maanantai 29. kesäkuuta 2020

Rantteella tyhyjää, halakokatoksesa täyttä. (2379)

Ijäkkäämmile neitosilekkun syttyy halu alakaa kiinteytelä ittijään halakolanssisa, nin ei autakkun antaa heitin tehhä tahtosammukasesti. Ukka Matimpoijjan tehtäväks jäi kuskaila ainuvastaan emolle liikapainavat halot aina välisä katokseen. Pienempiimpuihin ei kannattannu haaveillakkaan.

Kesäkuulloppuummennesä kun halot on katoksesa, nin son aikahyvä saavutus. Satakunta pinomottija on aikaslaine erä siirreltäväks, saa siinä muutamankikkerran kumartaa lastatesa ja purkaisa.




Tuliterät (?) nahkahansikkaat sai urkosa hiukka osumaa, mutta vielä noila suparurratisa kait kiine pyssyy talavela...Rante-Jarkko saa tavammukkaan tulla siivoomaan takapihan perämettällaitaan.

Kävi rantetta tarkkamaasa pyy poikinesa. Emolintu ninkin tarttu kamerale, mutta vajjaa kymmekunta lapsennyrkinkokosta poikasta piiperteli menemään pitkin mettällaitaa heinikosa nin vikkelään, ettei kameramies ehtinny kuvvaa saaha. Pesintä on onnistunnu erinomaasen hyvin ainakin pyyparila.

Tukikohasta rännilähetystä vieläki oottelemissiin tähä.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Pikkumiehen aito ilo. (2378)

Nelivuotiaana perholitkalla harjus Ounasjoesta. Eipä oltu Mummelin kanssa paikalla todistelemasa tapahtunutta, mutta Kasperi laitteli Naruskale videoo ja kuvia Aarnista, joka hilasi mittaharjuksen rantaan. Ja ihan ite, kuten Aarni videolla jämerästi totes.

Siitä se kalamiehen ura urkenee. Aito ilo, paras ilo...



Tukikohasta myös iloitsemissiin tähä!

torstai 25. kesäkuuta 2020

Hillatko kypsyy etuaijjasa... (2377)

Lämpösummaa sitä tehosaa kannattee seurata nyt tarkasti. Onnimittäin ennätyskorkeela Naruskala tämä luku, eli eilisen vanahan juhannuspäivän loppulukema ylittellee jo 280. Hillahan on ensmäästen osalta kypsää noin neljäsäsaassa.

Ukan mittarin lukemat on satavarmasti varjolukemija. Aukeila soila räköttää tämmönen intijaanikesäntapanen eri tahtiin eli tietenki korkeemala luvula kuin tuo meitin pihan lukema.


Mustikka kukkii ja on osin jo raakileela. Mustikan kypsymislämpösumma hilippoo valamiina seittemääsattaa. Se onki aina täälä jälesä ensmääsijä hilloja. Hillasa on menosa monija eri kukintavaiheita samalakin hillapaikala. Son hyväkin, ettei net kaikki samalleppäivää kypsy. Niitä sillompillaantuu mettään, varsinki avosoile.

Mummeli kierteli eilisäehtoola kamerasa kans marjamarkkinoila lähivaarasa ja jängilä. Tuosson kuvat tilanteesta 24.6.2020 eli vanhana juhannuksena. Puolevvuojempäästä ommuuten jouluaatto...






Tukikohasta taas raportoimissiin tähä.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Kaheksanvuojen arvotus... (2376)

Mihimmahtaa olla hurahtannu elämäsä kaheksanvuotta. Tuntus ihan siltä, että ei siitä vois ollakku nelisevviitisen vuotta, kun Matti Salla katosi tähän meitin kotikyllään.

Laajat täälä on selekoset, eikä ihmisellöytäminen satunnaisesta ilimansuunnasta ole heleppova, kun liijon mittään vihjettä ei Matin liikkeistä ole. Puhelin otti vastaan puheluita vajjaan viikon, mutta sitten lopahti kaikki.

Polliisit on vuosittain käynneet ettimäsä maastoja läheltä ja kaukaa. Nytkittäälä on muutama polliisimies ruumiskoirinesa hakemasa katteisaolevaa. Omaisile tämmönen tilanne on hankalimmaholline.

Tukikohta majottellee kuluvavviikon aijjan tätä etsintäporukkata. Täson osin sentakija ollu pitempi tauko kirjootela juuri mithän tänne plokinkaappuolele.

Lapin Kansa on uutisoinu asiajasta, nimpä voin minäkin kirjootela jottain asiajasta, joka ei nin salainen ole.

Tuosta pääsee Lapin Kansan juttuun.

Tukikohasta löytymistä toivomissiin tähä.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Kukkajuna tuli. (2375)

Aamusela ei ollummittään tietova, että Tukikohasa olis tänhään juna. Motorisaha päris takapihala hiukkasenaikaa. Sepä tarkootti, että muutama honkapölökky pääs uuteemmuotoon.

Ensinnet meinas Kasperi ja Mummeli sijottaa veturivvaununeen keskele sakokaivojenkantta. Muuvan talommies ehti sevverravvälliin, että painava veturi vaununeen ei jääny rautakansijempääle, vaan sijotettiin niijen viereen petonireunoile.

Siinä se nyt puksuttaa ainaki mielikuvisa. Ja kukkaset saa olla reisumpäälä.


Mettästä tehty koriste soppii ihahhyvin tänne mettänkeskele...

Tukikohasta helleviikkoovvalamistautumissiin tähä.

lauantai 20. kesäkuuta 2020

Hauvankaivajammuistelot. (2374)

Oiskhan siitä seittemisevvuotta hilipponnu aikaakun Tukikohtaan vejettiin valokuitu seinään. Oli se muistisa, milläpuolella postilaatikkoväylää Moilas-Jussi konheela sen sillosen sonerammiehen kansa piilotti.

Tuli siinä lapijola ja rautakangela maata murjoisa mieleen, että poikosena kaivelin immeisile viimosija leposijoja kesätöinä muutaman Mölsän Hermannin kanssa Pettääveelä, tekopitäjäsä. Sieloli pehmosempata ketummultahiekkaa se leposijamaa. Siinä kuiten meni aikaa, kun se mittakokkoon kaiveltiin parriinmetriin.

Kuitukaapelin ohjesyvvyys on kait kaheksesenkytäasentiijä. Sen yläpuolele on upotettu keltapunasta merkkausmuovija, ettei ahaneuksissaan katkasis sitä kuituva, jonka liittämine on varmana kallista puuhaa.

Rautakangela ja kärkilapijola pikkusiivuja maata poies ojammuistelukohalta, nin sieltähän se löyty. Jussi saa raktorikaivurillasa tehhä kakskytäkuusmetrijä avo-ojjaa talonnurkalta perämettään alavaan suuntaan, nin laitan sittennaveroon satamillistä sajevesiputkee kuuvemmetrin salakoina. Asennama kuitukaapelin yläpuolele semmustan haitariputken.

Putkesa kuletettavaa tuotetta katolta saahaan ehkä uusija rännijä pitkin menemmään parrasatappauksesa tulevala viikola. Senkkerivirma olluvannu korvata lyttäämäsä rännit ja Jojensuusta lähtee suoralähetys liikkeele alakuviikosta. Saapa nähhä, tulleeko ehejänä...




Tukikohasta nollayöjjäläkeistä helleppäivää oottelemissiin tähä. Nettiyhteyvet tikisä.

perjantai 19. kesäkuuta 2020

Son Juhannusta! (2373)

Viilee tuuli, keskiyönaurinko paistaa, kalat savustumasa, sauna lämpiimäsä. Siitei paljoo puutu. Suomellippu, ja sonsiinä!



Tukikohasta rauhallista viikolloppuva kaikile toivottelemissiin tähä. Sepalukset kiinne.

torstai 18. kesäkuuta 2020

Karhutunturi retkeilijän ykköspaikka. (2372)

Naruskan jyhkee maamerkki Karhutunturi on käymisenarvonen retkikohe kelle vaan. Jos hiukkakaan enempi on autosa maavarraa, niin heleposti pääsee ajjaan Karhun kodalle menomatkan noimpuoleevvälliin. Eikäpä tuo usseimmile liikapitkä ponnistus ole kävelä allaalta hiekkamontulta lähtijen Karhutunturi vallottammaan. parit kilometrit sieltä sivu.

Tiepohoja on hyvä kävelä. Rauhallisseen tahtiin sejjaksaa kyllä varsinki puomilta, mihin ompakko autokalusto viimestääjjättää.

Vietimmä toissayönä muutamat ikkääntymisseen viittaavat retkijuhulat Karhula. Oli hieno tyven keli, ei liijon sääskijä tai mäkäröitä. Oli evväät matkasa. Hyvijjaksot kaikki seittemääkymppijä käyvät lajele nousta. Vauhti son, joka tappaa, ei matka. Alastullesa maistuit makkarat ja kahaveet kotatulijen äärelä. Ja samppakaljat tietty.



Puuhuollosa sielä hiukka olis toivomisevvarraa, mutta met olima ottannu puuvinkistä vaarit jo lähtiisä. Ukka latas muovilaatikollisempuuta, koivuklapija automperrään. Leksuksela kuorma kuluki vaivatta puomile, eli jäi puile kantomatkaa alle viiskytämetrijä.








Puolkahteen yölä sielä viivähti, mutta kesäyön aurinko kannatti ehottomasti käyvä kokemasa. Voi suositukset antaa kymmenelä pisteelä. Menkää käymmään. Ahtaampaikan kammova ei sielä pysty kokemmaan.

Tukikohasta suosittelemissiin tähä.

tiistai 16. kesäkuuta 2020

Halakosavottavälipalaks kattohommija. (2371)

Poutapäivijen aikaan sitä voi mennä urhheilemmaan vaikka Tukikohan peltikatole. Sielon kovallumitalaven jäliltä jiirivaurijoita, joita amatööripeltiseppä Ukka Matimpoika käväs tänhään hiukka tutkimasa.

Piti tieterrakentaa asijalliset turvakaiteet kattohommija varten alutikkaista. Ei jaksa kuunela Mummelimmotkotusta, että sinne ei nouseskela iliman turvaköysijä. Minen vuorostaan tykkää turvaköysistä, kunei sitä käyttäisä pääse menneen vappaasti mihihhaluvaa.

Kompromissina laiton tuommosen kaiteentapasen. Muutamala ruuvila seinään kiinne. Heti tuntu turvallisemmalta. Niija kuiva katto kun on, nin sieviläiset tasakummpipohojaset lenkkarithampiti sielä katola ninko sillä spaiterimännillä jossaki lastenelokuvasa. Ja selevimpäin kun on, nin ei sielä turhija horjahuksija juuri tule. Eikä ainakaan tänhään tullu.

Mummeli ei suostunnu ies valokuvvaamaan puuhasteluva. Väitti pelekääväsä leskeksjääntijä...

Jatkan huomana isola katola. Mummeli laitto maalihommat linturuokintapaikala käyntiin eilejja toisapäivänä. Son hiukka epävarma, minkäväriseks se pitääs maalata. Solijo keltaanen koko katto, mutta muuttu sittehharmaaks. Alumperinhä soli punane. Kait se vielä vaihtaa värijä, ennenko taiteilija sen hyväksyy...



Tukikohan kattoruskeesta ojjoskus tainu olla raatija. Son sitä tervasavusekotusta, jota tuo rosteripiipumpäälä oleva sajepelti syytää sulamisvetenä katole ja eelleen alaski rännilöihin.

Pittää jatkaa hommija taas poutapäivänä. Sonnimittäin akillesjänteele kovvaa hommaa sielä liikuskela ja varsinkippaikallaan olleila.

Lähemä tänhään kattelemmaan Karhutunturin ehtooaurinkova. On sopeva keli, kunei ole hellelukemija. Viistoista astetta varjosa on paree kelikun kakskytäviis, joka oli eilissäpänä.

Tukikohasta lähiaikona hillaraportoimissiin tähä.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

Suomussalamelainevvillapaita. (2370)

Ei voikkoskaan tietää, mitä tapahtuu, kuttukikohan uluko-ovi aukee. Eilen siitä pyhkäsi sisäle neito, joka on hakennu muutamankerravvettä ja ostelu kalalupija väjelleen. Samallaisija mökkiläisijä meilon pilivimpimmein täsä jokivarresa, jokkon tottunneet hakkeen Naruskavvesiossuuskunnan raikasta vettä tarpeisiisa.

Emmä ole koskaamperiny keltäävveehhakijalta otnankopekkaa kymppiesä ja kakskymppisesä täyttämisestä. Sillekkun ovvaikee laskee litrahintaa, kuttuhannellitraa maksaa meile kaheksankytäviissenttijä.

Neitosela oli kuiten kainalosa jothain tännettulosa. Pehemonen nyytti, jonka tekijäks neito nimes äiteensä. Ukka on kuulema palavellu nihhyvin heitä, eikä veestä ja muusta palavelusta ole koskaammittään maksuja kerätty, että äitee halus kuitata kaikki avut kertaryssäykselä. Villapaijala. Ja komijala semmosela.

Hieno yksityiskohta täsä paijasa on, että siihen on kiinnitetty vaalija nappi helemaan. Son sitävarte, ettei Ukka pimijäsä vahingosa laita paitaa pääle väärimpäin...

Kävimä Mummelinkans ottamasa muutamavvalokuvan rantteela. Oikeehhyvin silä tarkeni kahenkytäkuuvenasteen helteesä ulukona latova puukuorman kärryle ja pukata se katokseen. Kunei olluppaitaa alla, nimmukavankarkee ja hiukka kutittavvaakissorttija se tuntu olevan, mutta lämmin. Ja varmana on talavela haalarin alla nillämmin, kunon asteet samavverran toiseensuuntaan.




Nyton heleppo ootela talaventulloo. Eikäse ettäälä ole, viikompäästä alakaa olleen juhannus juhulittu. Ja alakaa päivä hilijolleen lyhenemmään.

Kiitoskaunis sinne Suomussalamele tekijäle. Vesisuhteet säilykööt samana ja tekijäkun hallausettäsyyvele joskus ovesta kävelee, nin Ukka sieppaa koronista välittämäti kuntohallaukseen...

Tukikohasta talavenkylymijä oottelemissiin tähä.

perjantai 12. kesäkuuta 2020

Misä pölyttäjät... (2369)

Hilla kukkii. Mustikka kukkii. Lämpöönen oli tänhäänkippäivä, eikä ies tuullu muutonkuin kesääsesti. Lämmöt parisakympisä päivälä. Olis oikeen makija keli tavata ulukona sääsket ja kärpäset, vuan ei. Ei tartte ohvija holovata, vaikkon varmasti lätäköt olemasa ja jängät vesimärjät.

Raatijosa haastelit muutama joriinitutkija, että normisuvena on nelijömetrilä mustikankukkija noin kolomejjapuolsattaa. Nyt hilippoo seittemäsattaa. Saakait nuita olla vaikka tuhat nelijölä, josei sielä pörrijäiset heilu pölyttämäsä.

Nyt tars oikeesti toivoo, että alakas hyönteistemmäärä elämää haitata täälä ja kunnola. Muuton ei hyvä heilu.



Tuosson hillakukkaa tältäpäivää Mummelin kamerasta. Kaikki valakonen ei kuiten ole hillankukkaa. Siekan sillampielestä löyty vielä lumipallovverran lunta kasasta.

Tukikohasta hyönteisaaltova oottelemissiin tähä.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Ensmääset hillankukat 2020. (2368)

Son kesä hiipinny tänne rytinällä. Koivuun tuli lehti melekeen ninko taikaiskusta ja muutkippuut on saanu lehtesä iha silimisä. Son tieten nin, että kunon maassa kosteutta ja aurinko lämpöösesti paistaa, nimmuuta ei tarvita.

Pittää muistuttaa lämpösummasta. Tehosan lämpösumman löytää nykyvään EWN:n sääsivulta. Laitan tähän ittekkäästi oman Tukikohan sääaseman linkin TUOSTA klikkasemalla. Sieltä löytyy tehoisa lämpösumma, jota Ukka Matimpoijjan ei nykyvään tarvitte itte laskee, kun EWN hoitaa homman. Tehoisa lämpösumma on nyt 133,5. Se tarkoottaa, että avoimila soilla on lämpösumma 100 saavutettu jokupäivä sitten. Ukan mittarihan on varjossa. Ja se tärkein tieto muistisäännöks on, että satasen kohalla ensmääset hillat kukkii.

Luku pittää taas kerran kutisa. Kallelasa käyvesä honasin Kuutsijängälä pilivennään valakosta. Ei ollu kummisaappaita jalasa, joten hilippasin vanahoilla nahkasieviläisilä satametrijä sivu märkää jänkää, että pääsin kuvvausettäisyyvele ies jotenki. Ja soli siinä, hilla kukkii avosuola aivana heleskutisti.




Kännykkäkuvat ei nin hääppösijä ehken ole, mutta ei ollummuutakaan kamerata matkasa. Lähikuva tojistaa, että empuhu potaskata.

Siitä voi hillahemmot ja hillaneitoset alakaa laskeskela, millon voitas tulla sinne nelejänsaan huitteile tehosasa lämpösummasa. Sieläkun ollaan, nin ensmääset hillat alakaa olleen kypsät. Josnyt tarttis arvata ajankohtaa, nin mennee ohitte puolivälin heinäkuun. Ja elokuun alaku vois olla parasta aikaa. Korpimarjat tämmösenä kesänä hiipii valamiiks vasta elokuullopula.

Kaikki riippuu nyt taas kaikesta. Ei saattulla hallaa, eisaattulla rankkasatheja, ei saattulla rajekuuroja, eisaattulla kylymää jaksova, että hyönteiset pyssyy hengisä ja liikkeesä, että pöllyytys tapahtuu. Ja mitä vitsauksia vielä voiskaattulla. Ei kaivata kuivuutta, vaan enintäällämpösijä kevveitä kesäsatheja.

Seurailemma tilanteita ja ilimotama tieten, miten marjasato etenee. Omavastuu lukijoila on lämpösummaseurannasa nyt, kun sen heleposti linkistä saa. Laittakkaa talteen.

Tukikohasta nopijaa kesäntulova hiukka ihimettelemissiin tähä.




maanantai 8. kesäkuuta 2020

Rantteella pikkuläjä siirreltävänä. (2367)

Harrastuksenomaseen puuhastelluun kykeneväle olis takapihala muutamakspäivää pinnomisurkkova. Hiki tullee ja pyörryttää pelekkä takapihale vilikasu...

Omapa on vika, kunon tulluhhommattuva tämmönen kolomensaankolomenkymmenennelijön talo, josson tuhannenkuutijon verrallämmitettävväää tillaa. Siton ihammahoton kohtuukustannuksila hoijela muutenko puulämmitykselä. Rapija rekkakuorma maksaa verollisena kahentuhannevviijensaan paikkeila. Ei pääse samoile tuhansillekkaan, jos lämmittää jollakimmuula menetelmälä. Kalenterivuos tuola määrälä taas eletää.

Eisole koskaan oikeen isolta työltä tuntunnu, paitti tieten Kasperista, joka sahala ja halakohommisa kaverina tekkee parina viikolloppuna vuojesa ison homman. Riskisä kunnossakun on, päivvaston kuin isäsä. Kiitoksija vaan kolomannele pyöräle Jarmole, josta oli tosi iso helepotus Kallen seljäle halakomahommasa.

Sielä net halot nyt kuivahtellee kuivammaan päälä ja oottellee, että siirtyvät vasituila puukärryilä peltikaton suojiin satteelta ja pahalta maalimalta.


Saattaa siinolla kaks, josei kolomekikkottikärrykuormaa tavarata.

Tukikohasta kuivija tuulikelijä oottelemissiin tähä.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2020

Kolomeneljättäossaa palasina. (2366)

Ohanse harossi homma, että nykyvään voi seuraavampäivän sääenntusteeseen suunnilesa luottaa. Ehtoopuoella eilen alakova sääsket haittaamaan rantteela varsinki paikallaaseisoskelijata, arvakkaa ketä. Suihkamiehet ninkin olisvat temponneet ehtoovuoron pääle ja siliponneet koko kasan.

Aamuks lupas tuulikelijä. Sehän tuli kans ja alama syntisäkit kirkommenojen aikoina pistelä loput kalikat halaki ristironkkelikassaan. Arvijo on, että kolomentunnin sessijo.

Tuolta näyttää rantteela ennevviimestä puristusta...Kone pellaa uusine venttiileinesä aivan helkatihhyvin. Kiitokset siitä Letku-Pentile.



Tukikohasta kesätuulesta työllomasa nauttimissiin tähä.

perjantai 5. kesäkuuta 2020

Tuluvat 2020 Naruskajojela oli siinä. (2365)

Nyt vois melekeen varmasti heittää pitävän arvauksen, että veet ei ennään ennätyskorkoon nouse. Molemmat jojet otti eilisestä tähän parikytäsenttijä pintojasa alemmaks. Ja ei taija tämä sajepäiväkään tilannetta muuks muuttaa. Lumet on antautunu, sanoosin.

Tuoreet kuvat kummaltaki seurantapaikalta tännään illansuusa 5.6.2020. Siekakönkään silta Naruskajojesa ja Tennijöjoki leirintäaluveen kohilta...






Tukikohasta kevättuluva 2020 raportointi lopettelemissiin tähä.

Rännirrakennusriemuja. (2364)

Saatojjossain jutusa kertoila, että tars rännit vaihtaa tähän julukisivule Tukikohtaan. Vanahat revin ales ja valamistelin asijat ennenku rännit kerkijäis tulla Jojensuusta muutamasta rännivirmasta. Nettikaupan kautta, tietty.

Huonontuurin kellot alako kilikkammaan jo rännijen matkantevosta. Sallalainen kuletusvirma ilimotti autokuskisassuulla, että hänei taija ottaa näitä kyytiisä olleskaan Rovaniemen terminaalista, kunnet on yhestä paketista hiukka päät lytysä. Näkemätä tuotteita ilimotin, että tuovvaan net tänne, kunniitä joutuu kuitenkikkatkomaan asentaisa. Poistama täälä lyttypätkät. Ja puhe oli vaan yhestä lyttypaketista, niistä viismetrisistä varssinaisista kouruista.

Noh, net tuli. Piti tulla kotijo, mutta ei lähtenny kuski tänne ajjaan, vaan sovima jätettäväks kuorman tuone Särkelään, kunon tuo tusinantonnin painoraja Naruskan polokutielä. Sieltä net hakasin peräkärrylä.

Sitä yhtä pitkää pakettija avvalin laajemmalti tuosa pihala alukärrympäälä. Sieltähäppaljastu semmosija viismetrisijä kouruja, että niisä ei ollu metrijä pisempää virheetöntä pätkää. Ja toisekspisintä jöötijä kun alloin ravotela päästäsä, nin joku oli pieksäny net lyttyyn kaikki nelejä nimpaljon, että ei ollu kun sekuntaa koko läjä.

Aloima lähettäjän kansa tietenki reklamatsijoonikirjeevvaihon sejjäläkiin, kunensin oli haastatellu lähetyspäämmiestä puhelimela. Pyys lähettään rahtivirmaa varten kuvat vijottunneista. No minä tieten lähetin. Ja ilimotin samala, että laita tulleen näijen paskojen tilale hetkohta uuvet samallaiset.

No se ei kuulema käy. Ei käy siks, että het ensin reklamoi senkkerivirmale. Sieltäkujjoskus saavat korvauspäätöksen, nin sitten het vasta voi lähetelä mulle uusija vastaavija tuotteita. Ei meinanu täälä mennä oikeejjakeluun semmonemmenettely, mutta eihän sille jojensuulaisele täältäjalon muutakaampystyny kuijjäähä oottammaan.

Tuommosta tavaraa tuli...







Kylläkait nuista olis jottaissaanu tavottuva, mutta kunei ole peltiseppäkouluva käyny, nin arvelin tekeväni lissää lyttyjä, jos alan niitä oikoon. Net saa mennä rahtivirmalle, jolle net kuulema kuuluu, josjakun net peltivirmalle lähetyksen on korvannu. Saattaa kulema kestää viikkoja...

Eli meni harakoile se aatos, että ennen sääskiaikaa olis mukava kiipeilä tikkaila ulukohommisa. Oottavan aika kulluu tätä virmasa muuvallaki, kysyntätä on, vaikka ovi ei asijakkaijen repimänä auki käykkään.

Tukikohasta halakomakonetta oottelemissin tähä.