torstai 31. tammikuuta 2019

Aamuyökukkujan aamupuuro. (2053)

Son välilä ihimiselä ihime mieltekoja, joitei muista kussillontällön. Joku pallauttaa asijaa mielempääle, ninko tapahtu eilen Vasarasaunareisula. Nakkasin puukkomestarille eilen Mummelintekemää marjasaa mustikkamustaherukkasoppaa. Sitä mestari kehhuu aina maalimanparraaks. Nin se onki. Mutta samasa lauseesa saunotettava tuumas, että kussais vielä uuniriissipuuroo sen kanssa, nin taivas repijäis.

No sehän ei vaikija juttu ole. Heräsin aamuyöstä kolomejjäläkiin ja alloin siinä miettiin maalimanmenova. Sitteppäläkähti päähän se uuniriissipuuro. Ja eikun köökkiin. Rapija kourallinerriissijä, punasta maitoo, suolaa, purkki kermaa ja pikkupalanen voita. Aineet uunivuokaan ja lämmöt satasele. Ja aamula seittemältä aamukahaveen kanssa evvääle. Kelepas. Ja puukkomestari saa osasa puurosta, kunhan kipasen täsä paivämpääle tankkaamaan pirssijä ittään. Ja ittessyömmä tätä ainakipparina aamuna peräkannaa...paistimpannun kautti.



Tukikohasta vinkkijä muillekki antelemissiin tähä.

keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Ouluretki Leksukorjaamolle. (2052)

Eilissäaamuna kuuvelta tarttasin hypriitileksullani Ouluun. Autosa ei isompija vikoja ole ollu, muttta ilimenipä harmillinevvika, joka oli suorasa yhteyvesä pakkaslukeman kanssa. Sehän on tuo Ukan taksileksus hypriiti, eli siinon polttomoottorillisäks kaks sähkömoottorija, joista toine auttaa eturattaita ja toinenmpyörittää tarpeen mukkaan takarattaita, jollon auto muuttuu simpsalapim nelivevoksi.

Sitten siinä pirssisä on takapenkin alla vissiin parisattaakilova akkuja, joita se auto lattailee ottamala talteen jarrutusenerkijaa tapahtuupa se jarrupolokimela tai vaikka moottorijarrutuksela.

Siinon sittevvielä automaattivaihelaatikko. Son semmosta portaatonta mallija, eli se ei nyvi isommale rattaale vaihtaissaan, vaan kaasupoljintakuppainelee, nin vauhti lissääntyy tasaseen. Räjjäytyskuvan olennähäny lootasta, enkä siitä oikeesti ymmärtänny muutakussen, että rikki jos mennee, nin halavempijaki korjattavija ihavvarmasti on.

No sittessiihen vikkaan, jota piti käyvä korjahuttamasa leksushuollosa. Son virallinempaikka Oulusa, sammaa virmaa, joka pyörii vaikka Kuusamosa ja Kemijärvelä. Kuiten haluvan mennä Ouluun, kussielä on paras tietopankki.

Pakkasela kävi nin, että Ukan pirssijä ei milläämmeinannu saaha vaihekepillä siirrähyttään vaihelaatikkova P-asentoon, eli siihe asentoon, jolla vaikkapa virta-avvain saahaan pois ja auto on taas käynnistettävisä sittekku sitä tarvitaa. Ja jos se loota ei ole P-asennosa käynnistäisä, nin autova ei saa käyntii. Se on nimittäin tuo hypriiti semmonen, että starttiasentoonku kääntää virta-avvainta, nin sinne mittarile syttyy vaan semmonen valo, jossa lukkee "ready". Ja samala kuuluu semmonen ihanankuulonen pikkupiippi, että nyllähetään, kuhan joku polokasee kaasupolinta. Liikeellelähtö tapahtuu millon pelekälä sähkölä ja millon polttomoottorila. Sempäättää auto, kun se mittailee akustontillaa ja muuta.

Nonni, Nyt ymmärrättä, että kunei vaihekeppijä saanu yli kahenkympin pakkasesa menemään sinne P-asentoosa kuin erikoisila tempuila, nin ei semmosen auton lähtövalamiuteevvoi täälä pohojolasa luottaa. Se keppi meni aivahhelevetin jäykäks kahtakymppijä kovemmasa pakkasesa. Kasperin auton keppijä kukkokkeilin viikolloppuna Tapijonkyläsä kolokytäviijen pakkasesa, nin sielä keppi liikku ninko suvikelisä. Eli ei pakkasvaikutusta. Mulla kyllä.

Noh, leksus palavellee, se on tievosa. Maanantaiaamuna Ouluun soittaisa kaveri sano, että puoliltapäivin olis yks aika sillommaanantaina. No sehän ei ihan Ukale passannu, kunei aikaa olis ollukku kolomejjapuoltuntija. Seuraava aika olis tiistaina kello neljätoista. No se tieten passas.

Olin Oulusa jo hiukka ennempuoltapäivää, jotenka kävin hiukka soppailemasa paikallisesa rismasa ja samala syötäsin sielä. Jaa mitäkö soppailin. No merinovillakalsarit tietenki, kunei niitä täälä ennää ole myynnisä. Niiton ostannu jokumuukikkun Ukka...

Hilippasin yheksi sinne leksushuoltoon. Vein avvaimet huoltopiälliköle ja sannoin, että olen tunnin etuajasa. Kaveri tuumas, että eihaittaa, hänpä vie auton pukile, asentaja on sielä vappaana. Ja laitto vajjaan tunnimpäästä telehvooniin talontoiseempäähän viestin, että leksuksenne ovvalamis. Ja on kunnosa kans. Se setä selitti, että sielä vaihteensiirtäjäsä on semmone mekkaanine vaijerisysteemi, jonka toisesa pääsä oli kiinnike pyörinny vika-asentoosa ja jäykistynny siihen. Asentajapoika oli honannussen heti. Ja solisitten ottannu sen palikan sieltä kätteesä ja putsannussen hyväks ja sittessivelly siihen isosti paksuva vaseliinija. Ja laitellussitte hilut paikallesa. Ja nysse keppi toimii ninko kassakaapin ovi tarkasti. Ja mennee P-asentoosa että napsahtaa. Ja mennee kuulema pakkaselakin, sonkuulema varma. Noh, Ukka uskoo. Sataneljäeuroo, eli ei nykyrahasa mittään. Tunnintyöt. Ja kahelta pääsin jo lähteen kotijo. Paittiettä kävin yhesä paikasa ostamasa Tukikohtaan muutamalta piljartikeppimyyjältä kolome uutta keppijä tuonne salin kivipöytään, kunnet entuset alakaa olleen hiukka kärsinneen olosija kovasta käytöstäjo.

Semmonen Oulurreisu se, jos joku halus sen tietää. Josei halunnu, nivvoihan sellukemisen lopettaa tai jättää alottamattaki. Tämeiole ninkää leksusmainokseks tulukittava, vaikka kyllä sen systeemi ja auto semmosennaan pärjää monellemmuulle autole. Ukankivvanha pellaa muuton ninko ajatus. Ja sehäjjuoksee Ukala, ninko tiijättä.

Ainin. Oli muuten helevetihhuono keli varsinkimmenomatkala. Jonkuppölökyn hakerekamperäsä sai ajela Kuusamosta Putasjärvele, misä se kuski vissiin poikkes kahaveele. Meitoli kymmenkunta autova semperäsä sinneasti, eikä kukhan ies meinannu yritelä letkasta ja rekasta ohittemmennä. Olimeinaan lumipöllyvä niijjeesuksesti ilimasa koko aijjan. Varsinkissillon, kuttuli vastaanki rekka.

Leksu toi Ukan ehtoola kotijo. Parila välipysäkilä eilen ja tännään Vasaran saunaretkelä pirssi pelas vaihekepiltäsä ninko uus auto. Hieno homma, sanos yks jokivarstuttu, jos vielä eläs.


Tukikohasta ehejänauton kanssa taas elämissiin tähä.

maanantai 28. tammikuuta 2019

Kakskytävuotta sitten tännään. (2051)

Tästä plokista ei ollu sillovvielä mittään tietova, kukkakskytävuotta sittettasa täällä Tukikohasa jääty kossupullo hankeejja lämpömittarit poksahteli pohojalukemisa. Naruskala mittailtiin Ilimatieteen sillosella mittaripisteelä -54,4 astetta pakkasta. Eikä eppäilystäkkään, että se Vaisalan kallis mittari olis vikalukemija näytelly, vaikkei sitä kaliproitu oltukkaan.

Samana päivänä Kittilän Pokka mittautti -51,5, jokon nyt viralline Suomenennätys. Ei se meitä täälä haittaa, vaikkei meitin lukema viralliseks koskaan tullu. Tääloli sevverran pakkasta, sanokoot Ilimatieteellaitoksen tilastonikkarit mitä vaan.

Muuton en ees tietäs ja muistas lukemija ja aikataulujakkaan, mutta sillon tuli Naruskan sääasemalta suorasa lähetyksesä tieto Tukikohtaan mittarin näyttämästä lukemasta, kuvvanahivveljmies Jukka Evasa kans asusteli siinä pienesä punasesa mökisä, misä se mittarin näyttö sillon sijaitti. Ja samala pellollahan se mittari raksuttaa tänäkippäivänä. Ja sama mittari. Ja viralline.

Net oli pakkaspäivijä net. Tukikohasa meni rapija kuutijo polttopuuta päiväsä. Kolomesti vuorokauvesa sai koivuva tankata pessään, mutta ninpäs säily sisälämpötilat rapijasa kahessakympisä sisälä, eikä talakkari ollu moksiskaa.

Meiloli sillon Roopemerkkine pystökorva. Son tuon kettukokolokoira Rihlan isävainaa. Se asusteli sillon ulkukona ympäripyöreetä päivää ja yötä, eikä tienny pakkasesta mittään. Eväs meni kuiten ulukona nin äkkijä jäähän rapijasa viijesäkympisä, nin kävin hakemasa Roopen sisäle ruokailemmaan kakskertaa vuorokauvesa. Koira lotasi evhäät naamaasa minnuutisa. Sittesse hyökkäs uluko-ovele ja alako riehuun raivona, että tarspäästä ulos. Josei sitolis vieny takas ulos hetkohta, nin se varmaan olis menny ovesta läpi. Koira oli nivviisas, että se tajus, ettei lämpimäsä passaa viihtyvä kuhhetki.

Tojota Kressida oli sillon Ukan pirssi. Pensakonneela semmone iso auto. Se läksi yhtäaamuva lukkuunottamatta tulile tuosta pihasta. Soli peitelty konepeltisäpäältä paksuila peitteilä ja sähkövä se sai tauvotta. Käyntiillähtiisä kattelin sillovvielä kellosta ranteesa, että ölöjympainevalo sammu vajjaan parimminnuutimpäästä siitä, kummoottori lähti käyntiin. Sinä yhtenä aamuna, kuneise lähtenny, nin se johtu akusta. Solis pitäny ottaa yöks sisäle, mutta eipä tuo kylymä rauta kiinnostannu mennä poistaan ja uuvelleen asentaan akkuva semmosesa pakkasesa. Nimpä hajetin viimesenä pakkasaamuna itteni työmaale virkaveljelä virkapirssilä...


Meillei nuisa pakkasisa koskaajjäätynny mikkään vesijohot, eikä muutonkaan ollu mittään elämää haittaavata vikkaa missää. Olise semmosta oppija arktisesta kelistä, että pikkupakkasista ei täällä aleta naukuun, ninko näyttää nyt eteläsä olevajjo viijentoista asteempakkasesa.

Tukikohasta tämmöstä muistelemissiin tähä.

lauantai 26. tammikuuta 2019

Tärkkihommat. (2050)

Tulimmat hiukka vappauttaan Kasperipoijjan pesuveen vanahempija lustinpithoon muutamile syntymäpäivile. Hyvä, etton Ukala taksi, nimpystyy nuortaparija kuskaamaan tuone Sinetänsuunnile. Ja lupasivvielä tulla hakkeen yömpääle poiskin, kuhan ilimotteleevat.

Met Mummunkans pärjäämmä täälä ihammielellään Aarnin ja Pikku-Kertun kanssa. Eikä tartte Tukikohastakkaan olla huolta, kun Linko-Jarkko hoitaa talakkarihommat. Niisä pakkasisa talakkarija tarvitteekin.

Tulipahannähtyvä sushinvalamistustaki sevverra, että saattas tuota kokheila Tukikohasakijjoskus.


Huomena palhaamma takas kotijo. Lephäämään. Ei vainkaa, nautimma lastehhoijosta.

Tapijokylän väliaikasesta Tukikohasta pakkasta tääläkippitelemissiin tähä.


keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Saunareissukuva. (2049)

Pari keskiviikkoo peräkannaa on puukkomestari lähtenny saunareisule. Oliki muutamavviikon tauko, kunei meinannu hälle jalakoja löytyvä kunnola alle.

Son hyvä, että ittekkin pääsen samala kiireettömästi käväseen kirkonkylälä. Monesti saatan kävästä päiväkahveela, mutta tännäänkin ajelin joutessani kattelemasa kirkonkylämaisemija, kuppaisto aurinko sielä nin komijasti.

Erätulen kaupasta kun kiertellee K-kaupale, nin välisä on Sallan kirkko. Kesälä sen katto on tervammusta, mutta talavela enempi lumevvalakonen. Siinä se tökötti nihhienosti, että kokkeilin joutessani Sony XperijaX2 telehvoonin kameraa. Lopputulos alla. En viittinny tarkentaa harjala istuvaan varikseen...hyvänilimanlintuun.


Tukikohasta kirkonkyllääkivvälilä mainostamissiin tähä.

tiistai 22. tammikuuta 2019

Pakkaset vissiin persiilleen. (2048)

Ei oikeen jaksa semmosija viikkojen pakkasija pijelä, mitä viime vuostuhannen loppupääsä. Ei sillä, että täsä nyt tulipalopakkasija viikkotolokulla oltas toivomasakaa.

Pakkaset oli ehtinny kuiten tehä Ukale kämmin Kallelasa. Meinottelimmennä sinne vaihtaan Netatmon sääasemavermeisiin paristoja, kunnet näyttäs olevan vaihon tarpeesa. Mutteise aina käy ninko römsöössä. Alumiinitikkaat ootteli sielä rannasa kamerallaittajaa. Meinasin siirtää net mökimpäätyyn ja kiipeilä tuulimittarilluokse sielä. Mutta mitävielä. Nethän oli tikkaat rannajjäätyisä ja vettä yläntäisä jäätynny alapäästään nimpaljo jäähän, että ei vääntövoimat riittänny. Enkä viittinny solovaan väännelä alutikkaita.

Pittää tehhä uus reisu ja ottaa tuura matkaan.

Siekasta näppäsin palluumatkala pakkasejjäläkeiset tunnelmat lumisatteessa. On siinäki vesi aikas korkeele noussu ennätyspakkasisa...



Tukikohasta uuteerreissuun varustautumissiin tähä.

maanantai 21. tammikuuta 2019

Kuunpimennys ja -36,6 pakkanen. (2047)





Tukikohasta tuoreissiin kuukuviin tähä.

Taitaa pakkasennätykset paukkuva Naruskannurkisa. (2046)

Itäkaira näyttäs kuumpimennysaamuna vaihteeks olla Suomen kylymin kulumaus. Naruskan Ilimatieteellaitoksen asemala on tätä kirjoittaisa -36,2 astetta jo lakkarisa ja käppyrä sukeltaa.

Pittää Mummelila laittaa tuplahaalarit pykälään kuukuvvauksile. Ite taijan kamerahommat laistaa ja keskittyvä enempi seurailemmaan lähteekö pikkuheko takapihatlta käyntiin näilä kelilöilä.

Kuvija jos kammeraan tarttuu, ninniitä laitellaan tieten esile.



Tukikohasta puutapessään lissäämissiin tähä. Pakkasennätys nyt -36,6 Naruskalla...

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Tukikohta helikopterivinkkelistä. (2045)

Alakaa olemaan hirvilaskentaurkko Sallan osalta tehtynä. Tuntsan suunnilta tännään paluumatkalla näpsähti Tukikohasta laajempia ilimakuvia. Kiitoksia niistä.






Tukikohasta pakkasennätyksiin varrautumisiin tähä.

perjantai 18. tammikuuta 2019

Naruskalaiset pimmeyvessä vajeltaa. (2044)

Kaikesta on nykyvään kartta olemasa, kuhan kohalle sattuu. Tuohon karttaan on merkattu, misä nuin suurimpiirtein katuvaloja on täsä maalimasa. Ninkos näkkyy, niimmet täälä asumma täyvellisesä valosaasteettomasa ympäristösä, eikä tuikkuja löyvy yhtään, jos tästä matkustaa pitkäle pohojoseen.

Revontulija jos valokuvata halvaa, nin eikun keinovalojen ulukopuolele, nin jovain.

Tukikohasta pakkasen kiristymistä oottelemissiin tähä.

torstai 17. tammikuuta 2019

Lumimittakeppi mennee uusiks. (2043)

Syssykeppi sano työsopimuksesa irti. Kun tämon vanaha koulu, nin kaikkee hyötyvanahaa on silimiin sattunnu. Yks on tää lumittakeppi, jolla on harossi mittaila alakutalaven lumija. Siinon yks vika. Ja se tuli tännään tojeksi. Se nimittäilloppuu. Siitä loppuu sentit viiteenkymmeneen.

Alakutalaven Ukka mittailee kolomelta eri suunnalta lumija Tukikohan pihapiiristä. Keskiarvomitta tullee sitten taulukkoon merkityks. Nysse on sen puolmetrijä tasan. Tarttee ottaa käyttöön harjavvars, johonka on viralliset sentit mittailtu kans.


Son köykästä tuo puolmetrijä. Hyvvää kieppilunta mettikanoile. Ja hyvvää myös lentään sittekku alakaa vinkka puhaltaan.

Linko-Jarkole soitin ehtoola, että joutasko se linkoomaan pihhaa ennehhuomista ehtoopuolta. Tullee nimittäin hirvilaskentakopteri Tukikohtaan muutamakspäivää. Saattaa tuommone irtolumi lennelä raikkaasti, kukkopteri nousee tai laskee takapihale.

Sallasa ommenosa lentolaskenta. Ja taitaa se ulottuva lähipitäjiin muuvallekkin. Tässä uutisoivat laskennasta Lapirraatijosa.

Tukikohasta lumellentova oottelemissiin tähä.

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Mellevä mettotaulu. (2042)

Tulipahan täsä päivänä muutamana vieraita Pietarista, misä Alakurtin tutut nykysellään asustellee. Olivatten sieltä Pietarin likeltä jostakin ostanneet Mummulle ja Ukale erikoistekniikala tehhyn mettotaulun. Vaikkon mein mamma käsityöimmeisijä, nin vielä ei ihavvarmasti pystynny selevittään, miten kangaspohojanen kuva on valamistettu.

Tuosa se nyt on keittijön seinää koristamasa. Siitäpä tulukoon ittekukanenki tutkimaan, miten net sen tuola itänaapurisa tekivä.


Tukikohasta taiteentutkijoita oottelemissiin tähä.

lauantai 12. tammikuuta 2019

Lumen valtakuntaa. (2041)

Puoletmetrit alakaa Naruskalle sajelleen lunta. Viimoyönä ja tälleppäivää sitä on tullu kymmenkuntasenttijä ja rapijat pääle.

Sattu olleen sopivasti nuorempaa polovee tartutella kolavvarteen Kallelasa, niin sielä pyssyy paremmin lämmöt. Köykästä oli ja on tämä lumi kaikkinesa.

Seuraavat hommelit Kallelasa oliskin kameran asennukset. Se kuiten ovvielä vaiheesa, kunei ole vielä ihnakokonaa romuska otteesta irrottanu. Ehkä lähipäivinä...



Tukikohasta pakkasempiin varrautumissiin tähä.

torstai 10. tammikuuta 2019

Mikäs valoilimijö tämmönen sitte on...(2040)

Ei kestänny montaa minnuuttija, mutta ehtipä päivän pelastaan. Ekakertaa tälle talavelle paisto Tukikohan puijenlatvoihin. Oli rapsakka pakkanen, melekeen kolometkympit miinusta.

Nyt lauhtuu ja tuulee. Tuulimittari oli hiukka pelistä pois, mutta muuvan säähemmo kävi vaihtamasa vermeeseen yhen osan, niijjovain taas tyynet ja myrskyt saahaan talteen.


Ehtoisin puputtellee se helemipöllö täsä tontila. Kohta pittää alakaa uskoon, että se tietää aikasta kevättä. Tämon mun oma arvijo.

Tukikohasta vinkkaa oottelemissiin tähä.

tiistai 8. tammikuuta 2019

Katolakäynti kannattee aina. (2039)

Eihän tuo vire ihan parraittempäivijen tasola ole, mutta jottain pakollisija liikkuja olis pystyttävä tekkeen vielä varmaan hauvastaki. Piti tieten ajjaa hiukka halakoja ja samala tuli vilikastuva katole. Tuulimittari oli semmosesa kuurasa, että ei ihime, jos se piirtää viivaa.

Empäs arvannukkaan, mitempaljon voi yks katolakäynti virkistää puolkuollutta. Sieltähännäky aurinko! Ja tuulimittari tuli putsattuva tostavaan ja ihallikelläkkään ei ollu puttoomiset tikkailta.




Nyppitäs varsinaine uroteko lunssasa pystyvä tekkeen. Keskuslämmityskattila ojjähtymäsä ja pitäs pinnistelä se putsaamaan. Uhallaki.

Tukikohasta tähä.


Mihimmenet riisselihhinta... (2038)

Eipole kannattannu pitkiin aikoihi riisselipirssiä naapurisa tankata. Ja suurvallasa näyttäs suunta jatkuvan suuntaan semmoseen, että riisselihhinta kiipee sukkelampaa kuimpensa.

Käväsin joutessain tankkamaasa Mummelin Suparuva. Kattelin siinä puolhintasta lirutellesa, että hinnasto on taas muuttunnu. Ja eikun kuva evitenssiks.


Sammaan suuntaanha tuo ommenosa täälä Suomessaki. Hinnat on täälä jo kohta tasan, mutta riisseliauton muut maksut on pensapirssijä korkijammat. Ja kohta oli riisselipirssijä kaupan, kunnet kieltää Euroopasa isoisa kaupunkiloisa riisseliauton käytön kokonaa.

Sittennet ommuuttaannu jottain rahamäärijä ja kilomäärijä Vennäämmale vietävistä tavaroista. Niitä korjailtiijja leimailtiin Ukanki papereisa punaleimojen kanssa tännään. Nyttarttis löytää ajantasala olevija lappuja noista kilomääristä, jokka uuvet näkkyy alla niile, jotka tuota outova tekstijä ymmärtellee.


Tukikohasta kattilamputsaukseen voimija jostain ettimissiin tähä.


lauantai 5. tammikuuta 2019

Sinisevvalon juhulaa. (2037)

Lauhaa tammikuuta mennään. Tämmösenäkun pysys ja ei ainakkaan alakas suvikelijä nyt piteleen.

Mummeli ei liijon ole ulos uskaltautunnu. Mutta tännään potkukelekkaretki kuulema piristi kummasti, vaikkei kestänny varttija kauvempaa.

Ukka saa pienijä ulukoilusessijoita halakoja siirellesä. Ei niitä paljoo mene. Puolenkytä kärryvä pukkasin eilen liiteriin, nimpärjätään ainakivviikko. Ja jos tullee tulipåalopakkasija, nin ajetaan ennenniitä lissää.

Ainiin, käväsin vielä Kallelasakin mutkin lämpöjä säätelemäsä. Net kaks ejellisenä päivänä nähyistä teeristä istuit koivunsilimuja syömäsä samoisa koivuisa kuin toissapäivänäkin. Ja nyt net anto jo kuvankin ottaa...




Tukikohasta lääkeuutuuksija kokkeilemissiin tähä.

torstai 3. tammikuuta 2019

Vaihteeks Naruskale talaven pakkasennätys. (2036)

Onkhan tää kylä muttumasa kylymempään suuntaan, vaikka pitäs olla isosa kuvasa lämpenemäsä. Aikas kuiva keli viimoyöltä ja aikaselta aamulta. Viralliset enkat Ilimatieteellaitoksen Naruskan asemalta on -32,2 astetta. Kallelan mittarisa käväs melekeen samat lukemat. Tukikohta ollämpösempi, eli -30,7 astetta alimmillasa.

Piti kävästä Kallelammökilä hiukka tarkistelemasa lämpötiloja kämpän sisälä. Alako sisälämpötilat läheneen kolomeetoista astetta, nimpiti Ukan käyvä huoltolenkki sielä.

Näplin muutamavvalokuvanki. Teerijäkin näjin kahesa paikasa, mutta net oli arkoina, eikä jääny kameralle tallentuun. Kallelan mökkitielä kaks ukkova ja Naruskan kylätien koivuisa tusinan parvi molempija. Onneks niile on pehemijää lunta painela yöks kieppiin. Ukan mittarisa on lunta 34 senttijä.

Viilijännäköstä on jokivesi näilä keleilä. Tuosson muutama kuva Kallelarrannasta ja Siekan sillalta. Pakkaset muokkailee veevvirtausta...







Mummeli saattaa vielä muokkaila yhen viteompätkän Kallelasta. Nysse läks lämpöseks ajetula pirssilä otattelleen hiukka veriarvoja. Ommeinaan tauti kestänny tarkemmin kalenteriloita kuttutkailima jo puoltoistakuukautta hällä...

Tukikohasta pakkasta pitelemissiin tähä.