälleaamuva teimmä sopimuksen, että yksinkun Jokkepojke reissaa, niin väliaikatietoja koortinaateista tulee Ukale ja, jos ei ehtookuuteen mennessä mittään kuulu, nin sitten lähetään ettiskelemään. Reitillä kun kulukee, nin reitiltä löytyy.


Tukikohasta turvallista kelekkamatkaa toivottelemissiin tähä.

tiistai 4. helmikuuta 2020

Rukalta peltipailakalla Naruskale... (2087)

Amusella kaheksankantturoissa kerto Jokkepojke laittanneesa Lynxin tulile Rukalla. Ehtoopäivällä hänjo parkkeras kelekan Tukikohan pihapiriin ja oli ehtiny Sallassa pysähtyvä tunteroisen syötäsemäsä.

Ja on matkalla ehitty pysähtelleen kommeisa maisemisa. Kelekkakelit alakaa petraamaan näistäpuolin ja päivä pitenee joka heleskutimpäivä.

Tukikohan uus sauna sai hymyn huulille, kun pakkanen ajomatkalla oli kiiveny kolomestatoista asteesta Rukalla rapijaan parriinkymppiin täälä. Nythän tuo huitoo jo kolmissakymppilöisä ja näyttäs, että vaihteeks ollaan Suomen kylymin paikka...






Matkamittariin kerty 165 kilsaa, eli aikahuikonen. Näille lumile joutas varmaan jokumuukin.

Tukikohasta tähän.

Sopevasti sinistä ja valakosta... (2086)

Ei sillemmaha mittään, että aurinko tekkee immeismielen virkijämmäks. Metritoista lunta, puhasta kummikä, ja siihempääle aurinko jo korkeella. Son tämätalavi kohta taputeltu. Rauhallista Juhannusta, snsielä että heilahtaa...


Tukikohasta silti sisähommiin satsaamissiin tähä.

maanantai 3. helmikuuta 2020

Tarskhan puottaa lumet tuostaki... (2085)

Lunta on Ukka Matimpoijjan lumimittarisa satayks ja silleen. Tänhään on vinkka käyny koillis-itä-pohjoosesta ja semmosela vihurila, että hankijempäälä oleva irtolumi lentää kuivvarpusparvi.

Meinottelimpäivällä ajjaa mutkin Kallelasa, mutta itesuojeluvaisto ja lapijonpuute esti hullua lähtemästä puskeen Erkkilän pellonlaijan puolmetriseen tienyli olleeseen tuiskupalteeseen, jota oli kahlattavana ainaski satametrijä. Laiton Lexuksen pakimpäälle ja perruuttelin hiljokseen takas Länsipuolentiele.

Moilas-Jussi sattu olleen sielä Erkkilän pihasa linkoilemasa. Sovima, että hän käväsee Kuutsijängäntien aukaasemasa samontein. Ja kävi kans.

Nyt ehtoomalla pääsin sinne Kallelaan pihhaan asti iliman onkelmija. Mettäossuuksila ei ollu tuisku lumija lennättänny.

Kotipihasa piti hiukka kärkilapijola työstää Rihlan häkinovvee ja vielä kopinkilluukkuva, kunon tuota lunta liijankanssa. Ja ei siinä kopile kulukijesa voi ollahhuomaamati lintulautakatosta, jonka päälä saattaa olla lunta ylitte lujjuuslaskelmijen. Perustus luulis ninkikkestävän, kun son satavuotijaan koivun pystööjjätetty reilummetrin kanto tuoretta puuta sillon, kun husku iski. Kattorakenne ja kiinnitys on niijjanäin.

Joku lumiekspertti ja laskentatoimen harjoottaja vois arvijoija, kestääkhän tuo juhannuksele asti, ettei tarttis alakaa rehkiin...



Tuosahan nuita voi vertaila.

Tukikohasta saunallauteita kolomatta kertaa parahviinikäsittelemissiin tähä.

sunnuntai 2. helmikuuta 2020

Kenelle pillit soivat... (2084)

Rättäriväki kehu hyvinnukkuneesa Tukikohasa. Kukhan ei ollu kuullu juur mittään, ei ainaskaan liikenteemmetelijä. Ravitseva aamijainen kunoli syöty, nin oli aika lähtee tarttaileen kalustova ja lähtee jatkaan matkaa kohen pohojosta.

Kohta kaikki säikähtit, ku ensmääset pari Rättärijä alako savuva tupruttaan etupihala etuoven lähitienoola. Sonnimittäin semonen juttu, että Ukan kaasuvarootin Tukikohan isosa etteisesä ei salli nokkaasa nestekaasuva, eikä häkkää. Ja nyt tuli uluko-oviavvauksisa rättärihäkkää, joka lievästi haiskahti köökisä asti. Ja sittettietenki varotin alako hällyyttään, ninko sen tehtävä on. Noh, ei se panniikkija aiheuttannu ja onneks se hällyytin vaikenee, kun irrottaa sen verkkovirrasta.



Kaikki ykstoista ranskankonetta läks iliman isompija kommervenkkijä tulile. Lämpimästi näyttit kaikki pukkeutuvan ajomatkale, vaikka kuuulema näillä kelilöilä sisätilat lämpijee parriinkymppään.

Pihasa autossaannukkunu pariskunta oli virkeenä kans heti aamusta. Ja hyvin kehuvat untemmaila olleen.

Hyvvää ja turvallista matkaa heile toivotima. Ja kaikki olit sillämielin, että tänne tullaan takas. Ninko tahtoo itekennellekki tapahtuva...

Tukikohasta loppusiivousurakkata jatkelemissiin tähä. Kympän tunti, vaikkon pyhä ja pitäs olla tuplat.

lauantai 1. helmikuuta 2020

Tukikohta täytty talaviautoista... (2083)

Vilakka vinkka, mutta eise matkantekova haittaa...Ilosta porukkaa nämät pääasiasa hollantilaiset reissajat ovat. Ompas mukana kuiten pari suomalaistaki pariskuntaa.

Alakujoukot on saunonneet ja talo tarjos heile kuumaa lökijä, kun monela oli kylymät käjet kättelysä. Kuvat kertonnee parraiten, mitä pelataan. Aamupalajjäläkiin matka jatkuu ties minne.










Yks pariskunta nukkuu kuulema näillauhala ilimala autossasa. Iliman lämmitystä kuulema tarkennee, sentinkahen eristys on pellisä sisäpuolela. Telttapaikkaku Tukikohasa maksaa normisti eeron, nin ajattelinhäntä kohtuulliseks antaa heijän nukkuva ihan ilimatteeks...

Tukikohasta aamukäynnistyksijä oottelemissiin tähä.

torstai 30. tammikuuta 2020

Lääkäri kääns ja välskäri vääns... (2082)

Teille tehhän tässä lääkärintarkastusta. Kontrol. Ja samassa hyppäs iäkkäämmän näköönen mies pulupettisa takkaa ja alako käveleen kohti. Käsisä sillä oli isollaine linssilä varustettu tötterö. Aattelin ensmääsenä, että kohta vetastaa tieten housut kinttuun ja kontrolloijaan, ettei pyllyn puolela salakuljetela kuuvenkympin kurkkuja naapuriin...

Sitten kuulu vaan naps ukon tötteröstä. Nopija totteemus, että normaal. Ja ei muutako Ukka Matinpoika passintarkistukseen ja eelleen tankile. Ja takas Suomeen sujuvasti. Ja kuumetta ei vissiin ollu.

Siten tiijä, mihin olisvat survonneet, jos olis sattunnu olleen hiukkakkaan kuumeen puolela. On niilä siinä maasa konstit, jos eppäilyttävää löytys...

Tukikohasta terveenpapereita naapurista oottelemissiin tähä.

tiistai 28. tammikuuta 2020

Saunaosasto korkattu. (2081)

Vuotovahinkoremppa Tukikohassa alakaa olleen loppusiivouksija vaille. Kuka sen tekeen pääsee ratkee vasta, kuhan päätään vakkuutusyhtijön ja rakentajavirman kanssa asijasta keskustelleen. Talontöikskin saattaa jäähä, jos hinnoista sovitaan...

Siivosimma saunaa ja pesuhuonetta tännään siihenkuntoon, että Mummelin kanssa kokkeilimma, onko löylyt yhtä makijat, ninko ollaan parikytävuotta ja rapijat totuttu. Hyväks havvaittiin ja silimäkilleppää pienisä yksityiskohisa ja kokonaisuuvessaki. Ahkera ja taitava rakentaja oli kemijärveläisvirman sallalainen työntekijä. Yhelle mielehele kohtuutonki työruppeema itekseen purkaa ja uuvelleen rakentaa isot tilat.

Vanahat vallaisimet katottiin viisaammiks asentaa käyttöön eelleen. Varjostinpolitiikkaa pittää vielä miettijä. Suihkuosastole Mummeli sai valot siihemmalliin kuin net aikannaan parikytävuotta sitten oltiin suunniteltu. Sillovvaan sattu tulleen palakatuks semmonen sähkäriyrittäjä, joka ominpäin rakenteli valot tillaajan tahtova totteuttamati. Semmosta sattuu...

Tuosson tältäpäivää muutama otos. Jos suunnitelmat pyssyy, nin hollantilaiset sitikkaseikkailijat pääsee ensmääsinä asijakkaina tulevana lauantakiehtoona kokemmaan suomalaisen saunan löylyt.








Pukuhuone muuttaa lähisinäaikoina värijään kans harmaan suuntaan, jos työkykyä talovväjeltä vielä löytyy.

Tänneppä voi taas alakaa suunnittelleen vaikka metrillumesa piehtaroimista tai mitävaan hauskaa. Naruskan talavi on heppeimmilläsä. Ja huoltotilat tikkikunnosa.

Tukikohasta pikkuviilauksija ja loppuja pikkuasennuksija iliman ammattiapuva totteuttelemissiin tähä.

sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Yks hyvä ijästäki, vaikkei lämmitä. (2080)

Tukikohan huoltoretkelä tälle pakkasaamule oli salaperäänen taivaarranta. Autollämpömittari ei japsimalliin näytä kolomeekymppijä enempää, mutta onneks onnoita sääsemija tullu ittellekki laitettuva parittain, nin tietää kolomenkympin rajammenneerrikki.

Naruska näyttäs vaihteeks Suomen kylymimmältä kolokalta. Ja tavammukkaan on ootettavisa, että pakkanen käväsee kovimmillasa aurinkoarmaan nousuhetkilä. Kolokytäkolome ja osija hilippoo jo nyt nousuva ootellesa.

Kuutsivaaran laijalta ittään näytti mennesä ja vajjaan puolen tunnimpäästä palatesa tältä...



Menopalluuretki sujjuu sujuvasti näisä maisemisa.

Met laittelema Mummelinkans Kallelammökkijä valamiiks ehtoola tulevija mettämiehijä varten. Olemma siivonnu, vaikka aikas hyvin täälä asuvat immeiset jäläkesä siivoilee. Puolempäivän jäläkeen siirtyilemmä hilijolleen vakituisemmin Tukikohtaan.

Kallelasta saunallauteijentekova kahteen osotteeseen miettimissiin tähä.

lauantai 25. tammikuuta 2020

Hyisetveet. (2079)

Muutamankerrajjoutuu ajeleen Kallelamökijja Tukikohanvälijä, että saa synttärisankari ja vieraasa lämpöset huoneet peltikatonalle ja telttasaunasta tultuva pesuvettä.

Parinkympin ja rapijat pikkupakkanen ei Tukikohan keskuslämmityskattilalta paljova vaaji, puolitehot enintää.

Oli tuosa ehtoonsyrjäsä Siekaköngäs melekokylymännäkönen. Pikkupyssäys ja kännykkäkamera lauleleen. Uimasilleen ei teheny mieli alakaa riisuun.



Tukikohasta pikkusija timpurihommija Kallelasa yrittelemissiin tähä.

perjantai 24. tammikuuta 2020

Onkhan sauna lämmite... (2078)

Kunei Tukikohan sauna vielole kylypykunnosa, nin synttärisankari toi saunan tullessaa. Ukka Matinpoijjalla on entusilta Tuntsajojen Venäjärreisuilta varastosa rosterinen jatkuvalämmitteine kiuvas. Siinon saunaa ihavvarmasti nimpal, että piisaa.

Eilisäehtoola poijjat olit sitä jo kokkeillu ja hyväks havvainnu. Tännään sitei vielole näjemmä lämmitetty ainakaa hilijan.

Tukikohan suihkuosasto on alakerrasa käyttökunnosa, jotenka synttärisankari vierainesa pääsee saunasta suihkuujja takas kylypyyn. Ja voihan tuota vaikka hankeemmennä piehtaroimaan, lunta on sihehhommaan.


Alakerrasa on saunan lauverungot mitottu ja kiinitelty paikallesa. Ensviikola alotamma lauteijjerrakentelut. Jos kaikki putkeemmennee, nin hollantilaiset sitikkaimmeiset saattas päästä Tukikohan koko saunaosastova uuvistaan.

Tukikohasta toiveita elättelemissiin tähä.


torstai 23. tammikuuta 2020

Lunta paljon, kelekkakeli harossi. (2077)

Nysse pikkupakkastejjäläkiin alako lunta sateleen, ninko ennustettu. Tän talaven pakkasiks kuivahko keli, mutta tän kylän pakkaseks olemattomija lukemija parinkympin pakkanen. Ja sekin menosa lumisatteemmyötä persiilleen, asteen toista tunnisa.

Kolokytäveesynttäreijjen suunnittelukuusikko ovvielä kierrelly Naruskan kairaa motorikelekoila. Hanki kantaa kuulema justiin sopevasti, eli jonkullaisen kerroksempäälä on paritkymmenet sentit pehemosta lunta.

Poijjat ei päiväajelumpäätteeks vielä päässy saunaan, mutta suihku yläkerrasa pelittää. Ja huomenisa pelittellee jo vissiin alakerrankissaunan suihkutila. Putkimiehet nosti tänhään kytkintä ja laattamies veteli viimestelysilikoonija ja naputteli ja sirkkelöi myykilautoja.

Ensviikola saattaa pää näkyvä täsä urkosa. Muutamana päivänä olen itte ollu lautapoikana laatottajakirvesmiehele. Saapa nähhä, kelepaanko vakkuutusyhtijön palakkalistoile ja jos kelepaan, nimpaljonkhan tämmösen kehätraakin tuntipalakka mahtaa olla...



Tuosson kaikempahan alakujajjuri vesivuovole. Nyton neulavuotoputket vaihettu tuliterriin.


Pesuhuone alakaa valamistummaan...

Tukikohasta evakkorekkee kohta pakkaamissiin tähä.

Se nousee sittenki... (2076)

Täson syväntalavi vierähtänny melekeen huomaamati sillemmallile, että aurinko kiipee jo Kuukkumaharjunki yläpuolele. Valo voittaa aina.

Tukikohta tyhyjennee viikoloppuva kohen talon omasta väjestä. Tilale tullee muutaman rovaniemeläisen juhulat miehen ijän saavuttamisesta. Son nykyvään kolokytävuotta.

Ukka Matimpoika olluvannu käyvä hoitelemasa pesuvesijä kuumaks ja talova lämpöseks. Muuton saavat nuoret hilluva täälä mielesämmukkaan. Kattomma sitten pyhänä, mitä vielä on kivijlampääle jäänny...

Paritkympit on pakkasta. Onneks olluvannu lauhtuvata, että synttäripoppoo saa telttasaunasa pihasa lämpöseks. Tavotteena olissaaha suihkutila alakerrasa sillemmallile, että pääsisvä sinne pesule telttasaunasta ja hankirypemistejjäläkiin.

Olluvannu uutta lunta taas ylitte kymmenen senttijä. Sillon täyttyy vängälä metrirraja.

Viikompäästä saattaais pesuhuonesaunaremppa olla vinalisa, mutta vielä ei voi siitä sormija raamatule laittaa. Jäi hiukka puuttummaan saunapaneelista, jota tilattiin paripaalija lissää.

Ommeilä hieno luonto ja hienommaks muuttuu. Ja kohta hieno saunaosasto...



Tukikohasta kohta helepottamissiin tähä.