Painova pois. (2807)

Ontullulluvattuva entrata Tukikohan ulukorakennuksen kantavija rakenteita autotalliosan kohalta. Sielton aikannaan viety akrikaatti pyörittämmään jonkuttoisen talon sähköjä sillonku täsä kenturala on tehty iso remppa ja liitetty Naruskan kylä valtakunnavverkkoon. Tiisselin uloskanto ei ole ollu mahollista iliman, että yks kantava neljäkertaanelosen parru on sähköhuoneen kohalta vejetty korkeelta sahala poikki, eikole vaivauvuttu laittaan uuta puuta tilale.

Kakskytähaheksavvuotta siinä meni mullakimmiettiesä, miten se tapahtuis. Eilen alotima homman, mutta äkkijä huomasima RopposTumin kanssa, että tunkki kyllä jaksaa rakenteita nostaa, mutta ei ole mahollista saaha hommaa tehtyvä iliman, että katolta otetaan lumikuorma pois.

Onneks Kasperi oli kotosala ja siellä paikala myös yks Harri, jotka tuli pikakomennuksela Onnelasta Tukikohtaan, vänkäriks oli näpätty tietenki Aarni. Parituntija tillauksesta kolomikko oli Tukikohasa. Poijjaat tyhentit kattolumet pikavauhtija parisatunnisa ja nyt alama aamusta nostotoimenpitteet uuvelleen.

Lunta on maasa Tukikohan kohila 95 senttijä. Son pehemosta. Katolla olevat lumet on pakkaantunnu erilaila kuimmaassa. Son tiivistä kuimmikä ja poijjaat arvelit, että muutaman tonnin paino lähti katolta kevvään sulatettavaks liiterin etupihale ja takapihale.

Viijentoistatonnin nestetunkki laitellaan uuvelleen nostotöihin. Eikhän se siitä nyt ala helepottaan tukipuijellaittova.

Tukikohasta aamupalajjäläkiin Lovviisan ryhymälle hyvvää matkaa Värrijötunturin suuntaan toivottelemissiin tähä.

Äänestämäsä, muttei ketunhäntä kainalossa. (2806)

Vanahoillapäivilläänki voi kokkee jottain ennenkokematonta. Lähimä oikeen kahela autola eilissäpänä Linko-Jarkon pihamalle,misä oli tulevijen evuskuntavaalijen ennakkoääntestys Sallan kirjastoautosa. Meitoli emännäjja minun lisäks Kasperi ja Raisa, ja olivappa äänestyksesä kuuntelukatteluoppilaina Aarni ja Kerttuki.

Sinnepporahti nelejä ääntä ja ainaki yks pariskunta ikäimmeisijä oli samoisa hommisa ennakkoäänestelemässä.

Kettujuttu tuli puhheeks Lovviisan koulukkaijen Kemihaararetken kertomuksisa. Het olit sielä hihtelemäsä muutamavvuorokauven ja olivat yhyttänneet kesyn ketun, joka lyöttäänty likele immeisijä varmaanki siistäsyystä, että eväspuoli on myyrijen puuttumisentakija heikollaista.

Muutamija lähikuvija oli komijasa karvasa olleesta ketusta tarttunnu kamerllakin, jotenka kuvvaajalluvala tännekkinnäkösäle. Kettukin oli luvannu, että suapjulukasta...

Lovviisalaiset käyvät kääntymäsä kotinurkila ja tulleevat ensviikola Tukikohtaan alottelleen seuraavaa retkee uusijen oppilaijjen kanssa.

Tukikohasta vaalituloksija oottelemissiin tähä.

Vuosikertalonkeroo. (2805)

Täsäkunommenneilläsä jonkullaine inventaarijo Tukikohasa, nin kaikkee löytyy. Neljävvuojenikänen Pikku-Kerttu kunoli täälä viikompäivätsitten, nin laatikkokasoja ja erilaista roinaa kattellessaan oli Mummultaan kysyny, että tääkö on sitä maallista...

Mummu tietenki oli vastannu, että tää on justiisa sitä. Lapsen suusta tottuus kuuluu.

Eilen tuli tuolta asunnompuolelta jonkun kaapin syöveristä vastaan erikoisempata tavarata, jota täsä huushollisa talovväki käyttelee tällä hetkelä nollatoleranssila. Löyty lonkeroo, tuota suomalaistensuosimaa harmaata litkuva, jokei koskaan kuulunu ommiin suosikkialakahooleihin. Parempi puolisko sitä saatto joskus latkija. Valakoviinijä ei ole löytynny, mutta minäpä olenki oman ossuuteni maalimanviinoista jo ryypänny.

Kahta lonkkupullova tutkittiin sevverran korkkija aukasematta, että miltä aijjalta mahtavat putelit olla. Päiväys oli 11.4.2008, joka lie valamistuspäivä. Siitähän son heleppo laskee alakoholittoman aijjan  pittuutta emännälä ja itelä, viitisentoista vuotta. Aika mennee ninko iltamisa...

Paranookolie vanahetessaan, ninko viini. Saattaa jäähä ikkuiseks arvootukseks.

Mennäämpäs toiseen asijaan. Lumimäärään Naruskala. Eilehhän tuota pukkas vissiin jokapuolela Suomee paljollaisesti. Tääläkin sato, mutta myös kova etelävinkka lennätti entistäkin, jokon pehemosta pinnasa kuimpumpuli. Aamumittaus selekeelä kelilä vuorostasa anto lahajomattoman tuloksen 89 senttijä. Metristä ei siis kovinkaukana olla.

Met täsä emännänkans jatkama maallisen inventointija ja samala teheme ison kevätsiivouksen rättikerräykseen ja myös jätesäkkilöihin. Vaateppuoli ainakimmulla on ostaisa vissiin ollu halapaa laatuva, jokon vuosijen varrela kaapisa kutistunnu. Lähetän pienemmile miehile...

Tukikohasta aurinkopäivää oottelemissiin tähä.

Saunaremppaa. (2804)

Tukikohasa ei saunaremppaa tarvitaa ainkhan parriinkymmeneevvuoteen. Ninko paikalakäyneet tietää, meillon Euroopan paras sauna tuola alakerrasa.

Tämä saunatalakoo ommenneillään Rovaniemelä. Kasperilla ja Raisala on siellä sijotusasuntona pikkunerrivitalompätkä, jossa remppa on märkätilojen osalta tekkeilä. Sielon käsiparista muutamasa hommasa apuva, jotenka olejjoutanu heitä sinne autteleen. Hyvät katkomavehkeet kun on, nin apuvoimat nopeuttaa.

Panelija ollaitettu saunanseiniin ja maanantaina siirrymmä pesuhuonemmpuolele ja toiselakäjelä rakennamma vielä lauteet mustampuhuvaan löylyhuonneeseen.

Hyvä sielon vuokralaisela saunova ja pesseytyvä tuliterisä vesieristetyisä tiloisa. Ensviikola valamistuu...

Tukikohasta vaihteeks lapsostenketterien kans viikolloppuva viettelemissiin tähä.

Tukikohan kampsukemut. (2803)

Enteileekhän harvennu kirjotustahti tulevaisuuvesta jottain. Tiijä häntä, mutta aihheet on käynyvvähä vähemmiks, kunon kymmenenvvuotta kirjootellu plokijuttuja tavallisempienistä aiheista.

Onneks kuiten joskus tapahtuu Tukikohasakin semmosta, mitei ennen ole tapahtunnu. Kyläseuraa siiton kiittämine, että sen aktiivit Tarja ja Mari ja muut vielä jaksaa koittaa puhaltaa kokkoontumissiin elova.

Kerräänty tänne kolomattakymmenettä syömämiestä. Reilut neljäkytävuotta piti Ukka Matimpoijjankin Sallasa asuva, ennenkö ensmääsen kerran syömälautasela olit annos kampsuja puolukkahillola ja potuila. Tais siinä ripsaus olla sipulivoisoossijakin, jokon kuulema pakollinen täsä evvääsä.

Muutama kuva kerty kampsuevväällaitosta. Perusainekset kampsuisa on ruisjauho ja porovveri. Niistä Tarjala oli köökisä astijasa letummuotosija pikkulevyjä, joita hän keittelit tunteroisen hellala vissiin ossuuskunnanvveessä. Vaati kuulema tuommosen käsittelyn, että niistä lättylöistä tullee syömämiehele sopevampehemosija ja kuohkeita.

Ruokasaa evästä soli Ukankimmavummukkaan. Veriruuvat sinälläsä on aitova luonnontuotetta, jotenka miksettei semmosta laitettas ja syötäs. Kaikki porosta lautasele, niihhänsen pittääki olla.

Tyytyväisejja kylläisennäköstä porukkaa poistu paikalta, eikä kukhan ollu huonolatuulela lähtiisä, vaikkei Iivo kuuvettasijjaa paremmin hihtokilipailuisa pärjännykkää. Hyvä ruoka, hyvä mieli.

Tukikohasta kuntopakkasija turhaan oottelemissiin tähä.