torstai 31. toukokuuta 2018

Halla vieraanamme Lapisa ja Kainuusa.

Tuli toukuuhhelteilä kirjotettuva, että hyvä ei heilu toukokuun kesästä täälä pohojosesa. Eipä päästy toukokuuta ihalloppuunkaavvielä, kujjo pakkanen oviieraillu aika laajala aluveela. Liitekuvisa näkkyy lämpötilat, jotkon kahemmetrin korkeuvesa, eli maarajasa ja nuita mittareita alemmila paikoilla on saatettu kokija vieläkin isompija miinuslukemija.

Hilla kukkii monesa paikasa. Ja se ei pakkasesta tunnetusti tykkää yhtään. Ukan asemala ilimottaa toplista miinusta 0,3 astetta, mutta wunderilla näkkyy alin lukema olleen -0,9 astetta, eli kymmenyksen heitto Naruskan ilimatieteellaitoksen lukemale.

Entunemmies huuteli, metsuri kait, yöpainajaisissaan mettäkämpälä isola äänelä "PUUVAHINKOJA, PUUVAHINKOJA". Joku saattaa unissaan alakaa huuteleen nyt vaikka "HILLAVAHINKOJA"...




Vielenole alakanu laskeskelleen lämpösummija, mutta eikhän sekin saaha aikaseks, kuhan saahaan toukokuun tilastot valamiiksi.

Tukikohasta sienivahinkoja täsävaiheesa tutkimissiin tähä.


keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Laukaammiehellä laukattavvaa piisaa.

Tulipa eilissäpänä ehtoopuolela Tukikohtaan kulukija rinkka seljäsä. Pienten kyselyjen jäläkiin selekis, että patikkaretkellä sitä ollaan Rukalta Jäämerele. Kuuven viikon sessijosta jalakasin on kyse. Kunnioitettava jo yrityksenä, puhumattakaan jos ja kun mies sen myös selevittää.

Ehtoolla sauna, pienet pikapyykkäykset Mummelin pyykkikonheela ja peltikaton alla nukutun yön jäläkiin aamupala kitusiin, ja eikun rinkkaa pykälään ja maantiele.



Sevverran raatailimma aamulla kelistä, että patikkamies piti kaheksan asteen lämpötillaa ja viistoista metrijä sekunnisa puhaltavvaa pohjostuulta yhistelmänä semmosena, että jalakamiehelle optimikeli. Sääsketkään ei haittaa, kunnet on kaikki pohojatuuli vienny täältä jo etelän immeisten iloks...

Tukikohasta hyvvää matkaa toivottelemissiin tähä.


tiistai 29. toukokuuta 2018

Met saatamma saaha taivaalta vesee.

Nytollaan Mummelin kanssa parinapänä käyty lyhköset korvisreissut. Ei se nin olekkaan, että sitä vaan kävellään ninko kassakaapista rahhaa ottammaan nuijen sienien kanssa. Net täällä, ninko varmaanki muuallakippäin Suomija kärsii veenpuutteesta. Nyppittää mennä hakkuuaukkojen alareunoile ja semmosille paikoile, misson hiukka kostijampaa ja hienompata maata.

Kävimmä muutamala oikijan ikäselä aukolla niitä tännään kattelemasa, mutta kuivala paikala tulos lähentellee nollaa.

Piti kuiten kirkolta tännään ostaa parit saavit. Piti vaan ensteks ettijä kätteenkäypää rahhaa Sallasta, kunei meijän Erätulesa ollu saavija myynnisä. Eikä tieten lompakkova mukana näisä ryysysienestyskamppeisa. Onneks sielä assuu muutama puukontillaaja Alapo, jokon vakavaranen, ja siltä löyty riihikuivaa parinsaavin verta. Ja vastalahajaks Alapo tieten sai keklun, joka Ukan piti viijä sille vasta huomenisa. Vasara tekasi hälle tuohikiitokseks tuohiperäsen puukon puronvarsiterälä ja tieten komijala tupela, ninko tavaramerkkiin kuuluuki.





Täälä pyrkii nyt tuuli ja sajepilivet pintaan. Pohojonen taivas on synkkääko yö. Ja tuuli vihimoo kolomattakytämetrijä sekunnisa. Ja pätkii tieten sähköjä, vaikkon täsä maksettu ylihintoja sähköstä, että toimitusvarmuus paranis. Ja hevonhännät sille.

Mummelija ei sähkökatkos haittaa. Meilon kaasuhella sienenkeittoja varte. Nysson tarpeen. Mutta liesituuletin toimii sähkölä...



Tuosson vielä satteenuhkakuva. Eipä ihime, vaikkos ukkosta kohta ilimasa.


Tukikohasta sähkökatkotonta ehtoota oottelemissiin tähä.

Linkki Budapestiin.

Kamera kierteli rapijan puoliviikkova Unkarisa. Tästä klikkasemalla pääsee nojatuolimatkalle semmoseen paikkaan, misä talavi ei yhen taksimiehen mukkaan koskaan näyttäyvy...

Tukikohasta kaupunkilommaa muillekki suosittelemissiin tähä.

Luonnonantimijen kartotusta.

Mummelikun on ollu kaks ja Ukka yhevviikon kotuva pois, nin kesä on täälä kotiperilä räjähelly käsile. Nytei pysy ies räkätautinempoisa mettästä, vaampiti sitä lähtijä eilisäehtoola kulettelleen yhteismettän korvasieniaukeile tarkistaan, mitäsieltä löytyy.

No sitähässieltä löytyy, mikä räävittömännäköselä aukola kuuluki löytyvä. Puolentunnin sessijo aukola ja vartti suuntaasa autola, nin tunnin saunalenkki tuotti kaheksisen killoo hyvvää tavaraa.

Nyton hiukka ongelmija. Johannoita poimis, mutta mettäpalovarotus kieltää pihala saunapaasa nuita keittelemästä, eikä viittis mokomijen ruttanoijen takija linnaankaallähtijä. Sajetta luppaili onneks, mutta vielä on varotukset kait voimasa.

Kevyvempää hommaa kuin halakojen kärräämine, jotenka vaihtaskhan muutamakspäivää lajija...


Niija nähtiimmyö sielä korkijala aukola aivahhelevetisti mustikankukkija ja muutama tieten hillankukkaki, nin niitäkippitäs ehtijä kartottelleen. Ja nukkuvakki jossakivvälisä jokutunti pitäs keritä...Eikö ies Jammija kiinnostas pyöräretkijesä sijasta tulla tänne antimija kerrään, ninko ennenki. Ja muutkissaa tulla. Petipaikoisa löytyy!

Tukikohasta tuulistapäivää oottelemissiin tähä.

maanantai 28. toukokuuta 2018

Kotkat kuuntelivat.

Ei ilta aamuva aina tiijä. Eikä aamu aamuva. Ei ollu Ukala nimittäimmittään suunnitelmija lähtee käväseen Kiilopäälä, mutta käytäväks tuli. Muutama lappeerrantalaispariskunta halus kävelemälä Kiilopäältä Tuntsajojen sillale, jotenka sinne Kekkosempuistollaitaan oli päästävä. Eilisä ehtoola tuliva Tukikohtaan, ja eikun aamusella tiempääle.

Eipä sielä kauvaa nokatttuhissu, kujjo rinkat oli seljäsä ja immeiset taipaleela. Ja Ukka suuvattammaan takas Naruskale räkäpotilasta hoitelleen. Mummeli ommeinaan räkäkuumetauvisa, eikole liijon pystynny reissujjäläkiin kuin lakanaivvälisä makkoilemmaan ja lyhvesti kotisaunallauteila pyörähtään.

Asijaan. Otsikossa näkkyy, että kotka kuuntelit. Niitoli Porttipahan altaan tuolapuolella paljollaisesti yhelä kertaa näkösälä. Olivaan nin tiukka liikennetilane päälä, että tuulilasin kautti piti roiskasta parit kuvat taivasta kohen kohetta näkemäti, kunnet lintusuuroset jäit skotan peltikaton taakse. Kotona vasta kameralta kuvat kattellesa näytti siltä, että osa roiskasusta oli sattunnu kohale. Puolenkytä kotkalintuva löytyy sokkokuvasta. Aikas hyvä kuva Ukanottamaks.


Tukikohasta seuraavata kotkatokkaa turhaan pällyilemisiin tähä.

perjantai 25. toukokuuta 2018

Budaa ja Pestiä.

Kolomessa periläolopäiväsä ei liikaa kerkijä isosta ulukomaankaupungista nähhä, mutta avartaa se kuiten. Tulimma Mummelinkans siihen tulokseen, ettei kaupunkilomaa tartte pittää lyhvempänä, eikä pitempänä kuijjust tuommittasena.

Net varottelit muutamattutut, että sielä pittää olla tarkkana taskuvarkaijjen kans, mutta meilä ei semmosija ongelmija ollu. Tieten vaikuttee osaks sekin, että kun kulettellee lompakkova ja muita vermeitä selekärepusa, jokon parila remelilä kiini saankilon äijäsä, nin ehkä net taskuvarkaat kattoo, että liika iso äijä kaupantekijäisiks.

Vaikkon eeuumaasta kyse, nin silti on muutama semmonenki asija, että pisteli silimään. Kerjäläisijä on enempi mitä Suomesa. Tai omammaan kansalaisija kerjääjinä on enempi. Kerjäähän nuot tääläki jonkummaalaiset, mutta vissiin vähempi meijän omat kansalaiset. Butapestisä kuiten oli aikas monta immeistä, jokka assuu kavula. Yötäpäivää. Son tieten helepompi maa säijesä puolesta, mutta aikas ouvolta tuntuu, ettei järjestelmä hoija niile immeisile jonkullaisija oloja muuala kuin että pittää kerjäämälä ellää.

Muutonhan tuo vaikutti ihammukavalta maalta Unkari. Maaseuvule ei lähetty, vaan pyörimä siinä ihan sivistyksemparisa.

Niillon isompi joki kuin Mummula ja Ukala, mutta meilon puhtaampi vesi Naruskajojesa. Niillon myös hemmetimmonta laivaa, joila net ajeluttaa immeisijä eeskahtaale Tonavata.

Muutama kuva tuosa malliks. Met olemma huomenisa ehtoola kotona Naruskala, jos etteempäin yhtähyvin aikataulusa pysymä kuin tästä muutamampäivän taakseppäin. Halot sielä oottaa...






Tuosa viimesesä kuvasa kavula makkaava naisimmeinen piti kerjuupaikkannaan suojatievvälistä kannasta, jonka kahtapuolen kuluki ratkkaliikennettä eeskahtaale. Kuppiin ei näyttänny miljoonija päivämmittaan kertyvän...

Tukikohasta kotioppäin suunnistamissiin tähä.

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Vesijärvi Lahdessa vaihtumassa Tonavakaunoiseen


Voittajan on helppo hymyillä. Ukalla nyt hallussa Lahden suurmäen mäkiennätys, kuten kuvasta näkyy. Kirjoitukset jos hiukka harvenee, niin lomaviilis tiivistyy. Tukikohtaan viikon sisään palailemisiin tähän.

tiistai 15. toukokuuta 2018

Jokituluva tuli, oli ja meni.

Tää hellejakso laittaa Lapin "kesän" tapahtumaan nopijasti, kuten lauletaan. Tämä muutamijen päivijen hellejakso nostatti Naruskajojenkin parikspäivää ihan hyviin korkeuksiin, mutta nythän tuo näyttäs lähtenneen jo rauhottummaan.

Loppuviikoks on luvannu satheja, mutta net tuskin kerkijää ennen seuraavata lämpöstä aaltova vesijä liijon nostammaan. Ei täälä latvoila, mutta Kittiläsä Ounasjojen ja Tonijossa Tornijojojen immeiset vapisee, jos saje vielä entusestaanki sielä vesijä nostelee.

Siekan vesipinnat oli tullu muutamija senttijä huipusta ales tänhään, kussielä käväsin.



Koivullehti on pikkurillinkynnen kokonen. Kirsisääsket suunnittellee ensmääsijä pistojasa ja linnut hurmoksessa laulellee kosijolaulujasa. Kesältä nyt tuntuu, mutta kalenterija kuvvilikassee, nin ei ole vielä. Pitäs olla kevät aluillasa...

Tukikohasta keskisemmän Suomen kessää kattelemmaan valamistautumissiin tähä.

maanantai 14. toukokuuta 2018

Huono, huono, huono, oikeen huono homma.

Jaa mikäkö? Toukokuinen kesä on sieltä. Tähävvoikuiviltaan ja kylymiltään iliman valokuvija ja ristallipallova kertova, että toukokuusa tämmöset hellekelit Lapisa tullee kuittina takasin monneenkikkertaan vielä ennen oikijaa kessää juhannukselta.

Tästön kohta kolomenkymmenenseittemän vuojen kokemukset täälä. Ikäkuunapänä ei ole marjasato onnistunnu, jos kesä liikapitkänä ja rajuna sattuu toukokuule.

Miesmuisti on kuulema kolomeviikkova, mutta Ukala on syvälä muistisa paras hillakesä, eli viime kesä. Sillon hillat alako kukkimaan kesäkuun puolivälisä ja kukintata jatku pitkäle heinäkuule. Ja marjoja tuli nimpaljo, että kaikile halukkaile riitti. Ja mettiijjäi enempi marjoja kuivvuosikaussiin.

Toukokuusa ja varsinki likellä puoltakuuta sitä jos hilla kukkii, nin sille voi tällevuojelle sanova hyvästit ja piste. Täsä on selekeet ennusmerkit, että tullee semmoset takatalavet, että soronoo.

Minen kuitennäistä asijoista päätä. Lotosakivvoi losahtaa millon tahasa. Nytei mene montaa päivää, nin hillakkukkii. Ja mustikat kans. Ja jos Taivaajjumala päättää nimpäin asijat, että annamma Lappiin kolomenkuukauven hallattoman suven, joka alako toukokuunkymmenes. Sillä lottorivilä pääsis hillasuole likelä kesäheinäkuijen vaihetta. Ja mustikkamettään jo ennensitä.

Tukikohasta oikijaan lottoon mielummin sijottamissiin tähä.


Vielä riittelee rantojen korkeuvet.

Tuluvavettä valluu pohjosen suunnilta, misä lunta ovvielä sulattamati. Hellerajoila keikutaan eelleen, joten latvavesiltä riittää vielä tavarata.

Tennijöjojen sillallaki on hiukka erinäköstä, mitä normitilassa. Eiliseltä päivältä pari kuvvaa...



Siekansillan alapuolela menne kans vettä kohtuukomijasti. Naruskavvesi on nousussa vielä jonkumpäivää...


Tukikohasta nokkaa puolevviikommaisa etelääkohen kääntelemissiin tähä.

sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Ruusu äidille ja anopille.

Elossa olevia äitejä on taas muistettu, kuten asiaan kuuluu. Oma äiteeni kun sattuu lepäämään viimeisessä leposijassaan tuolla Naruskajoen törmällä, niin tulee vuosittain muistettua tietenkin häntäkin.

Tulvavesien kohinassa ja pikkulintujen laulun säestämänä levätköön rauhassa siellä ruusun tuoksussa. Nykyinen vihitty vaimoni on muistanut asianmukaisesti omaa äitiään, jolle minäkin lähetän onnittelut anoppimomentilta. Anoppi sai täällä ruusun miniän kukkasista...


Tukikohasta lämpimästä jaksosta nauttimisiin tähän. Ja onnea kaikille äideille tasapuolisesti!

Kun aika mennä on...

Kaikki loppuu aikannaan. Linnumpönttöki. Sattu Kallelasa käyvesä silimiin takapihan koivun kylessä vanaha pönttö. Pikavilikasula totesin asumuksen korjauskelevottomaks, jotenka annoin sille armollaukauksen kirveelä rautalanka poikki. Uusija ehompija on aseteltu. Ja vielähän nuita taitas tälle kevväälle ehtijä lissääkin asetela...


Tukikohasta Erätulemmarkkinoille pönttöhalavennusmyyntiin suunaamissiin tähä.

lauantai 12. toukokuuta 2018

Uus reitti.

Nythän tuo näyttää jo varmaltaki, että net hilippoo ilimateitten kautti tästä Tukikohan ylitte lännestä ittään ja ijästä länteen. Tukikohan peltikaton kohala on hyvä tehhä tarkistukset koortinaateista, kullentää vaikkapa ninko tännään tuosa hetki sitte Amerikammaalta Intijaan.

Net tuosa Mummelin Naruskan rättipiirisäki kylän mummelit ihimettelit eilissäpänä, että päivittäin kuuluu suhinaa ninko taivaalta, mutta kuuluukhan se vaan vanahoista korvista. Tulimma kaakkukahveila siihen tulokseen, että emmä kukhan vielä kuule omijamma, vaan risteyspaikka se on tullu Naruskasta issoile lentokonheile. Tars varmaan saaha välilaskupaikka tähäjjohonki lähitienoole, vaikka Tuntsale rakennettuva, nin pääsis helepommin kyytiin...


Tukikohasta korvatuluppijako kohta hommaamissiin tähä.

perjantai 11. toukokuuta 2018

Ilimanpilluuajjat lisimäsä.

Tämon kohtuulisempuhasta seutukuntaa tämä Naruskanseutu. Täälon varsinaiset paskottajat kohtuuvähänä. Ukka tieten ompahimmastapäästä, kuttästä talosta lähtee puulämmityshiukkasta taivaantuuliin ninko kait kivihiillivoimalasta. Vesistövä pillaa Naruskajojen alajuoksula kirjolohikasvatus, jokon kuiten takavuosina olluppahempaakin. Jokakilo kuiten vosvorija on itestään perkeleestä. Maatallouspäästöt ovvähempänä, kunei täälä ennää ole karjaa yhesäkkään talosa. Mettäojat hiukka tuo varmaanki humusta vessiin, kunnet aurailee noita hakkuuloita. Mutta siinäpä net tärkeimmät paskottajat ollueteltu. Paitti yks.

Entusesa elämäsä täsei liijon ole ollu äänisaastheja eikä lentokonheijjen päästöjä ilimaan. Heliskopterila lentelevät rajaimmeiset kertaviikosa tai nykysin harvemminki. Isoja lentokonheja täälei ole näkynny, eikä kuulunnu. Mutta nyton alakannu näkymmään. Tännään en Kallelasta tullesa kuullu, mutta iso suihkari paineli korkijala kohti ittää tai itäkoillista. Olisko nokka näyttänny Muurmannin suunnile, sinneppäin ainaski. Ja kahta suihkuvannaa se kone jäläkiisä jätti.

Mummeli haasteli pänämuutamana nähäneesä samallaista vannaa taivaale piirtymäsä. Ja sammaansuuntaan.Ukan Sonyäksperijala ei kaksista evitenssijä lentosaasteesta saanu, mutta malliks kuiten.


Son televisijosa semmonen höpöohojelma ku Pittääkö olla huolissaa. Tarttee varmaan kysyvä sieltä, mitemmeile nykkäy, kun saasthet levijää jo paratiisiinki...Somerjokihan ties tämäjjo montakytävuottasitte...




Tukikohasta vielä kuiten raitistaki ilimaa vetelemissiin tähä.

Lentoaukot isonee.

Mummeli on saanu muutamalta Loisan Klasulta Sallasta telekänpönttöaihioita lattijaa ja kattova vaile valamiina. Net on porattu jollain isola puukairala. Net on ollu vanahettumasa täsä Tukikohasa. Nyt laiton ensmääseen katon ja pohojan. Kävin ripustelemasa yhen kojekappaleen Kallelarrantaviivale kuivammaanpuolele paritmetrit. Soli joku vanaha raita, jokei tykänny huonova pitkästä kiinnitysruuvista, tai tais niitä upota kiinnityksesä paritkin kipaleet.

Siinä asennellesa lens jo yks paritsa jottain vesilintulajija jokiviivaa pohojosta kohen, mutten kerinny näkkeen, kääntyilitkö päänupit Ukan asentammaa pönttövä kohen. Ei ole tarkootusta alakaa telekkijä munittaan, mutta ompahan pesäpaikka jollekkin, jos semmosen puutteesa sattuu olemaan.



Tukikohasta seuraavata pönttövä valamistelemissiin tähä.

torstai 10. toukokuuta 2018

Kevväänmerkkijä.

Käväsimmä Siekakönkhän sillala ehtooajelula kattomasa, miten sielä vesi huilaa. Noususa se on Naruskavvesi. Kymmenystä vaile kahesakympisä käväs ehtoopäivälä. Se tietää lumijensulamista jojen kerruualuveela. Muutamampäivän päästä kohisee vielä komijammin. Ja säännöstelijät saava altaasa täysiks sähkövä jauhammaan...




Koppeloita oli tuplana liikkeelä. Vakijopaikoila net vuojesta toiseen näyttäytyy näinäaikoina. Net varmaan napsii kivijä tuosta soratiellaijoista. Onnkes net harvon ovajjäämäsä autojen alle, eiväkkä suikoile sinnetänne. Varsinkittoinen morsijo oli hörnöllään kaulastapäätelleen oikeen kunnola...



Tukikohasta tuluvatulevaaviikkova oottelemissiin tähä.

tiistai 8. toukokuuta 2018

Vuokrakämppä lauleluva vastaan.

Puolenkytä kämppää olis tyrkylä vuokrale Syväskönkäämmaasa Naruskajojen hienoimala paikala. Naapurisa muutamasa Kallelammökisä asustellee sillon ja varsinkittällön kesälä aina joku, mutta net on kaikki ilosija, jos naapurit laulellee.

Vuokrasopimuksesa on ehtona, että ainakun vuokralainen näkkee sääsken tahi kärpäsen pörräämäsä pihapiirisä, nin se on napsastava suihin. Tai nokkaan.

Vuokrasopimus kestää kesän ylitte. Jos joku halvaa asustela talavelaki näisä yksijöisä, nin sillon ei tartte hyttystä kytätä.


Tukikohasta vuokrasopimuksija allekirjottamissiin tähä.

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Pinnoomista vaile valamista.

Pitkä viikolloppu riittellee rekkakuorman silippuamisseen, kunon tervekätisijä nuorijamiehijä ja yks päältäkatteleva hytraulihanikankäyttäjäpomo. Ja tarvittee siihen vängälä parit konheet ja niitä Massikka pyörittään. Eli siis jonniillainen tiimi pittää olla ja palapelinpalikat kohillaan.

Tuntu hiukan, että ei taija viikolloppu piisata, mutta kelit suosi ja vehkeet pelas, ja äijät jakso painaa.

Siinäpä net saavannyt jonkunaikaa olla ristironkkelisa takapihala. Harrastuksenomanen puuhastelu kärräämisesä ja pinnoomisesa alakaa sitten, kuppääsee semmoseevvirreeseen. Ukka.


Kiitoksija Poutsile ja Kasperile. Niija minijäle kans ruuvanlaittoavusta ja ukollainasta. Tullaan kuittamaan asijat Onnelaan. Ja Mummelile lastehhoitoavusta ja vääpelöinnistä. Ja Linko-Jarkole konheijjenlainasta.

Tukikohasta kuivija ilimoja oottelemissiin tähä.

lauantai 5. toukokuuta 2018

Halakomakonehanikankäyttäjä opissa.

Sukupolovevvaihosta pittää alakaa täsä suunnittelleen. Aarnista taitas tulla harossi sylinterinkäyttäjä halakohommiin. Son köykästä, mutta tarkkaa hommaa. Ensmäänen oppitunti pijettiin rantteela eilissäpänä. Poika oli tiitteränä, eli eiole omena kauvas puusta puonnu...




Tukikohasta tähä.

Meijjänis.

Kallelammaisemisa petäjikkökankhaila ei liikaa jänöjussillihhaa juoksentele. Nyton kuiten ainaki yks harhailija liikenteesä. Kallelan kameravalavonta lähettit Ukale yökuvvaa, josta löytyy pupujussi. Net saattaa olla lissääntymmäänpäin, kunei net sielä ole nin tavallinennäky.


Tukikohasta karhuva kuvvaan oottelemissiin tähä.

Puusavotan puolkurssijuhulat.

Tai eitäällä mittään isoja juhlatillaisuuksija puusavotasa järjestelä. Son kovallaista hommaa pistelä puuta poikki, halaki, muttei vielä pinnoon. Kasperi ja Poutsi pätkivätten puolet isosta pinosta. Net saimma ehtooseen mennesä halottuvaki. Ja Ukka palasteli pienempijä rankoja Kallelapuiks.

Met kun olemma raktorittomija, nin Massikka piti ehtoola pallauttaa omistajalle. Jokatalosa on omat rantteet, joisson hommat toukokuusa saatuva tehtyvä.

Poijjat aikoo tännään pistelä kolomemetriset metrisiks ja mahollisesti saahaan huomiseks raktorija, että saamma halakomakonheen taas pyöriin. Aikataulut näyttäs ihassopivilta. Rekkakuorma koivuva jos on viikollopun päättteeks pätkinä ja halottuna, nin son kovajuttu se.



Eilisäehtoola oli sopivaki aika välilopetela savottaa. Räimi nimittäi räntää taivaalta. Meinas Ukalaki olla vaikeeta löytää avomassikala tiesä Linko-Jarkon kartanole palaksivviemisreisula.

Tukikohasta kolleeseen lauvantaihin lähtemissiin tähä.

torstai 3. toukokuuta 2018

Riisselinhinta korkijammalla supervallasa.

Mitä isot eelä, sitä pienet peräsä, sannoo sana. Riisselinhinta on Suomessaki hiipimäsä hiljokseen lähemmäks ja lähemmäks pensanhintoja. Naapurimaasa ijässä asija on olluttoisteppäin jo pitemmän aijjan.

Meitin pirssit pyörii ysivitosela. Se maksaa näinäaikona itänaapurista hajettuna puolevverran meijän verolantijan hinnasta. Eihän tuotole Ukan tullukkäytyvä vuojen aikana sitä hakemasa kuvvajjaat satakuuskytäkertaa...


Tukikohasta pensansyöjilä jatkamissiin tähä.

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Kolome ja nelejäki taijeluomaa.

Haukiputtaale lähti tänäpänä postimmatkasa kolome Vasaran puukkopajan tuotosta. Eikä mitätahasa sekuntaa, vaan viimesenpäälle taijeluomaa. Olis varmaan pitänny ootela parempata kamerata, mutta taas joutu Ukka sipasemmaan laatupuukkoloista ei nin laavukkaita kuvija. Mutta livenä voitta uskoo, että net oikeesti on viimesenpäälle.

Pahka ja nahka taipuu mestarin käsisä. Ja raavaammiehen kätteen kaikki olit kahvaltaanki nin sopivija kuivvaan ollajavoi. Täytyy kuunela Haukiputtaalta kommentit, kuhan Kusti net sinne polokasee...




Ainiijja sitten yks mettopuukkokuva meinaa jäähä julukasemati. Joku oli tilannu Vasaralta itteltään viiskytävuotislahajaksi jollekki mettopuukon. Ukka lähetti sen Läylijäisiin jo viikkositte. Saajaa en tunne, mutta ihimettelempä, jos ei tästä lahajansaajale tule harossimieli...


Sitäsaa yhestäpuusta alakaa puukola veistelleen toinenki veistelijä, että parempaa jäläkee syntyis...

Tukikohasta tuohikahvasija oottelemissiin tähä.