Metsätalousinssin poika. (2172)

Olen metsätalousinssin poika, lähes ponssemies siis itsekin... Näin saattais poijjanpoika Aarni kolomevuotispäivänä hoilailla, jos laulattaa. Pienen miehen toiveena oli mettäkone lelumuovosa, ja Mummu teki vielä ylimääräsen homman järjestelemälä lahjapukettiin Vieremän kansallispuvun, elikkäs Ponssehaalarin. Siitä erityiskiitos PonsseJulukuselle, naruskankävijäle!

Merkkipäivää viettelimmä virallisemmin eilen ja tänhään, vaikka vuojet tuli täyteen jo kaheskytäkaheksas heinäkuuta.

Kotijo oli Tapijonkylän Onnelasta mukava tulla, kun Linko-Jarkko oli pistäny rantteela ranttaliks konheensa kansa ja siivonnu puujätökset paremile paikoile mettijen suojaan.

Tukikohasta yläkuuvvastoja huomenna kassailemissiin tähä.

Tuntsahillat tuonnempana. (2171)

Hillat ommyöhäsä normiajjoista. Son ollu tietonaki, kuttää kesä on ollu enimmäkseen kylymämpuolela. Tuli tuo muutamampäivän hellejakso, joka pikkusen otti kalenterija kiinne, mutta Tuntsala ei hillaan tartte ämpäreijen kanssa ennen loppukuuta elokuuta kokheillakkaan.

Mummeli kävi Tuntsarretkelä parin rouvan kanssa hiukka maisemista ja viilijästä koillistuulesta nauttimasa. Ja näpsimäsä samala muutamija maisemakuvija ja tieten hillakuvija kans. Niistäpä päätelkää...

Ja tuosson niitä maisemija...

Tukikohasta kohta kaukoijän poimureita säälimissiin tähä.

Saunaantunku ohitte. (2170)

Soli ylesaunapäivä ja meni. Oli Ukala ostettuna reippaasti maitoo ja kanammunija ja vehenäjauhojaki vissiin viiskytäkilloo. No kuus killoo kuiten. Aattelimma, että puolilappija tullee Euroopan parasta sähkösaunaa kokkeilemmaan. Ja syövät sitte nokipannnukahveen kans lättyjä urkola.

Eikä kaukana arvailuista oltukkaan. Puoliltapäivin kullaitoin saunan kuumaks, niijjo ehtookuuvelta tuli muutama mökkinaapuri Tennijöjokivarresta kylhäilemmään ja läks talon isännän kans saunaan. Oikeen vastasemmoseen, tuoreila vastoila, joita oli saunaväjele varattuna.

Siinäpä net saunankokkeilijat sitten olvakki. Ja tämä yks kävijä talovväjen lisäks on käyny mökkijärakentaissaan täälä saunasa nimmonesti, että vieläkimmuisti, miten hyvä sauna täälon.

Ei ijes tiellaijasa olleet Hoosuokkaan valamistamat vastat houkutellu yhtään kulukijjaa Tukikohasa pyörähtään. Oli toisaalta melekeen saunalämpötilat ulukona vielä eilen. Tännään pitjo pitkijen kalssareijen pääle pujottaa raappahousuva, ettei ainuvat viimotu...

Tukikohasta eelleen Euroopan parraasta sähkösaunasta nauttimissiin tähä.

Tukikohan sauna löylykunnosa. (2169)

Huomena on sittesse kaheskytäreittemäs. Saunaveet on kuumana ja vastat on virreesä. Ja Tukikohan perämettästä saa tehhä nimpaljon vastoja kuin kerkijää...

Nokipannukahveet avotulila meni pannaan, mutta onneks on kaasumuurikka ja perkolaattorit, joilla saamma saunakahaveet ja muurimpohojalätyt kokattuva.

Tukikohasta nauttijoita oottelemissiin tähä.

Mummun murkkuikä. (2168)

Kaikki kotkotukset se huomaa. Ihimettelinkijjo, että mitä se kuuhkii pilttipurkkijesa kanssa pakastimella ja on nin salaperääsen näkönen, jotta aivan. Noh, tänä aamuna se löi kirjeen Ukka Matimpoijjan kainaloon ja käski viemmään Koivuniemen postiin samalareisula, kun hajen saunapäiväkaljoja, alakoholittomija, sakemanninkaupasta Kemijärveltä.

Sinne läks murkut. Tojennäköösesti Naruskan kaira rauhotettaan kaikelta. Täälon varmana harvinaisimmat murkut ja se oma kärpäslajiki, naruskankeilanen, joita saa koko aijjan emännästä hätistelä...

TUOSTA LISÄTIETOVA...

Tukikohasta rauhotuspäätöksijä oottelemissiin tähä.

Lapin Rivijeera. (2167)

Ei sitä hiekkarannale tartte ulukomaile karata. Josolis helteet jatkunnu tulevale viikole, nin olis saattannu Ukkaki heittää talaviturkkisa jokivetteen. Jäänee nyt pilikkihaalarikelijä ootellesa tuonnemmas...Ounasjokisila on uimapaikkaa ja hienoo hiekkaa.

Tuikikohasta saunan suihkuun toistaseks tyytymissiin tähä.

Koppelolla seittoset. (2166)

Koppelo se pelemahti maantiele tuola Kotalanpääsä. Eikun liinat varovasti kiinni ja akan kulut tarkistelluun, josko vaikkei oliskaan marto...

Eikä ollukkaan, kohta vilisti ensmäänen, sitte toinen, kolomas, nelejäs, viijes ja vielä kuuveskin koppelon lapsonen tienyli äitekoppelon tehhessä lapsile suojatien. Ja vieläpä sieltä ojasta kipitti se seittemäskin tienyli muijen matkaan.

Siitäpä mettämiehet voi arvioija, minkä kokoseks nuot syyskuun kymmenenteemmennessä kerkijää, jos evästä saavat.

Tukikohasta kolomanneksviimestä helleppäivää pitelemissiin tähä.

Lämpösumma täys, mutta misä hillat... (2165)

Ukan kummallaki sääasemala Tukikohasa ja Kallelasa on lämpösumma 400 täys eilen. Ilimatieteen laitoksen asemalla Naruskala summa täyttyy tänhään.

Muutamija hillanettijöitä on poikennu Tukikohasa hillahavvaintoja kertomasa. Ei se kovin hääppöseltä ainakaa avojängilä näytä. Ja ninko sanottu, mitä suojasempaan mettään ja korpeen mennään, nin sitä myöhempään sieltä pystyy kypsän hillan löytään.

Hellepäivät on synnyttänny ja tuonu uusija luontokappaleita ihimisten ja porojenki riesaks. Paarmoja lentellee jonkuvverran, kunei niitä juurikhan ole tälle suvelle näkynny. Sääsket ei vaikuttas lissääntynneen lämpösilä keleilä, jotenka niijen pahin aika alakaa olleen ohipuolela. Eikäpä net ole täälä koko kesänä liikaa elova haitannu.

Tuosson yllä Tukikohan lämpökäppyrä viimesimmältä viikolta. Yöt on heilunu kymmenesä asteessa ja päivät kuumimmillaan 27 asteesa. Eli ei valakoihosen keli, jos Ukka Matinpoijjalta kysytään.

Tänviikon perjantaihin asti ennustellee EWN hellettä vielä piisaavaks, mutta sittennäyttäs pallaavan normilapinkesäseks kelit. Tullee paremmat kelit ainaki hillan ettimisele, vaikkei niitä saavitolokula löytyskään.

Taivassalolaisten tiimi tullee viikolloppuna. Net perinteisesti avvaa hillampoimintakauven Naruskala. Ja jos kylymijö alakaa heijämmarjoistaan täyttyvä, nin asijaa luvataan mainostaa...

Tukikohasta hiukkasenaikaa helteesä vielä kärvistelemissiin tähä.

Mustikanpoimintaan vielä tovi. (2164)

Samapa se, kuka mustikkaa Naruskalta himmoittee, vielä on ootettava. Sekun on kukkinnu pitkälä ajala, nin kypsyminenkää ei voi samalepäiväle sattuva. Son vähän sama kuihhillallaki, sitä saa kans ootela.

Nämät intijaanikesäpäivät vie lämpösummaa lähemmäs tottuutta, mutta johan tuo luppaili parinkolomen helleppäivän päätteeks viilenevvää.

Mummeli kiertelee kamerasa kanssa asijoita tutkailemasa. Elisempäivän mustikat Politimavaaran aurinkopuolela näyttää tämmösiltä...

Kahta marjaa kypsyväks oottelemissiin tähä.

Inhvotaulu aikas valamiina. (2163)

Kesäkikkerkis aika pitkäle ennenko saimma Mummelin kans aikaseks valamistaa maantiellaitaan inhvotaulun Naruskasta. Sitä pällyilemälä löytää tietova kalaluvista, muutamista retkikohteista ja kuka mitäki ettii. Ja ainahan tuota voi tulla Tukikohtaan lisätietova kyseleen, josko vaikka osattas neuvova.

Kyllä siinä aika moni pirssi hilijentää kohala ja asija selekeesti kiinnostaa pyssäykseen asti.

Tukikohasta hellettä oottelemissiin tähä.

Naruskaa kittiläläisittäin... (2162)

Jouni Alaraatikka

5 tuntia · 

Minun häätyy kyllä sanoa että mie tykkään minun työstä. Tällä viikkoa kesäloman katkasi tämmönen vajjaan viikon keikka..

Kalareisua.

Tiistaina lähettiin poikien kans kalalle, kohteena perinteiseen tapaan Naruska ja Kallelan mökki. Seittemän junnua ja pari-kolme ohjaajaa plus Pasman Janne kuljettajaksi.Yhentoista hengen voimin siis reissuun, hyvä seura ja huonot jutut on taattu.
Tukikohasta eli Naruskan Retkeilymajalta haettiin mökin avaimet ja syöpästiin Kuuluisaa lasagnea mahat täyteen. Ukka se meinotteli että saatettas saaha vaikka saalistaki. Saatiin kamat mökkiin ja mentiin joelle.

Tuo joki se on kätevä, sieltä joko tullee kallaa tai sitten ei, meän kohalla sieltä tuli heti alakuun harria. Eka iltana saunottiin ja ihmeteltiin ja suunniteltiin kakkospäivän Tammen reissua.

No se toinenki päivä koitti ja päivä pyyettiin kilometri-kaks mökin liepeiltä, saaliina alamittasia harreja ja yks pikku taimen. Yks pojista näppäsi yläsuvannolla pari mitallista samalta seisomalta. Ollu kuulemma ko ottaa, pyyntimies selekeästi. Illasta käytiin Tammella ja huomattiin ikäväksi että joessa on heinälevvää riittämiin, jokunen alamittanen sieltäki tuli. Eiku saunanlämmitykseen ja sen jälestä yökalalle. Sieltä ei saalista tullu mitallisena vaikka puitteet oli hyät, keli mitä mainioin ja perhot kohillaan. Nukkumahommille päästiin neljän aikaan, tosin ensimmäiset meni jo kahen jälestä.

Kolmas päivä.
12 huuteli leirikello herätyksiä, sakki raottellee vielä silimiä auki ja mietiskellään kalan savustusta ja sopan tekua. Aamupalahommia. Kuhan tässä saa kunnolla silmät auki ni eiköhän tuonne taas pyyntihommiin lähetä.

Perjantaina kotio.

Tukikohasta näihin tunnelmiin tähän.

Muikeita kalailimeitä. (2161)

Inarijjärvelä on vuorostaannyt harrit syönnilläsä. Kasperi joukkoineen suunnisti sinne oottelemmaan kelien lämpijämistä, nin pääsee sitte miesporukala Lainiojojele Ruottimmaale.

Pisimmät harrit likentellee puoltametrijä. Saattaa tuo kuvan vajjaa kolomevee olla jatkossa vaikee pijeltävä poisa kalareisuilta...

Tukikohasta äsken alamittaharrija Naruskajokheen takas työntelemissiin tähä.

Kymmenevvuojen vitelikko. (2160)

Puolleikillään on tullussanottuva, että ei tuukkäytyvä kalasa Naruskajojela, kusse onniin kaukana. Ja tosihan sonki, ohan sinne kolomekisattaametrijä Tukikohasta suorinta polokuva pitki.

Kuiten aattelin, että tarttee kävästä hakasemasa perholitkala muutama savuharri, kunolis korkattavana tuliterä teräksine muurikkaopasavustin. Sekäyp kuulema sekä Ukan sähkömuurikan että kaasumuurikan pääle, jokka molemmat löytyy Tukikohasta.

Kakspuolosen kakkulatku laitoin nokale, niijjovain sainkussainki kolome perhova liitettyvä runkosiimaan ninko entivanahaan. Eli vanaharakkaus ei ruostu.

Jakun oli ostettuna ihan tätähetkee varten muutama heittokoho, nin Ukkaharavaha oli valamis. Ja eikun kalalle. Haavi kainalosa.

Ekaheitola oli jo tärppi. Tokaheitola ei. Kolomannela heitola sitten halapa koho ilimotti, että puolikas kohosta ja painopallo jäivät jokheen. Ja varakohot kilometrijen tai ainakissatojen metrijen pääsä...Soli semmone yritys se. Mutta minä palhaan vielä sinne vitelikkoon. Son kymmensä vuojesa rehevöitynny nimpirusti, että vanahat heittopaikat on ummesa. Vallassaan.

Oli onnkes tuo valokuvvaajalinssi paikala, nin ei taas Ukkaa syytetä paskampuhujaks...

Tukikohasta kalastuskipinää roihuun oottamissiin tähä.

Kylymä kesä ja kukkaloisto. (2159)

Son veleho ilimijö kasvimaalimasa kylymä kesä verrattuna aurinkopaisteiseen ja lämpööseen. Tukikohan pihapiiristä ontullu mainittuvaki vissiin, että mitä kolokommat kesäkelit, sitä rehevämpätä on.

Nyhhän tuo jo lappilaine maavviljelijäki kehu, että tuorerehua tullee aivahhelevetisti. Eli hyvä monellatappaa tämmönen viilijä kesä.

Niija halakokärrärillekki ykköskeli. Aikani oottelin, että tulis jostakin äksönijä kaipaava halakohullu, muttei tullu. Paitti evp. vävypoika, joka oli lomatuuraajana ollessaan kärränny paljollaisesti puuta peltikaton alle.

Mummeli on teheny Hallahelinälle avuks valokuvakasviojota tyttäretyären kouluva varten. Kukkakuvija on Naruskalta räpsitty urkola. Tuosson muutama hajakuva vaatimattomista kesäkukista...viileen kesän rehevijä netkin.

Tukikohasta luontova tutkimissiin tähä.

KotiKuutsi antaa harrija. (2158)

Juhannuksemmaisa sen totes Kasperi, että harrit assuu tuosa Tukikohan kotikoskesa Kuutsikönkääsä ja ovat ihahhyvän kokosijaki. Saman on tovenneet viime päivinä muutamat muukkin Kuutsisa ja lähikoskila käynneet perhomiehet.

Liekkö vaikutusta talavisela pilikkikiellola, empäs ossaa arvioija. Kevväisin on pilikkimiehen saaliskala varmimmin siika kuin harri, mutta mikkään kalalajihan ei pilikkikiellosa ollessa ainakaan avannonkautti vähene jojesta. Kohta on puolenkytävuotta menny ja rauhotus taitaa tulevan talaven mentyvä olla ohitte, Joseivät jatka, tiijähäntä.

Naruska on ollu korkijasa veesä lähiaijjat, mutta nyt ollaan tulosa kesävetteen vaihteeks, kunon ollu poutapäivijä. Viileet ja vähäsääskiset kelit ei ole kalantulova haitannu. Nykkään ei päivälämpötila olekku kymmenenasteen hujakoila.

Kahluuvettä on tarpeeks, kohta välliin liikaaki. Ja ennallistetusa jojesa pittää kahlaavijen kalamiesten muistaa, että isokkaan kivet ei ole pohojaan välttämäti asentunnu liikkumattomiks, vaan saattavat keikkuva alta poies.

Tukikohasta kalastuslupija myymissiin tähä.

Talakootyötä kuittailemasa. (2157)

Venoottivientireisule Tapijonkyllään oli sopeva sauma hiukka avustela Kasperin pesuvetta puuntevosa. Ei sielä meinaa vanahemmat lapsilta päästä aina talakoilemaan, vaikka kolomevee Aarni on jo hanevana mukana hommija opettelemasa.

Oli Raisan vanahemmat lisäapuna, nin lapsellikkahommat hoitu. Raisan isä on tiitterä puuhommasa. Ja siinäpä nuot tuli raatailtuva samala kuulumiset isovanhempain kesken.

Sinnejjäi lanssi kohtalaisen tyhyjäks halakomattomista. Katoksesa ja isosa liiterisä onnyt parivvuojen puut kuivumasa talavipakkasija oottelemasa.

Tukikohasta omalle ranteristironkkelikasale vielä pällyilemissiin tähä.

Kaheskytäseittemässeittemättä Tukikohan saunale! (2156)

Nythän se kattotaan, onko Tukikohan sauna "Euroopan paras sauna", kuten muuan asiakas jokuvuos sitten saunasta tultuaan totes. Eihän se meitin sauna nyt ihahhuono voi ollakkaan, kun se on isoks ja happiriikkaaks rakennettu. Ilima sielä vaihtuu, eikä lämpötila liika korkijaks pääse kohhoumaan, kun kukatahhaan ei säätimiin käsiks pääse.

Lähimmä tieten Ylen saunapäiväkamppanjaan matkaa saunamma kans. Siinäpä sitä kokheilemmaan pääsee nekki, jotkei ole sielä ennen käyny.

Meiningisä on saunampääle latova saunojile ethen muurimpohojalätty nokipannukahveen kans. Jos joku kylymän kaljan halvaa saunampääle näpätä, nin se kannattee tuua Tukikohtaan tullessaan, kunei täälä ole oikeuksija ölökin vähittäismyyntiin. Vesiossuuskunnan raikasta vettä saa janojuomaks nimpalku halvaa.

Tukikohasta kaikki tervetulleiks saunommaan toivottelemissiin tähä.

Misä pirteimmät männyntaimet. (2155)

Meikämanne kun ei ole mettäalan ammattilainen, nin evvoi oikeen tietää mettäasijoista mittään. Mutta omila silimälläsä saakait havvaintoja tehhä, ninko on tullu joka päivä tehtyvä rapijan kuuvenkymmenevvuojen aijjan.

Misä kasvaa parraat männyntaimet? Ja istuttamata, eli luontaisesti siementämälä? Ja maata metrinsyvvyisiin ojjiin runtelemmata ja kulukukelevottomiks tekemätä? Häh?

No kattokaa puolenkytävuotta sitten kunnostetun Kuutsijängän mettäautotien laijoilta eilen otetuista tokumenteista. Tietä sillon levitettiimmetrilä ja ojakkaivettiin uusiks. Ja sitten tiele vejettiin sorapitonemmurske. Ja soli siinä. Ei tehty ojanpenkoile sen kummempata, hienosti tasattiivvaan kaivinkonheela, jota ammattimies käyttelit.

Ja miton tapahtunnu tähämpäivään mennesä? Kolomenkilometrin mäntyvaltasta Lappimettää halakovan mettäautotien laijat kasvaa tuhansija nivvirkkuja mäntytaimija, että net on varmana elinkeleposija. Virheettömijä suurin osa, josei auramies vahingosa talavela ole sattunnu hipasemmaan.

Nimimerkki tythymä kyseleekinnyt muiltaki mettäkoulutusta saahneilta immeisiltä kuin omalta poijjalta, miks mänty onnistuu tuommoseen tasaseks muokattuun hiekkaan tartuttammaan siemenesä, joka vielä kimpoo siitä kasvuun ko raketti. Tarvijammako met välttämäti istutuspuuta ja helevetimmoisija ojaraiskijoita, josta esmerkiks Sallan yhteismettän aluve alakaa olleen Naruskallaki varsinaine miinusmerkkine nähtävvyys. Jakun kattelee niitä istutettuja maahan tökättyjä taimija, nin yks ovvinksallaan tuonne ja yks tänne. Ja moni ei olellähtenny kasvaan ollenkaan.

Kumpakhan on tehokkampi puuta uuvistaan, luonto vai ihimispolonen...

Ajattelemisien aihetta kuvijen kans, kuvattu eilissäpänä Kuutsijängäntien laijoilta. Sihen saa kohta harvennushakkaamala luontaiset aurausviitat MoilasJussille. Nuilla terhakoilla mäntypolosila ei muuta käyttövä tuosa kasvupaikala kait ole. Mutta tuommosta karvualustata kait joku ossaa tehhä mihivvaan, misä puu sais alakaa kasvaan...

Tukikohasta ammattikommentteja oottelemissiin tähä.