Kolomempäivän pikareisu Norjaan. (2834)

Ensmäästä kertaa pääsimä emännänkans Norjan ruskaa vilikuileen. Entisesä elämäsä oltiin Naruskala ninko täittervasa kiinni koulukasryhymisä kaikki syyskuut ja vielä lokakuutaki. Sonnyt ohi, ja pittää alakaa totuttelemmaan enimmäkseen semmoseen elloon, että voi tullajamennä ninko halvaa.

Oon sanonnu aina, että Norja on hienomaa. Pakko sannoo taas se sama. Met emmä kyllästy niihin vuoristomaisemmiin ja merimaisemmiin. Jamuutonki Norjasa on suomalaiset hyväsähuuvosa, kun kaikki palavelut pellaa viimesempääle.

Emäntäse joutaa kuvvailemmaan minuva enempi, kun jonkuppittää ajjaa. Ja toistaseksi son Ukka Matimpoijjan homma.

Tuoson muutama kuva sekä Norjasta että Suomempuolelta Saanalta, mihin emännyys kiipesit ensmäästäkertaa ja pääs näin totteuttammaan monivuotisehhaaveesa. Viimeset kuvat on Saanarruskasta 2023. Muut Norjasta, pääkohe oli Senjan saari. Voimma suositella.

 

Sunnuntaiaamusta keskiviikkoehtooseen oli reisula ajallista mittaa. Kilometrejä synty likelle 1500 sopevina päiväannoksina. Norjan siirtymät olit lyhvempiä. Lähtö Urputieltä ja palluu Urputiele.

Reisukuvat ovvähämmyöhäsä, kun olema ollu Onnelasa puusavotoimasa Raisan ja Kasperin avuksi, että kaikki polttopuut saahaan katostenalle. Se on meillessopivaa hyötyliikuntata ja apu tieten Onnelavväjele.

Urputien tukikohasta loppukuusta eteläiseen Suomeen suunnittelemissiin tähä.

Saunarojekti maalisa. (2833)

Urputien sauna ovviikonaijjan ollu normikäytösä lauverempan jäläkiin. Portaat ja lauteet on kaikki uutta haapalautaa. Selekänojaks emäntä muotoili Karhutunturin pohojospuolelta katottunna, joka ei vaikee sahattava Makitan pikkupistosahalla ollu. Sormipanelija toima Oulun Bauhausista Vaalaviikollopun palluumatkala.

Pinnat on käsitelty värittömällä ja ruskeella saunavahalla ympäriisä vähintään kahteenkertaan, osa kolomeen. Vanhoille komuroille oli vissiin viisaampaa suunnitella ja rakentaa käsikaiteita sevverran kahtapuolen, ettei tulis liukastumisija märilä pinnoila.

Entusesa elämäsä saunotettiin Naruskala kolomeekikkkymmentä saunojaa ehtoosa. Tämällauteet on parahultaset kahelle, eikä ole tievosa linja-autolastija Urputiele saunommaan, jotenka tämä koko orriittävä.

Urputien Tukikohasta Ruåttinkautti lähipäivinä Narvikiin Norjaan suunnistamissiin tähä.

Laavuvvihkijäiset. (2832)

Olima eilisäehtoola Onnelavväjen järjestämäsä vihkijäistillaisuuvesa Ounasjokitörmälä. Kaikkijaan parikytä henkee lapsosista ikäimmeisiin olit paikala. Onnelavväki olit loihtinnu laavuun eväslinjaston, josa oli hirvipaistija, jänespaistija, erilaista lisuketta sallaattijenkanssa, paistettuva pottuva ja paistojuureksija. Hyvin toimi muurikkapannu tulisijampäälä.

Ukan vähäseks osaks tuli jäläkiruokalättyjempaisto. Taikina oli tehty ässittymmääjjo Urputiekeittijölä. Neljällitran taikinaämpäristä jäi ainetta vielä pyhäpäivärrääppijäisilekki...

Ei haitannu pienet sajekuurotkaan juhulatunnelmata. Hyvin sopi ruokaväki huopakaton alle antimija nauttimmaan. Letumpaistajan pusakka sai savullisäks vesisajetta, muttei tahtija haitannu.

Urputien Tukikohasta muistelemissiin tähä.

Huoltoreisumatsuja. (2831)

Emännyys pyörähti Kallelasa pienen huoltolenkin. Ei malttannu tietenkää olla menemättä mustikkajamatsutakemettään, kunniijen aika onnyt.

Merkki oli matsuista, kilovverran tuli Urputiele asti. Mustikkaa ämpärillisevverrammyös.

Nykyseltä asentopaikalta vielä ei osata lähtee matsuja ettimmään, vaikka varmasti Rovaniemeläkimpiisaa jyrkkijä rintauksia, joisa vanhoja petäjijä kasvaa. Sielä se matsu poimijaasa oottaa, kunniitten aika näyttäs olevannyt. Hyvijävuosijahan on tilastoitu vain joka kahestoista vuos...

Tukikohasta tänhään matsusoossija maistelemissiin Urputien Tukikohasta tähä.