sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Kesäks taitaa kääntyvä Naruskallaki...

Son varma kesämmerkki, kun Mummeli entraa tiellaijan tervehtijät. Kesähepeneesä täällä kohta kaikki tarkeneeki, kummittarit näyttää toukokuuvviimesenä jo ennempuoltapäivää melekeen kahtakymmpijä.

Viikko kummennään, nin saattaa hätäsempi jo vastan tekasta. Koivut elepyy talavesta silimisä.

Ensmääset kalalupaostelijakki on kartanola kävässeet, jote virallisemminki on kesäkalastukset täälä aloteltu. Jokiveet ei nin kovin kaukana kesävesistä ehkä ennää ole, oisko tuluvaa vajava puolmetrijä.


Tukikohasta korvasienimettään mielimisiin tähä.

torstai 28. toukokuuta 2015

Alakurtilla uusija korppurinkelikauppoja...

Ukan pitikävästä Alakurtilla allekirjottelemasa muutama puusavottapapperi juhannusreissuva varten. Kahelleenha myö Alapomatiaksen kanssa sielä pyörähettiin päiväseltää.

Oli sielä katuvilinäsä ja kauppajonoisa muutamija sotaherroja ja rouviaki, mutta ei sielä ihankaa varmasti semmosija määrijä mittään ole, ninko Suomesa uutisoijjaan.

Kauppoja oli tullu lissää talavelliseen reissuun verrate, mutta enempi putiikkeja oli aikanaan sillon, ku sotilaskyllää oltiin perustelemasa.

Eelleen Ukka on ihavvarma, että meitin kaupat ei myy niihhyvijä pikkurinkelijä ja uunikuivattuja korppuja, mitä Kurtilta saa ostella. Vieläku sais ostaa savustetu sijanpään ja sen tuuva kotijo, nin olispa evästä. Lihatiskistä joutuu kuiten nykysäänöilä käveleen pystysäpäin ohitte. Vilikuilemata.


Tuntsajojen sillalta pysty hyvi päätteleen, että Tuntsa ovvielä jonkuvverra tuluvasa, mutta ei pahasti. Kesäkuusa jos ei saja ninko toukokuusa täälä, nin kesävetteen ehtii Tuntsa juhannukseks.



Viimevuojen syksykesästä oli asvalttitieki jatkunu siihemmalliin, että ennää puuttuu päällysteet viijentoista kilometrimmatkalta. Valamiiks kussaavat, nin tarttee vieraila usijammin Kurtila, joseivät laita puomija kiinne.


Tää alimmaine kuva on Nurmitunturimpäältä.

Tukikohasta kessää ja kalareisuva oottelemisiin tähä.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Naruskajoestakin LOHIJOKI. Lue Kalalupahinnat 2015 tietoutta.

Kalastuksen avovesikausi on taas lähellä. Naruskan vesialueiden kalalupahinnastot ovat saapuneet Ukan Savukoskelta tuomina Tukikohtaan uutukaisten lupavihkojen kanssa, joten kesäkalastuskausi voidaan pikkuhiljaa julistaa avatuksi.


Ylikemin kalastusalueen lupahinnat ja muutkin muutokset kalastuksessa ovat pitkään aikaan mielenkiintoista luettavaa. Kalastusalue nimittäin istuttaa Savukosken Miekkakoskeen ja Pahtakoskeen Perämeren lohta ja meritaimenta. Myös pyyntikokoista taimenta istutellaan. Eikä mitään pikkukaloja, vaan esimerkiksi merilohet ovat 8 -kiloisia! Naruskajoestakin tulee siis lohijoki...

Kalastusalueen pomomies Kari Kilpimaa Savukoskelta haasteli kalanistutuksista Ukan kanssa pikaisesti naamatusten. Yhtä mieltä oltiin palaverissa siitä, että Savukoskelle istutettavat lohet ovet sukkelia uimaan istustuspaikoiltaan mihin vain, joten aivan varmasti niitä kesänpäälle löytyy myös Kemijoen latvavesiltä Tenniö- ja Naruskajoesta, joihin lohi aikanaan on noussut luontojaankin.

Isoa kalaa kannattaa pyytää, vaikkei saisikaan, sanoo sana. Lohien päältä on säädetty myös pyyntirajoituksia, joita tulevaisuutta ajatellen on myös noudatettava, jotta istutushankkeelle luotaisiin onnistumisen edellytykset. Lohen istuttaminen on erittäin arvokasta puuhaa. Yhden ison lohen istutuskulut kuljetuksineen liikkuvat sadoissa €uroissa.

Kalalupatulot ovat yksi ja tärkein rahoitusmuoto, joten lupa-aluetta mainostamalla ja lupia ostamalla kerrytämme rahaa kassaan istutustyötä varten. Ylikemin kalastusaluetta saa siis mainostaa erinomaisena luonnonkalavetenä ja myös istutusvetenä. Lohen osalta yhtenä ylevänä tavoitteena on saada lohi luontaisesti lisääntymään Kemijoen vesistöissä.

Ylikemin kalastusalueen kalastussäännön mukaan saaliiksi saa ottaa viikkoa kohden vain yhden uroslohen. Isot, tutkimuksen kannalta erittäin tärkeät, naaraslohet on LASKETTAVA TAKAISIN VETEEN! Taimenet saa saaliskalana ottaa. Taimenen alin mitta on 50 senttiä.

Tässä Ylikemin kalastusalueen vahvistamat kalalupahinnat vuodelle 2015:

Normaalilupa: 1 vrk  10 €, viikkolupa  35 €, vuosilupa  50 €

Perhelupa        1 vrk  15 €, viikkolupa  50 €, vuosilupa  80 € 
(samaa ruokakuntaa vanhemmat+lapset alle 18 v.)

Erityiskalastuskohteella Savukosken Miekkakoskella ja Pahtakoskella kalastettaessa on lunastettava lisäksi erityiskalastuslupa 15 €.

Lupatiedot kirjataan ostettavaan lupaan lupaa ostettaessa.


Lähipäivinä Ylikemin kalastusalueen ja Naruskan kalastuskunnan 2015 lupahinnat löytyvät pdf-tiedostoina www.naruska.com -sivustolta kohdasta hinnasto. Linkitän sen myös täältä, kun vain muistaisin.

Tukikohasta mielenkiintoista kalakesää 2015 odottelemisiin tähän.




sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Rantteella tuli viimen valamista.

Hankalat toukokuun sajekelit meinas viivyttää Tukikohan halakosavottaa. Takapiha oli niin saakurin märkää lillinkijä, ettei sinne kellään tehny mieli rypemään. Viimekäjesä kuiten oli tän toisen viikollopun aikana pakko kestää hiukkasen sajettakin, mutta homma valamistu.

Tää on ollu ihan kummalline toukokuu. Normaalisti viimesinä vuosina ollaan totuttu siihe, että halot kuivaa poutakelisä muutamasa viikosa ninko rutikuiviks, mutta nyt ei siltä näyttäs. Onneks on tuo peltikatto tullu tehtyvä, nin sielä net satamottija on ku herrankukkarosa.


Halakomakone pääsee vielä Moilasperäle puusavottaan ja sielä sen talavisäilytyspaikkaki on. Ja huolto, jonka Posti-Jussi joka kevät tekkee.


Täsä ootellaa nyt kuivempija ja lämpösempijä kelijä. Räntää räimi tälle aamuva ja tuuli pieksää nurkkija ninko syksysin. Täson joku homma menneillää nyt luonnonkierrosa. Toivova soppii, että pitelis nyt nuo kylymäsä laakista pois, nin sitte alakas kevvään mukavat hommat. Ninko korvasienten kerruu, jota varte Ukka jo otti Ronkkosa taas liikenteesee talaviseisokijjäläkiin.

Mummelila jo kuola valu, kun se kuuli Ronkon kuutosen takapihala kehräävä.


Saattaa muton olla semmoset kevväämmerkit, että lätäkkövä piisaa Lapisa. Jaku on lätäkköjä, nin sääsket mukavasti lissääntyy. Son hyväki, ku Ukka näki toisapäivänä yhen räystäspääskyse jo harhautunneen tänne holotnaan. Net ei ainakaa kovin kauvaa pärjää rännärräimeesä ja muuton kylymäsä.

Tukikohasta hiirenkorvija oottelemissiin tähä.

torstai 21. toukokuuta 2015

Sormileikit vasurilla vähäks aikaa leikitty.


Laittovat tänhään Ukan vasemman käjen pikkupakettii Lapin keskushospitaalisa. Ite en tienny taju kankaala operaatijosta mittään. Herätesä oli paketti valamiina.

Nyppojetaan muutama päivä ja nakellaa tarpeentulle tapuja naamaan, jos kipiää alakaa tekkeen.

Tää leikkuu koski vasenta iliman nimmee olevaa sormee. Kerran puukottivassiitä vierestä sitä keskarija samasta syystä. Son ilikee semmonen sormi, jollei voi rytmijä napsuttaa. Son napsusormi se, jos joku ei satu tietään.

Oikeela käjellä pystyy onneks hiukka korjaan sitävähhää, mikä vasurila nyt ei luonaa.

Tukikohtaan huomenisa pallailemisiin tähä, kuhan Kasperi vahtaa, ettei Ukka livaha kämpiltä Pohojahhovvii lääkepöllyissää...

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Naruskavviittijä vähä sisustelthiin.

Tää Tukikohan talo ei ihan pikkutorppa oo, mutta täälon vähällaisesti pikkuhuoneja. On kuiten yks, jokon valjasteltu kulukijoile. Son vanaha tai entunen, mitevvaan, opettajjainhuone, josa kansankynttelit tieten on ittijään laanneet naruskalaiste tenavijen saamiseks lukutaitosiks ja oppiin vähä kirjottammaanki.

Nymmyö kalustettiin sitä ainuvata hotellihuoneeks rinnastettavaa tillaa nin, että sielon nyt semmonen jenkkimalline sänky ja akkaväjele pakkelivvettoo varte keskiaikane peilipöytä. Niija se samala palavelee satamekasen tietokonheen pöytänä. Ja raatijo ja televisijo tieten.

Son iha oikiasti vähä niinko hotellihuone, josson vielä ikioma vessaki, ettei tartte ylleisemmisä semmosisa ravata.

Isommala porukala jos tänne joku tullee mettäin keskele, nin sitte met Mummelin kans törkkäämmä teijät kymmenehenge pikkuluokkaan tai vielä isompaan peräluokkaan, johon saahaan parikikymmentä petijä, jos tarttee.

Tuosson Naruskavviittistä joku kännykkäkamerakuva varmemmaks vakkuuveks. Lisäpetinki sinne tiukampaikan tullen saa, jos parisänky ei piisaa. Ja eikun varraamaan Naruskavviittijä, josa assuu iha ninko hotellisa. Paitti ei kuule katumetelijä.




Tukikohasta kevässiivousta jatkelemmisii tähä.

tiistai 19. toukokuuta 2015

Koillinen Lappi Suomen lämpimin alue tänään 19.5.2015

Savukoski on lämpöennätyspitäjä tuossa naapurissa. Ukan oma mittari kiipesi 16,6 asteeseen, kun Savukoskella mittarit kävivät lukemassa 17,3 astetta.

Vielä tätä kirjoitettaessa vaille iltakymmenen on lämpötila Naruskalla 12,9 astetta. Tämä jos mikä edistää kevään tuloa.

Eipä aikaakaan, kun Naruska kylpee ympärivuorokautisen auringonpaisteen keskellä. Kesää se tekee, kesää...


Tukikohasta sääskiryntäystä odottelemisiin tähän.

maanantai 18. toukokuuta 2015

Naruskajoki pysyttelee taas uomassaan.

Puolenkymmenen vuorokauden hiljaisempi elo Tukikohdan sivustolle kirjoittelussa on menossa ohi. Samoin on käymässä tulville kuluvalta keväältä ainakin, jos tiedotusvälineitä ja ennusteita uskominen on.

Mummelilta ja Ukalta saattoi jäädä tältä keväältä näkemättä Naruskajoen tulvahuippu, joka ilmeisesti ajoittui viime viikon perjantaille. Silloin olivat vedet pauhanneet paikoin uoman ulkopuolelle, mutta se tilanne on nyt ohi. Tänään Siekakönkään sillalta otetuista kuvista voi päätellä tulvakorkeuden olevan samaa luokkaa kuin joskus maakuntakesäsateiden jälkeisinä päivinä.



Viikko on alkanut Naruskalla tosi koleissa merkeissä. Pohjoiskoillinen tuuli alle viiden asteen lämpötilan kanssa tuntuu enemmän syksykylmältä keliltä kuin konsanaan keväiseltä. Onneksi säätieteilijät ovat ennustelemassa loppuviikkoa kohti lämepenevää. Lämmin on tulossa hieman erikoisesta suunnasta vuodenaikaan nähden, eli idästä.

Lämpenemisen myötä on lupeissa odotella pikkuhiljaa lehtipuita hiirenkorvalle. Niitäpä ei ole tälle keväälle vielä Lapissa näkemään päästy, mutta tuolla Mikkeli-Jyväskylä -akselilla  viime viikonlopulla Mummeli ja Ukka saivat tämänkin kevään ihmeen nähdä tapahtuneen. Tosin ei sielläkään vastantekoon vielä alkaa tarvinnut.

Täällä kun saadaan koivunlehti kolmasosalle, niin aletaan pälyilemään hakkuualuiden suunnille korvasienien löytymisen toivossa.

Tukikohasta lämpenemistä odottelemisiin tähän.

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Ukka nollasi lumimittarin.

Lumimittarin nollaus tapahtui Tukikohdassa 13.5.2015. Korkeushyppyteline palvelee taas kesän korkeushyppytelineenä, jos joku haluaa ylittää rimaa tai itseään. Tai limboilla, kaikki käy.

Jatkossakin lupaili vielä Lapin alueelle jonkun lumikuuron, mutta maahan asti tänne ei toistaiseksi mitä ilmeisimmin lumi pesää pysty tekemään. Se on sitä kuuluisaa vanhan surmaa, mitä tälle keväälle vielä lumena taivaalta tulee, jos tulee.

Tulvavaroituksia tippuilee eri puolilta. Täältä ilmansuunnasta lähtee vielä reippaasti vettä Perämeren suuntaan, joten Rovaniemi saa vielä kevätvesiä reippaasti, kun sitä tulee Ounasjoen suunnilta myös. Ja taivaaltahan tuota näyttää olevan luvassa lähipäivinä, joten mielenkiintoisia päiviä elellään.


Lumettomalta tai ainakin erittäin vähälumiselta näyttää Tukikohta tälle aamua. Ukka lähtee suunnistamaan Mikkeliä kohti perinteen mukaisesti, joten tulvat nouskoot täällä omineen.

Tukikohasta ehtooksi Keski-Suomen kotiseutulaulua laulelemaan tähän...

tiistai 12. toukokuuta 2015

Rantapenkat vähänä Tenniöjoessa.

Tulvavesi on selkeästi nousussa Lapin eteläosissa. Tulvaa rauhoittelevia yöpakkasia ei muutamaan vuorokauteen ole ollut. Varsinaisia hellekelejä ei lämpötilansa puolesta Naruskalla ole tälle kevätkesälle vielä nähty, mutta jatkuva plussakeli riittää lumien sulatteluun.

Viimeisen vuorokauden aikana on Ukan sademittariin kertynyt vajaat 10 milliä vettä. Sade jatkuu edelleen, joten tulvan kannalta jokiuomiin virtaa maastosta vettä reilummin kuin pelkkinä sulamisvesinä tapahtuisi.

Kirkonkylältä tänään palatessa pysäytin vesisateessa pirssini Tenniöjoen sillanpieleen, mistä sai näpättyä itseään kastelematta otoksen Tenniöjoen jokiuomasta. Vesi on nousussa, eikä kovin paljoa tarvitse enää nousta, niin Naruskanniemi Vuorelan taloilla on kohta veden saartamana.


Metsissä ja varsinkin vaarojen pohjoisrinteillä on lunta vielä runsaasti, joten sulamisvesistä ei lähipäivinä puutetta tule olemaan.

Tukikohasta raportoimisiin tähän.

Nelejägeetä pukkaa Naruskalle ja muualle Lappiin...

Kohta ei kairassa tartte savumerkkejä lähetellä, jos sattuu oleen puhelinvärkki taskusa. Eikä tartte ärkioskille lähtee lotontekkoon, vaan rastit voi näpelöijä mettässä mättäällä istuskellessa ja vaikka tupakoijessa. Tai nokikahveepannua tervastulilla keitellesä.

Soneravirma ja täällä kairoissa paljonki parjattu rätinäliittymäks leikkispäiten ristitty teeänaa on lyöneet näimä hynttyysä yhteen ja tekkeevä yhesä sammoihi toloppii nelejätgeet. Alakaa elisammiehet ja muut heitin verkkoja käyttelevät jäämään kaksgeesä kans kohta jäläkijunnaan, jos tuo uutinen paikkasa pittää. Ja miksei pitäs.

Taitaa kohtsillee olla asjat silä mallila, että kehäkolomose sisäpuolele ei jää kettää, ku kairoisa on satamekaset valokuijut ja nelejägeet. Vesee saa täälä ostaa kuutijon eurola ja luontaistallouvesa pystyy ittsesä ruokkiin mettän riistala ja marjoila ja lohikaloila. Kaikki täysjärkisethä vaihtaa pakokaassut raikhaisiin Lapintuuliin, ku valittemmaan pääsee.

Alakaa kairain tyhyjät ja asutut torpat kohta kiinnostaan kiinteistövälittelijöitä, ku alakaa kaupunkilaispako maaseuvurrauhaan, perskutarallaa...


Tukikohasta mielenkiinnola seurailemisiin tähä.


sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Kuohuvat virtasivat Äitienpäivänä Naruskalla...

Kenellä kuohuu missäkin ja mitäkin. Naruskan kevääseen kuuluvat Naruskajoen tulvakuohut, joista saa vertailupohjaa käymällä vuosittain seuraamassa, miten Siekönkään sillan ali laskeva Siekaköngäs pauhaa.

Vesi Naruskajoessa on nousussa ja kovinta tulvaa ei vielä tälle keväälle olla nähty. Muutaman sivuojan tulvavesimäärästä voisi päätellä, että muutamassa päivässä lauhojen jatkuessa saavutellaan tulvahuippu.

Siekan sillankanteen oli vesipinnasta matkaa puolentoista metrin huitteilla, eli ennätyskorkeuksiin sillan kannen tasalle on vielä matkaa. Mitäpä sitä enempää kuvailemaan, katsokaa Mummelin video, niin pysytte päiväntasalla.




Tukikohasta kovempia kuohuja odottelemisiin tähän.

Äiteenpäivän hankihyppely vai pälävikirmasu.

Ukka toivottellee kaikile Äiteile riemullista äiteenpäivää. Ihan parasta aurinkova ei taija Naruskala tälle päivää saaha, mutta jos mettään haluaa mennä nyt koliaan kolomen asteen lussakelliin lämmittelleen, niivvoi valita hankisosseessa piehtaroinnin tai pälävihyppelyn. Kumpaaki lajia pystyy vielä harrastaan, mutta hankihyppelystä on kohtsillää luovuttava, jos lumet tätä vauhtija taivaale ja maahan ittesä hävittää...


Tukikohasta vielä kerta onnija tähä!

Ukkapa lissää tähän juttuun iltapäivän kuvan. Taivas repes ehtoopäiväks äiteenpäivän kunnijaks ihanko tillauksesta!


Tukikohasta kerta vielä Onnija Äiteille!

lauantai 9. toukokuuta 2015

Vanahatkin vehkeet toimit vielä.

Ei kaikkijen vehkeijjen tartte olla tikitaaliaikaa. Kuuskytäluvun raktori ja suunnilleen samavvuoskymmenen maasepän tekemä halakomakone kullaitetaa rallattammaan, niin halakova alakaa syntyyn.

Meilloli hiukkase huonoo tuuriaki tuola rantteela, kussielä ovvielä nimmärkä maa, että puolsääree asti uppos äijät ja kottikärrin pyörä uppos pienelläki kuormala rapakkoo nin, että nuoretkaa riskit äijät ei päässy lillingisä etteen eikä taakke.

Meijän oli pakko alakaa halakokasan pienennykset väärästä päästä. Alavat maat vanahan urheilukentämpuolela oli auttamati kulukukelevoto. Oli se niiksee hyväki, nin nyt oli pakko ottaa kaikki halotut halot suoriltaan halakomakonneelta kottariin, jollon net saatiin kärrätä suoraan katokseen pinnoon.

Mettäalan pari miestä laitteli puuta pinnoon nin säntilleen, että Ukkaa oikeen hävettää omatekoset entuset pino, jokkon olleekku kärmeenkusi erämaasa.

Saje pelasti meijät ehtoopäivälä kattomaan televisijosta jääkiekkova. Vajava puolet on pölökyistä tehtynä ja amusella kirkommenojen aikoihi tai ennenki nykästään taas nuorukaiset herreille ja työmaale. Nin net on antanneet Ukalle luvan tehä.

Mummeli käväs ottelemasa pätkävviteoo, nin nekki jokkei oo koskaa halakomakonetta nähäny, älyvää mistä täsä puhutaa. Eikä tämmöstä halakomakonetta ensmääsesä kavunkulumasa vastaa tule, eikä vielä toisessakkaa.





Onneks työtahti ei varsinkaa halakomakonneen pääsä ole liijan tiukkaa. Kärräyspuolela nuoremakki hirmut jo arveli, ettei näinkovvaa työpäivää oo muutamaan aikaa tullu tehtyvä.

Tukikohasta hirvikäristystä ja puikulamuussija sulattelemmissiin tähä.

torstai 7. toukokuuta 2015

Tänään kuuluu linnunlaulu.

Nyt illansuussa Rihlan ruokintareissulla oli mukava kuunnella kunnon linnunlaulukonserttia Tukikohdan tontilla. Harrastelijabongarina olin tunnistavinani ainakin peipposen, järripeipon, laulurastaan, västäräkin, sinitiaisen, talitiaisen ja yhden "kopistelijan", eli käpytikan. Käpytikka kolistelee nokallaan toistuvasti jotain ilmeisesti haapapuuta.

Eilen saattoi taustalla olla samansuuntaista linnunlaulua, jos ne eivät häiriintyneet traktorin ja halkomakoneen aiheuttamaasta mekkalasta. Kuulosuojaimien läpi kuuului Alapolle ja Ukalle vain sahansoitto ja kuljettimen kolina sekä traktorin vaimea pätpätys.

Pienen pätkän kävi Mummeli ottamassa kuva- ja ääninäytettä operaatiosta, joten kuunnelkaa itse.





Lämpötila on tänään kiivennyt karvan verran yli kymmenen asteen, joka selittänee muuttolintujen aivan selkeän ryntäyksen Naruskallekin. Etelänpuoleinen tuuli on myös helpottanut etelän suunnasta tänne matkaamisen.

Viikonloppuna kuuluu vuorostaan ahvenselkäläisen järeän koivun antautumisen ääniä halkomakoneessa, jos kaikki menee ennakkosuunnitelmien mukaan.

Tukikohasta rantteen vilskettä odottelemisiin tähän.

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Kallelan sauna-takkapuu-urkko valamis.

Laitoimma Alapon kanssa koivut palasiks. Ja iso osa samontein konheen kulettimela peräkärrien pääle. Nytei tarttis muuta ku Kuutsijängäntie sevverran kantavaks, että tämmöset peräkärrikuormat kestäs viijä loppusijotuspaikkaasa ennen ihavviimestä tehtävääsä nousta savuhiukkasina Naruskan taivaale.

Arvelimma Alapon kans, että nelisen peräkärrillistä niistä taitaa tulla. Kesämmälä katkomma Kasperin kans vielä muutaman motin honkija ulukotulipaikala poltettavaks. Niilä voi sielä Kallelasa paistella vaikka kyrsät tai savustela kalasaaliit. Tai vaikka loimutella.

Kyllä hytrauliikka tavallise hyvä keksintö on. Halakomakone pelas ku ajatus, eikä yhtää sormia tai käsijä ollu ihallikikää survoontuva konheen vermeisiin. Koivut kuiten halakeilit keskelä halaki. Ja nää toukokuiset kuivat tuulikelit kuivattellee  muutamasa viikosa nämä polttospuut ruutikuiviks.




Tukikohasta isompaa halakomakonetta ottelemmisii tähä.

Massikka kartanolla.

Mennee taas aikasa, että muistaa tuommosen katkasuhalakomakonneen kaikki maholliset vinkeet, että silä vois turvallisesti puuta pätkijä ja halakoo. Olsiinä semmonenki lappu, että viittä metrijä lähemmäks ei saa mennä semmone, jokei tiijä kaikkija turvaohjeja. Toivottavasti se ei tarkottanu Ukkaa. Eikä Alapova, joka aiko tulla väärtiks kirkolta asti.

Myö käsitellää tätä varovasti niko kipijää piippijä. Museovehkeet ijältään vaatiiki tiettyvä arvokkuutta työtahisa. Pijetään tahtipuikko semmosessa harrastukseomasessa puuhasteluasennosa, nin eikhän se siitä.

Sevverra Ukka jo ehtoola kokkeili, että kirvestä ja käsisahhaa ei täsä hommasa tarvitte.


Tukikohasta ensteks ihavvaa vähäse toholla halakomakonheen rautoja puhaltelemissii tähä.

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Joko joku pistää...

Ei oo kyllä tosi, että maasa on puolmetrijä lunta ja sisälä jo kirsisääski pörrää. Mistä helekutista se tänne lens. Tai oikeestaa olihan sillä mestat tulla ulukova, kummeillä aukastiin turkismuokkaamosta akkuna kymmenkunta senttijä ravolleen viimoyönä. Meiston niimmukava olla untemmaila viiliäsä ja aamusella herätä lintuillauluun.

Tälle aamuva heräsimma kuiten rännärrätkimisseen. Vinkka räimi räntää sisäle asti. Totta se kirsisääski huomas tillaisuutesa tulleen ja hyökkäs lämpöseen, ku akkunanravosta kerta tarjottiin väylää sisätillaan.

Täsä se ehtoola alako pyöriin konttuurisa. Mummeli tieten kyttäs sitä aikasa kamerala ja sitte anto kuvvaamisejjäläkiin itikkaparalle kuolemantuomijon. Ja se pantiin täytäntöihi het. Vijaton luontokipale.


Entiijä, oisko tuo lasauttanu ensyönä kiinni ensmääseen ihmislihapallaan, joka olis näkösälä ollu. Nysseon vainaa, mutta vasta saatii voitto yhestä taistelusta. Sottaa ei vielole voitettu, eikä oikeestaan alettukkaa, mutta pitkä sääskikesä on tulosa, jos se tästä äityy...

Tukikohasta hytäriverkkoja ennen seuraavaa akkunanravottamista ettimissiin tähä.

Rekkakuorma koivua antautui.

Kolmena päivänä muutaman tunnin sessiot rantteella, niin yhden miehen urakkana ollut viidenkymmenen kiintokuution koivuläjä on nyt metrin pätkinä. Sen verran armoa annettiin, että Kallelaan tehtävät takka- ja saunapuut sai jättää kolmemetrisiksi, koska ne on sen mittaisina helppo työntää pieneen poikki-halki -klapikoneeseen, jota pyöritetään Tukikohdassa ennen tulevaa viikonloppua. Traktori pyörittää ja Ukka käyttelee. Ne mökkipuut ovat pientä tavaraa, jota ei liiemmälti isoon puukattilaan kaivata.

Takapihaa pitäisi saada hiukkasen kuivahtamaan, joten toivomuksena yläkertaan on kuivempia kelejä ennen äitienpäivää. Jonkun verran saattaisi apua olla pikku ojannaveroiden kaivelemisesta takapihan lätäköistä tuonne urheilukentän suuntaan alamaahan. Olisipa lapsosia, ne osaavat sen homman. Mummeli aikoi palata lapsuuteensa ja muistella vajaan kuudenkymmenen vuoden takaisia naveroita.

Viikon päästä on talkoiden vuoro halkomakoneen ympärillä. Muutama vapaaehtoinen on jo ilmoittautunut. Viidenkymmenen kiintokuution halkomisoperaatiossa syntyy noin 1,7 kertaa kiintokuutiomäärä pinomotteja, eli metrin korkuista puupinoa näistä metrisiksi katkotuista noin 85 metriä.




Sunnuntaipäivän aamu valkeni rämpsykelissä. Rännänsekaista lunta sateli, mutta onneksi se suli sitä mukaa pois ja sulattelee tietenkin mennessään entisiäkin lumia. Kasperi sai urakkansa valmiiksi jo ennen puoltapäivää, eli varhainen kukko jyvät nokkii...

Tukikohasta mökkipuiden tekoon konetta odottelemisiin tähän.

lauantai 2. toukokuuta 2015

Tuuliviiri taas rauhaton.

Parivviikon suora tuulikäppyrä onnyt mennyttä aikaa. Makkuuttivat Ukan pikakirjettä Suomesa tullikommervenkeisä viikon. Oiskait tuosta nykyvermeilä nopiamminki kyselyt saanu aikaseks ku tavallisella kirjeelä, että mitä paketti sisältää.

Onneks tullikirjeeseen pysty vastaan valokuituva pitki, nin minnuutisa oli maksut makseltu ja saatu mittaripuketti etiäppäin. Johan se sitte nopiasti tuli kotio asti, kujjo seuraavana päivänä Posti-Jussi kiikutti sen kartanolle.

Kotiottulosta ei menny ko rapija tunti, ku tuulimittarikupit oli askarreltu pikaliimalla häkkyrään kiinne. Ja sitte hiukkasen kaapelinuittova putkisa ja kattorakenteisa. Ja vielä yks tärkki homma tuola yläpohjasa, kumpiti Ukan nippunakkisormila saaha ohvet heikkovirtaspiuhat naittaan toisiisa. Tarkkaa hommaa ku täin nainti. Net menit ku vahingosa oikeeseen järjestyksee, neljä piuhaa.


Jopa tuota tuulimittarija eilissäpänä oli mukava seuraillakki, kuttäällä oli iha helevetimmoinen vinkkapäivä. Ei se Ukahhommija renkaavvaihosa ninkää haitannu, mutta motorisahamiestä takapihala hiukka kiusas. Oli meinaan sahampuruva ilimasa enempi ja vähempi. Kasperi otti työväjejjuhulasta kaikki irti. Valakolakki pääsä.


Rapiat kolomannes koivuista on kohannu pätkijäsä ja peli jatkuu...

Tukikohasta kevätkaatopaikkakuomuperäkärrikuormaa kirkolle suunnittelemissii tähä.

perjantai 1. toukokuuta 2015

Tenniöjoki ylitettävissä vain uimalla.

Erilaiset ovat nämä Naruskan joet. Venäjän puolelta Suomeen laskeva Tenniöjoki on purkanut jäänsä ainakin alaosiltaan läheltä Naruskajoen ja Tenniöjoen yhtymäkohtaa.

Naruskajoen suvannot ovat edelleen täydessä pilkkikunnossaan. Kosket ovat avoinna, mutta niinhän ne jossain määrin ovat kylmimmänkin talven aikaan.

Walpurinpäivän Tenniöjoki vesilintuineen talentui Ukan kameralle pienellä vappuajelulla, kun piti testata Mummelin auton kesärattaiden tasapainoa.





Tukikohta toivottaa yhtä rauhallista Wappua kaikille kuin Tenniöjoen jäidenlähtö.