tiistai 22. elokuuta 2017

Metsästysrajoituksia Naruskalle luvassa.

Kuten muistanette, Sallan Yhteismetsä rauhoitti kanalinnut metsästykseltä alueillaan kokonaan 2017. Myös muita rajoituksia on odotettavissa, jos ja kun PYYNTIRAJOITUSESITYS 2017 menee läpi.

Metsoa saisi pyytää koko kauden ajan. Teeren pyyntiaikaa Sallassa lyhennetään päättyväksi 10.10.2017. Savukoskella teeri on rauhoitettu koko kauden.

Riekko on rauhoitettu lukuunottamatta Enontekiö-Inari-Utsjokea.

Eipä teeren rauhoittaminen täältä kokonaan olisi mikään virhe ollut, koska niitä on vähän. Rauhoituksia ei kuitenkaan toistaiseksi määrätä Tukikohasta...

Tukikohasta karhunkaatoja kotinurkista odottelemisiin tähän.

maanantai 21. elokuuta 2017

Norjasta takas Naruskan kairasa.

Tuli kierrettyvä rapija puolentuhatta kilometrijä Norjan rannikkova. Kaikkijaan kerty Leksuksemmittariin tuhannenseittemänsattaa kilometrijä, josa jo on mukana isot siirtyilyt Naruskalta Kilipisjärvele ja Enontekijön Hetasta kotijo.

Mummeli ja Ukka voiva suositela Norjasa käyntijä tälläviisiin niile, joillon oma auto ja pystyvä ajeleen ninko mekkin parisaan kilomerin päiväruppeemija Norjampuolela. Son sopiva päiväreisu sielä hienoisa maisemisa, nin aina voi pysähtyvä lähemmin katteleen ympärillee. Ja kierteleen paikallisija nähtävyyksijä.

Meijän reitti oli Kilipisjärven kautti Tromssaan, sieltä takas pohjosta kohen Gildetuniin korkijala sijaittevaan majapaikkaan. Viimene Norjayö sitte Altasa. Kaikki yöt ennakkotilatuisa hotellihuoneisa, mutta voihan sitä tieten majottuva itekukimmiten halvaa. Oli sielä muutama suomalaisnuorisopoppoo telttaretkelläki mererrannoisa, mutta vanahempi väki ossaa jo mennä vaivati lakanoijjen välliin ja lämpösiimpesuvessiin, kunon niihi tottunu kotonaki.

Norja ei ole mikkää halapa maa, muttei sielä hintataso Suomesta kauhijasti poikkija. Hotellit ja polttoainelitrat on samoila hinnoilaku tääläki.

Mummeli käytteli kameraasa, ninko tiättä. Laitan tänne alakajaisiks vesimaisemija, jos joku ei ole Norjasa tuola aluveela käyny...













Täälä kotiperilä voi vielä tävviikkoo keskittyvä vaikka hillajänkijen kiertelyy. Tarttee peruva pyhijä puhheita ja käyvä kattomasa, onkose Tuntsa hillaa täynä, ninko muuvan täälä heilunu hillastaja asijaa kuvvaili.

Tukikohasta leirikoululaisiinki kohta keskittymissiin tähä. Viikompäästä.

torstai 17. elokuuta 2017

Isompija tunturija ettimäsä.


Olimma Karhutunturin äiteen kainalosa Käsivarresa viimeyön. Jatkoimma sieltä Tromssaan Norjanpuolele. Alakaa taas kohta arvostaan hilijasempija kairoja, kuttäälä maalimanhälinäsä liikenneympyröisä ja tunneliloisa kurvailee.

Pyhhäänasti jatkamma reisusa ja siten takas omile hillamaile, misä käsi muila käy ja ennätyssaaliita kylymijöön sielä kuulema kerttyy. Painelkaapa muukkin kynelekykenevät sinne. Jängät sielä notkuu keltasta kultaa...

Tukikohtaan pallailemissiin pikkuhilijaa tähä.

maanantai 14. elokuuta 2017

Kesävesikorkeus menossa poispäin.

Naruskaa kuritti eilissäpänä vesisaje. Ukammolemmat sääasemat Tukikohasa ja Kallelasa mittasit parikytä millijä vesee taivaalta. Se tarkottaa sitä, että Naruskajojen vesi nousahtaa jos ei ihan tuluvaan, nin kuiten herkästi kymmenestä viiteentoistasenttijä parinmpäivän sissään.

Son toisaalta hyvä, jos vähännousis, mutta jos hyökkää kesätuluvaks, nin sitten muuttuu taas rantuks, ninko on ollu melekeen koko kesän. Jos seurailee Kallelan rannasta nettiin menevijä jokikuvija, nin Syväskönkääsä jatkuu sen loppuliuku sitämukkaa, ko vesi nousee. Ja jos tuo kauempana kuvasa vasemmasa jojerreunasa oleva kivi häipyy näkösältä poijes, nin sitten on tuluvasa paritkymmenetsentit.


Kalatilanetta tullee seurattuva hiukka huonollaisesti. Hillatilanthet tijämmä paremmi. Kalastaki kuiten tiijämmä sen, että issoin siika Naruskajojesta tällekessää on seittekytä senttijä pitkä. Son vapakalaks isollaine.

Hillamiestä ja hillanaista on Tukikohasa kaikkijaan kymmenkunta. Net kerrää päiväsä toistasattaa kilova laatuhilloja Ukan kylymijjöön, jos tämpäivän merkit paikkasa huomenisa pittää. Toivomma heile poutapäivää ja ennenkaikkija hallatonta yönseutuva. Kuuspilikkukaheksan astetta on tätä kirjottaisa ehtookymmeneltä ja selekeeltä näyttää. Ja jäitä sateli ehtoonsuusa...

Tukikohasta aamusela reissuullähtemissiin tähä.

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Joko näit riistakolmiolaskennan tuloksia 2017...

Hintsusti on Tukikohtaan tippunut tietoja esimerkiksi marjastajilta siitä, onko kukaan nähnyt kanalintupoikueita hillareissuilaan. Kukaan ei ole nähnyt, eikä Mummelin ja Ukankaan reitille ole lintuja osunut, vaikka aika paljon ollaankin liikuttu.

Mustikka-aika kun alkaa, niin sitten tällä seudulla liikuskellaan enempi kuivemmilla maaston kohdilla.

Lapin osalta TUOSTA RIISTAKOLMIOLASKENTATULOKSIIN , jotka on julkaistu parisen viikkoa sitten. Siitäpä itse kukanenkin päättelee, mikä tilanne on.

Kuten muistettaneen, Sallan Yhteismetsä rauhoitti tältä pyyntikaudelta kaikki kanalinnut. Metsähallituksen suunta on mahdollisista rauhoituksista ollut toistaiseksi ilmeisen vaiteliaana, ellei tiedotus sitten ole Ukalta lipsahtanut ohi.

Tukikohasta muutaman päivän lomareissuntapaiseen valmistautumisiin tähän.




lauantai 12. elokuuta 2017

Hillaa läheltä ja kauempaa.

Hillakuume alakaa oleen kohta kaikila. Ukka käväs muutaman kirkonkylän eläkeukon kanssa kilometrin kierroksen tuosa takapihan rajavyöhykkeempuolela. Marjoja olis kyllä tälläkippuolella vyöhykeen, mutta siinähä se samala tullee vahittuva rajaki vanahasta muistista, kuhhillaa poimii.

Sinne jäi hehtaari iskemätöntä jänkhää oottamaan. Kasperin talaven hillat olis tarkotus käyvä siltä hehtaarilta hakasemasa. Kuva ei nin hääppöne ole, mutta tarkkanäkösemmät siitä näkkee, että marjasa löytyy...



Mummeli pyörähti Ukan kottiuvuttuva takapihan tiellaijasa. Pirssi oli kuulema kokoaijjan näkösilä, ku viijjenkilon sankko tuli täyveks. Meni siinä tunteroinen aikaa, jonkolis tietevvoinu pöllömminkikkäyttää.

Tukikohasta hillahehtarille suunistamissiin tähä.

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Hillasato alakaa olla poimijata vaille valamis.

Nytei ole kaukana se aika, jollon kannattee tehhä hyökkäys jängile. Jokku on jo alottanneet ja jonkuppäivän poimittuvaan jo lähtenneet hilloineempoiski, mutta jänkijä ei poimimala täältä tyhjennetä.

Marjaa löytyy Naruskamperiltä enempi semmosilta puolikorpijängiltä, joisson hiukkase suojamettää ollu kukinta-aikaan suojana.

Muistutuksena siitä, mitenniitä hilloja kannattee poimija, otti Ukka tänhään pikkupätkävvideota, josa kerrotaan, ettei tätä kuningasmarjaa kannatte käsitellä saavinappumenetelmälä, eikä eräsäkisä liiskaamala, vaan net pitää säilyttää nättinä, ninko net poimijesa on...


Tännään keräsimä Mummelinkans kolomentunnirreisula noukkapuntarista lukemat ykstoistakilloo, tosikuvvesi. Jämptionnäin.

Olis noukittu vielä lissääki, mutta kunnon sajekuuro kasteli meijät persauksija myöten, nin lähimmä poies. Kotijo suihkuujja vaatteijevvaihtoon.

Tukikohasta huomisseen uuteerreissuun tähä.

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Hilla hithasti kypsyy...

Yhtätoista ja kahtatoista astetta kuppitelee keskilämpötillaa Naruskan kairasa, nin ei hillankypsymine juurikaa etene. Neljäsattaa on lämpösummasa täynnä, mutta ninko muistatte, sillon on ensmääset hillat kypsijä.

Eilinellauvantai oli hillapäivä. Kävimmä aamusta pikkulenkilä Mummelin kans kahelleen tuosa takapihala viimovuotisila paikoila. Net oli hillat muuttannu toisellaiseen paikkaan tällevuotta. Net näyttäis olevan enempi pohjospuolen mettäsoijen suojasa kuin iha avosuola. Ja ei tuosa Politima-aavala ole avosuola hilla välttynny kääriäiseltäkkään.

Iltapäivälä ruokatankkauksejjäläkiin hilippasimma Loimu kolomantena Karhutunturin alle. Siinon jänkää muutamaki satahehtaarija, mitä taaplata. Pikkurääpäsylä nolopasimma kolomestaan siitä Loimule kotiovviemisiks puolenkytä litraa, jokka Mummeli keitti lättyhilloks. Niija Loimun omapoimimalitra mennee aamupuurompäälä. Sitteku koulut alakaa.


Noijjoka kymmenenne marjan saa poimija. Jos oikeen aurinkosen mättään löytää, nin jokatoisenki saattaa saaha poimittuva. Mutta viikko mennee näilä kylymilä, ennenkö vähemilä kävelyilä Naruskan tasala kunnon päiväsaaliit saa irti.

Tukikohasta Pohojammaan kautti tekopitäjä tavotteena tähä.

torstai 3. elokuuta 2017

Ensimmäinen kanalinnun rauhoituspäätös Sallaan.

Kuten varovasti on varoiteltu, ovat kanalintukannat ilmeisesti koko Lapin alueella heikohkolla mallilla. Tai ei edes heikohkolla, vaan ainakin joidenkin lajien osalta alamaissa ihan kunnolla.

Sallan yksi iso kanalintujen luvanmyyjä ja metsästysalueiden omistaja Sallan Yhteismetsä on päätynyt rauhoitukseen alueillaan. Asiasta on virallinen tiedote, joka löytyy TUOSTA KLIKKAAMALLA.

Tukikohasta seuraavia pyyntirajoituksia ja rauhoituksia odottelemisiin tähän.

Ei tartte miinottaa, ninko Kätkäläine.

Hilla alakaa saamaavväriä itteesä, nin net erottaa paremmi jängälä. Mitä täsä nyt on nuita jänkijä kierrelty, nin tyhyjää jänkhää ei näilä kulumila hillasta oo olemassakaa. Muutamanki kylänneijon kanssa raatailimma tännään kaupankulumala, että taitaa jäähä ennätysmäärä marjaa mettään, ku alakaa koulut ja immeisiltä loppuu lomat.

Suomesa on kyllä joutavijaki marjampoimijoita, kuhan kaikki ottas itteesä niskasta kiinne ja lähtis hillajänkijä kiertään. Poimintaraja ei vielä ole täälä, mutta lähemmäks koko aijjan tullee.

Loimu kävi kans ittijään hillajängälä hiukka härnäämäsä, mutta hältäkilloppuu lomat ja koulunpenkki kuhtuu...Vesisaje isontaa marjoja entusestaajja pikkuhilijaa alakaa kypsää olemaan enempiko yks kahestakymmenestä, ninko Naruskala tällä hetkelä.


Tukikohasta aurinkova oottelemissiin tähä.

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Kallelan Netatmo liitetty isompiin verkkoihin.

Ukan kakkossääasema lähettelee aika kattavia säätietoja netin ihmeelliseen maailmaan. Lämpötila, ilmanpaine, kosteus, sade ja tuuli menevät nyt Wundergroundin järjestelmään nimellä IRAATIKK2 . Vielä saattaa olla tarpeen tehdä joku kalibrointitoimenpide sade- ja tuulimittarille, jotka asentelin tänään.

Ihmiset antanevat näiden laitteiden olla Kallelan pihamaalla rauhassa, mutta nalleluppakorva saattaa kaapia uteliaisuuttaan varsinkin pihakannon jämässä olevaa sademittaria, kun muutenkin sitä näyttävät Kallelan vanhat kannot ja muurahaispesäkin kiinnostavan. Nallea ei ole vielä kukaan päässyt näkemään, mutta jälkiä kyllä. Jospa se tallentuisi joku päivä tai yö riistakameralle, joka tontin tulosuuntaa päivystää.

Tuulimittari on televisioantennissa toistaiseksi. Tekisi mieli haalata sitä korkeammalle, mutta konstia ei vielä olla kehitetty valmiiksi. Lipputanko olisi hyvä juttu, mutta pitää miettiä vielä.




Kalastelemaankin ehdittiin Loimun kanssa, mutta kalahavainnot rajoittuvat tältä päivältä kahteen nykäisyyn, joista ei pannulle paljoa kerrottavaa kertynyt. Huomenna jatketaan.

Kesävesikorkeus on tässä ja nyt. Edelleenkään ei pintakäyntiä näkynyt, vaikka joku korentokin virtaavan veden pinnalla nähtiin. Kumallinen juttu...

Tukikohasta kalansyöntiä odottelemisiin tähän.

tiistai 1. elokuuta 2017

Rovaniemikeikalla monta asijaa hoijettavana.

Tukka liehu Ukala ninko piitlespojila, nimpiti päässä parturilluo. Ja piti hakkee Loimu tyttärempoika muutamakspäivää kalastelleen. Ja piti käyvä puukkomestarija vilikasemasa Lapinkeskuslasareetisa, misä hän on toipunnu viikompäivät keuhkokuumeesta. Ja piti viijä Kasperile sääasemavermeitä varte nettipalikoita, että Aarnin sääasema saahan pystöön. Ja piti ostaa paali vessapaperija Tukikohan viiteevvessaan syssyn leirikoulutelskeijä varte. Ja piti yhele mökkirakentajale hakasta kymmenenkilon loota kakstuumanauloja. Ja piti ostela uuvet kiuvaskivet Tukikohan saunaan. Ja piti ostela metrisijä kierretankoja piipumpäähä Tukikohtaan, kunei sitä kahesakymmenesä vuojesa ole saatu aikaseks. Japiti Kasperin tekemijä Naruskaperhoja saaha muutamale kalastajale, jokkon tulosa Kallelaavviikoks. Ja piti pojale viijä haulikko kiekkoharjotteluva varte. Ja piti tieten käyvä poijjan kokopesuveen ja tyttären osapesuveen kansa syömäsä muutamasa meksikolaisesa ravintelisa. Ja palatesa piti tieten kiertää Kemijärvellitlikauppa parriinkertaan ympäri, että sai Mummelin kauppalistan kerättyvä. Ja jottaimmuutakivvielä, joteiees muista.

Päivä siinä meni, mutta hommakki tais tulla hoijetuks. Kaikki.

Tukikohasta huomissiin sääasemaasennuksiijja kalareissuun keskittymissiin yönyli tähä.

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Hillakuume nousee...

Puhelin pärrää monta kertaa päiväsä. Ja tarttis kertoo kaikille kyselijöille, että tuleeko sinne hilloja sinne Naruskalle. Niitä tulee, se on varma asia. Ja niitä tulee enemmän kuin moneen viime vuoteen.

Mutta poiminta-aika ei ole vielä. Mummeli on nähnyt muutamankin mättäällisen kypsymässä olevaa marjaa, mutta vielä tällä hetkellä niistä on kypsiä vain enintään yksi kymmenestä tai kahdestakymmenestä. Ja se on hiukan liian vähän, koska kun malttaa mielensä sinne asti, että puoletkaan on poimittavissa, niin vähemmällä kulkemisella astiat täyttyvät.

Tuossa on kuumeen nostamiseksi tai tilanteen rauhoittamiseksi tuore kuva siitä, miltä takapihan jängillä melkein kaikkialla näyttää. Näyttää siltä, että jos kato ei käy, niin tulee niitä. Ja ainoa kadon aiheuttaja on pakkanen, joten varpaita myöten kaikki pystyyn, että halla ei nyt kairassa vierailisi. Kun tulisi vain poimijoita, etteivät ne jäisi jängille ylikypsymään poimimatta. Hehtaarille hyvää hillajänkää ei nimittäin yksi poimija pienessä ajassa mahda mitään. Joten kaikille halukkaille riittää Lapin laajassa maassa tätä keltaista kultaa...


Tukikohasta raportoimisiin tähän.


sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Naruskan marjakatsaus hillalle ja mustikalle 2017.

Hyväkkuvat kertoo enempiko tuhat turhaa sannaa...



Tilanne 30.7.2017. Lämpösumma tähämpäivään asti laskettuna Ukammittarista on 280,8 plus 93,9 eli yhteesä 374,7. Eli pyöristettynä 375. Eli puuttuu 25 pojova. Ja tuleva viikko ei ennusta jouvuttamista asijasa, vaan näyttäis hiukkase menevähhelteistä poispäin.

Mummeli kiertelit muutamat jängät ja käväs vielä muutamasa vaarallaijasaki tukimasa hillat ja mustikat. Vettä tars saaha ainaki hillojen, tuumaili Mummu äitensä kanssa. Tietämystä yhteesä pyörijät 150 vee...

Eilissäpänä kuulu Tukikohtaan vihijä Vilimankairasta, eli eteläisemmästä Sallasta. Ei ole sielä juurikhan eellä kypsyysasteet, mutta raakiletta kasoo reippaallaisesti sieläki.

Tukikohasta malttivalttija toivottelemissiin tähä.

Paalaskhan net pantterin...

Marjakatastusreisula näkkee mitä ihimeellisimpijä juttuja. Ja kamera rallattaa. Ja Ukka julukasee...


Tukikohasta lämpösummaa laskeskelemissiin tähä.

lauantai 29. heinäkuuta 2017

Uusi Säähemmo on syntynyt.

Yhen vuojen iässä jos ensmääset kalareissut tehhään, nin samasa iäsä pittää alakaa perehtyyn säätiloihin kans. Ninko Ukka.

Heleppo ostaa tuommoselle yksveelle synttärilahja: Oma sääasema. Isä-Kasperi saa asennella vermeet siihevviissiin, että yksvuotiaasta etiäppäin säätievot on tallesa. Omalla Netatmola se tapahtuu...


Viettelimmä eilen ehtoolla pienemälä porukala merkkipäivää. Virallisemat kutsut on tänhään. Onnelan talo varmaan täyttyy onnentoivottajista.







Tukikohasta Onnelan säätietoja oottemissiin tähä-

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Halot hakattu ja kamera tarkottu.

Jaakko heitti eilissäpänä kylymänkiven Naruskajokkeenki. Son huonompi juttu, kummeinaa olla liika kylymää jokives iliman kylymännakkaamistaki. Ei ole meinaan korento oikeen kehittynny tälle kesäle vielä. Toiveisa se on, kunnyt sielon helteet Naruskasa. Sielä siks, että Ukka on anopihhausa.

Laitoimma eile Mummelinkans kamerakuvvaa hiukka asetuksiisa. Son kuiten ongelmallinejjuttu hiukkase, kunse alasuvanto assuu päivälä nin hemmetinkirkkaana auringompaistaisa vastavalloon.


Ja jokukuutijo tuli halottuva Linko-Jarkon konheella sauna- ja takkapuita Kallelasa asuvile. Niitä pihahharvennuspuita. Tarttee vielä käyvä net pinnoomasa jokupäivä. Kuhan ensiks juhulimma muutaman Aarnimerkkisempoijjaan yksvuotispäivät Onnelasa Rovaniemelä, sielä Tapijonkyläsä.

Ettiskelen huomenisa ralliautojessejasta piipumpeltijä Jyväskylästä. Nallepuurokauppalistasa lukkee semmone Kallelampiipumpäähä.

Tukikohtaan loppuviikosta siirtyilemissiin tähä.

maanantai 24. heinäkuuta 2017

Vaihteeks alavirtakuvvaa lounaaseen.

Kallelan halakosavotta lykkäänty ainakippäivällä, kunei Massikka suostunnu käynnistymmään tännään Linko-Jarkon pihasta. Oli akku hiipunnu, kunei vanhuksesa oikein meinaa lattaus pelittää.

Eipä haittaa, huomena uusiks. Tännään Ukka laitteli rannale uuven kameran. Nysse lähettää uutta kuvvaa alavirrasta, mutta hiukka näyttäs olevan tarkennuksesa toivomisevvarraa. Pittää huomena perehtyvä kameran säätöhommile halohhakkuuvvälisä.

Tuosson kuiten yks kuvammalli siitä, mitä tulosa jatkosa on. Tarttee saaha tuo suvannosa oleva iso kivi tarkaks kuvvaan, nin sitte siittä pystyy kalamiehet arvijoimaan veenkorkeuven paremminko koskikuvasta. Kivikunnäkkyy, nin sillon on parempi kalavesi kuin tuluvalla. Vajjaan parikytäsenttijä kun kivi on pinnasta ylläällä näkösillä, nin sillon ollaan kesävesisä. Eipä ole ihan siinä merkisä tällessuvvee vielä käyny. Mutta vielä se käy.


Tukikohasta aamulla halakosavottaan pyrkimissiin tähä.

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Pinokuutijon tarkkuuvella oikija mitotus...

Rantteelta löytyy ennää säläpämuisto halakoristironkkelikasasta. Kippa ja Jammi auttelit pinnoomisesa täälä käyvessään. Ja Ukka jatkeli paikkoja revähyttelemäti siitä itekseen. Oli net keventynny siitä, mitä net oli halakomakonheen jäliltä. Mutta ei tämä kesä ja kevät ollu ihan semmosija kuivaavija, ninko joskus. Mutta kuivaa net talavele mennesä, kussaavat tuuletusta tuola katoksesa.

Kuutijo olis sopinnu vielä, mutta tuosta on helepompi syksystä alakaa latomaampuuta uuniin sitte, kun tarttee alakaa torppaa lämmittään..


Tukikohasta Kallelan puuusavotale huomenisa Linko-Jarkolta konheita lainailemissiin tähä.


lauantai 22. heinäkuuta 2017

Missommun Cockerit ja Bowiet???

Huhtikuun ensmääseks tämmöstä päivää vois luulla. Meinasin halakosessijonpäätteeks laittaa isosa salisa soittokonheeseen mielimussiikkija, mutta levyhyllyy oli iskenny pitkäkytine. Aikasaku tutkin, nin johan selevis asija ninko pikkuoravijen laulusa Saukivvyö ja henkselit...

Porokkuulema pelekää kiiltävvää, nin net ei tule Mummelin joriinija rääppimmään. Olis nykkyuiten keränny sinne ensalakuu markkuarosa ja muut tusinalaulajat ja olis jättänny Ukan laatumussiikkiikkoskemata...Asija ei olevvielä loppuunkäsitelty.


Tukikohasta rauhottavija ettimissiin tähä.

Naruskan hillan lämpösummasta puuttuu 120 pojoa.

Hillatilanteesta on melekeen kaikki kiinnostunnu. Lähtökuopisa jotuu kuiten vielä virumaan, jos meinaa päästä ämpärijä täytteleen kullankeltasella arvomarjala. Ukka laskeskeli tuosa lämpösummaa 20.7.2017 asti omala sääasemala Tukikohasa. Luku on 280,8, eli 120 pistettä uupuu neljästäsaasta.

Mummeli kuuhkas eilisäpänä parillaki erinäkösellä jängälä hiukkasen pällyilemäsä ennakkoja. Oli sielä erikoinenki hilla. Yks oli menny yli, eli soli kerinny saamaajjo yliannokset mollukkata. Vieresä kaikki muut olit vielä paljonki vaille. Siinon kuvasaki selevä osotus siitä, että luonto on täynä poikkeuksija. Ninko meisä ihimisisäki.


Tuommosesa ojapaikasa net hillat monesti kasvaa äkäsesti, kunnet saa aurinkova kummusa tummaa taustaa vasten. Joku kasvaa eellä ja muut peräsä. Ei kannatte tuommosesa mättääsä vielä alakaa poimiin, kuttuo yks on yli ja muut iharraakaa vielä.


Mettäsempi paikka...




Nuista pystynnee hillasta jottain tietävä päätteleen, että vielä ei aika jängäle ole. Viikompäästä ja rapiat alakaa tilanne olleen eri. Tulevala viikola puolestaviikosta etiäppäin kerrääntyy lämpöstä hiukka enempiku näiltä viimesimmiltä. Eilinenki oli keskilämmöltään vain 10,3 astetta, jotenka ei kerrykku 5,3 pistettä lissää. Hittaasti kertyy, mutta varmasti. Eikä pääse menneen kertaryssäykselä yli.

Tukikohasta viimesijä halakoja katoksen alle viilijässä alle kymmenesä asteesa kärräämissiin tähä.

torstai 20. heinäkuuta 2017

Määntynyt hirverraato kaatopaikale Naruskajojesta.

Eipä ole ennää Naruskajokkee pillaamasa se jokupäivä sitte jutussain essiintynny mätölihahirvi. Kemijärvelä tämän kulumakunnan terveystarkastajana nykkesälä toimiva Elina Kostamovaara sai asijan hoitummaan pois päiväjärjestyksestä, kun Sallan palokunta ja muutama kunnavviranomaine Sallasta toimitti hirven parempaajja turvallisempaa loppusijotuspaikkaasa kaatopaikale.

Nykylaki näisä asijoisa on semmone, että valtijo ei maksele ennää ninko ennen tuommoset hommat, vaannet kuuluu niijen hoijettaviks, jolle niistä haittoja aiheutuu. Täsäkin tappauksesa se olis enssijasesti ollu ilimeisesti se lähin mökkiläine, jonka mökki sattuu sijaittemmaan muutamansaanmetrin pääsä tästä nyppuhheena olevasta mätölihasta.

Aikas kummaliselta se kuulostaa, että nyton näin. Kaheksankytäluvula Ukkaki oli poistamasa yhtä samallaista hirverraatova Tennijöjojesta. Sen hoiteli sillon poliisi, ninko muukki hirviasiajat niinä aikona. Ja laskummakso sillone läänihhallitus. Soli sillon se, nyppessee valtijo kätesä mätölihhoista.

Täsä jutusa on mukana ilimeisesti virkamieste hyvvää tahtovaki, että jokivesi pyssyy lapsile uimakeleposena ja mökkiläiset saa saunavetesä ottaa jojesta, ninko kaivottomisa mökkilöisä tapana täälä on ijätaijjat ollu.


Tuotei jää kaipaamaanku korppitokka, joka pitiki mätöjuhulija, jokka nyt onneks päätty Naruskajojen veellaavun voitoks.

Tukikohasta viranommaisija kaikkijempuolesta kiittelemissiin tähä.




keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Eikapulakielinen ohje hillastajille...

Justiisa tämmöstä pittää olla teksti tavan immeisille. Oulun polliisilaitoksen naamakirjasivulta lainasin luppaa kysymäti, kuttää on minusta oikijanlaista asijaa. Linnaajjos lainaamisesta Ukan kuskaava, nin joutaahan tuota vaikka sieläkin käväseen mutkin. Täsä se nyt kuiten on:

Oulun poliisilaitos
Se on taas marjastuskausi kuumimmillaan. Kuningasmarja hilla on kypsynyt ja sitä näyttää tulevan kohtuullisesti. Hilla on oikiasti melko pahanmakuinen marja, mutta sen poimiminen on sen verran työlästä että sanottakoon sitä kuningasmarjaksi. Kyllä sitä itekkin pystyy hyvin syömään vanillacremen ja leipäjuuston kans. Hillojen poiminta on mukavaa hommaa ja kahella ämpärillisellä saa vaativankin emännän hyvälle tuulelle. Ahneeksi ei kannata kuitenkaan heittäytyä. Voi ne somekuvat täysistä ämpäreistä laittaa vaikka viimevuodelta. Näin ammattimaisena marjanpoimijoiden etsijänä opastan marjastajia ainakin muutamalla täsmä vinkillä.
A) Jos ikää on kertynyt mittariin jo reilusti yli 80-vuotta, niin silloin voi hyvällä syyllä maksaa vaikka lastenlapsille, että käyvät ruotaseen yhen ämpärin myös mummulle ja papalle. Tämä facebookki ei tavoita ehkä kaikkia tähän ryhmään kuuluvia, mutta kertokaa nuoremmat terveisiä heille tai menkää lähisuolle porukalla.
B) Kovasta hillakiimasta huolimatta maastoon kannattaa lähtä ajatuksen kanssa. Mukaan kannattaa ottaa kartta, kompassi ja gps. Puhelin täydellä akulla. Ämpäri kuvat otetaan vasta suolta palatessa autolla. Nimittäin hädässä olevan eksyneen puhelinta voi paikantaa vain silloin kun se on päällä. Hillasoilla paikannus ei ole kovin tarkka, mutta antaa jotakin suuntia. Epätarkkuus johtuu harvasta tukiasemaverkostosta. Ranuan Kuhankylälläkään ei aivan joka suolle ole omaa mastoa pystytetty.
C) Reppuun pitää ottaa reilusti nestettä. Ainakin puolitoistakertaa enemmän kuin olit ajatellut suolla aikaa viettää. Helteellä nestettä saattaa helposti mennä yli 4 litraa päivässä. Jotain suolaista kannattaa myös napsia, ettei takareidet ramppaa jo menomatkalla.
D) Hillasuolle ei kannata lähtä välttämättä maastopuvussa. Kopterilentäjät erottavat sinut tarvittaessa paljon paremmin, jos päällä on jotain kirkkaamman väristä kampetta. Jos sinua hävettää laittaa joku 90-luvun neon värinen college-paita päälle, niin älä välitä koska kotiin jäävää emäntää pukeutumisesi hävettää aivan yhtä paljon. Eipähän rouvakaan eppäile, että olet menossa hurttuuen teille.
E) Suuntavaisto saattaa joskus pyörähtää kokeneemmallakin hillastajalla. Varsinkin pilvisellä säällä ja isolla suolla. Ei ole häpeä hakeutua muiden marjastajien juttusille ja pyytää apua. Hättääntyä ei auta. Elä tuhlaa energiaasi päämäärättömään kävelyyn. Eksyksissä olevan ihmisen sykkeet nousevat jo luonnostaan ja arpomalla valittu kulkusuunta osuu harvoin oikeaan.
F) Jos pystyt itse soittamaan hätäkeskukseen, niin soita. Älä tuhlaa aikaa ja akkuja kavereille soitteluun. Tämän jälkeen on melekein viisainta hakeutu näkyvälle paikalle ja pysyä paikoillaan. Ainakin muutama isäntä on selvinnyt hengissä parikin vuorokautta hilloja syömällä ja silmäkkeestä vettä hörppimällä. Valistunut veikkaukseni on että näiden isäntien emännät eivät ole ilenneet joulupöytään hillakakkua leipoa.
Joku vääräleuka on joskus veistellyt, että virkamiehen hiki olisi arvokasta alkuainetta lääketeollisuudelle, mutta sen saatavuus tahtoo vain olla kiven alla. Meidän Oulun ja Lapin poliisilaitosten koiranohjaajilta sitä voitaisiin näin syksyisin puristaa litratolkulla boksereista ja verkkopaidasta. Jos lääketeollisuus ei osaa hyödyntää tätä eliksiiriä, niin voisihan sitä käyttää vaikka petoeläinten karkotteena tai ruumiskoirien harjoitusmateriaalina.
Eläkää ymmärtäkö niin että kadonneiden etsintä olisi meille koiramiehille vastenmielistä hommaa. Päin vastoin kadonneiden etsinnät ja varsinkin löytymiset ovat ohjaajien ja koirien mielestä lähes parasta hommaa. Ainakin jos kadonnut löytyy elävänä.
Viranomaiset jatkavat etsintöjä sen jälkeenkin, vaikka kadonneen hengissä löytyminen ei enää ole millään mittarilla todennäköistä. Ihmeitäkin tapahtuu joskus. Menehtyneiden mahdollisimman nopealla löytymisellä on ratkaiseva merkitys omaisten surutyössä.
- Sauli poliisikoiranohjaaja
Tukikohasta tähän.

Kerranki ei tyhyjät housut...


Tukikohasta kaikkeen tottuu kunnäkkee ja täältä tähän.

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Tuntsantie siliänä.

Mummeli käväs päivänä muutamana Tuntsajojen sillala kääntymäsä muutaman vajeltajapariskunnan vientireisula. Tie oli ollu nin heleskutihhyväsä kunnosa Naruskajärveltä etiäppäin, ettei kuulema ikunakuunapänä.

Muutamat valokuvat kerkes Mummeli kiirekkeikalla näplimmään. Kaivinkonheet heiluu Naruskantielä Naruskajärveltä kohti etelätä. Vaihtelevassielä rumpuja ja perkkaileva ojija. Testijammiehet kuvvielä tulis ja laittas tiekarhusa liikenteesseen, nin saatas hillampoimijoile väyläkkuntoon kokomatkale sihemmennesä, kuhhillat kypsyy...

Junija ei tuolaperälä liijon tälläkertaa ollu kohallessattunnu, mutta kannatteehassitä varottaa, josko joku hyppää Tuluppijonkairasta Samperivveturimpuikkoihi ja lähtee kairaa kiertään. Ei näistä kaikista kulukijoista tiijä, ja vielä näivvaalijen alla.






Tukikohasta Naruskantiele keltastakarhuva oottelemissiin tähä.

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Hirven karu loppusijoituspaikka.

Liekkö keväällä erehtynyt raavas hirvi Naruskajoen heikolle jäälle tuolla Suoltijoen alapuolisella osalla Naruskajokea. Tarkemmat koordinaatit ova Kurtinsaaret ja sillä kohtaa joen länsiranta.

Kyseinen alue ei ole kovin suosittua kalastusaluetta, kun rannat ovat pajukkoista jänkää, joten kalastus noilla osuuksilla on mahdollista käytännössä vain vesikalustolla.

Raato ei melojilta pysy huomaamattomana, koska viime viikon torstain maissa kun meloskelimme Kipan ja Jammin kanssa Suoltijoelta Haltinkodalle, niin mätöliha haiskahti etelätuulen tuomana noukkatoosaan muutaman sadan metrin päässä raadosta. Korpit ovat pitäneet hirvivainaan kanssa juhlat, joten vedenpinnan yläpuolella olevia osia oli hävitetty syömällä niin, että kylkiluut olivat jäljellä. Kun kuitenkin lihaa on mätänemässä muutamia kymmeniä tai vaikkapa toistasataa tai kolmattasataa kiloa vielä veden pinnan alapuolella, niin asia hiukan jäi mietityttämään.

Soitin viranomaispuhelun, joka ohjautui lomien vuoksi Kemijärven terveystarkastajalle. Sielläpä oltiinkin asialle ripeänä, kun kertoilin hirven mätänemispaikan alapuolisella osuudella noin kilometrin päässä olevan Naruskan virallisemman uimapaikan Haltinmutkassa. Eikä sovi tietenkään unohtaa lähialueen mökkiläisiä, enkä usko mätölihan leviämisen ilahduttavan kirjolohenkasvattajaakaan muutamien kilometrien päässä alavirtaan.


Sallan Riistanhoitoyhdistyksen pari miestä kävi terveystarkastajan toimeksiannolla jo perjantai-iltana paikan päällä. Kädet piti toistaiseksi nostaa pystyyn, kun hirvenruppi on tiettömällä puolella Naruskajokea ja lisäksi sellaisella jänkäpaikalla, että sen nostaminen vedestä maalle haudattavaksi ei ole mahdollista. Ruppi olisi saatava hinatuksi itäpuolelle ja siellä nostettua maalle.

Pitkälle edennyt mätänemistila tekee hommasta haasteellisen, eikä tällä hetkellä ole tiedossa, miten ongelma poistetaan vai jääkö mätänevä ruho luonnon hoidettavaksi. Riistamiehet arvelivat asiasta Ukalle paluumatkalla raportoidessaan, että karhu jos kohdalle löytää, niin silloin alkaa siirto sen ehdoilla. Karhuhan pistelee tuommoista lihaa suihinsa isolla nautinnolla...

Tukikohasta loppusijoituspaikkaa hirvelle odottelemisiin tähän.

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Hillan lämpösummalaskelma Naruskale 2017.

Elelemmä heinäkuun puoltavälijä. Etellisenkerran laskeskelin lämpösummaa tuosta oman sääaseman keskilämpötilloista kesäkuun puolvälliin. Sillon oltiin menosa luvusa 56,7. Kesäkuun puolvälistä eiliseen kertyy 188,8 lissää, eli nuot kaks lukuva yhteellaskettuna tekkee einin komijat 244,7.

Kummet muistamma, että ensmääset kypsät hillat tarttee valamistuvakseen lämpösumman 400, nin sinne ovvielä matkaa. Ja taas luppailee tulevale viikole hiukkasevviileempää, mitä normilämmöt heinäkuusa on. Eipä se tieten haittaa, kuhan ei pitelis hallaöitä, jokka kaikemmuuttaa voi.

Sinnesse hillampoiminta auttamati näyttäs siirtyvä elokuumpuolelle Naruskala. Ja tästä pohojosseen Tuntsala hilla vasta kukkii ja oottellee pölyttäjääsä. Sata kilometrijä pohjoseteläsuunnasa tarkottaa keskimääräsesti viikkova. Lämpösumma on kuitenki tarkempi mittaustapa, eli jossakin Naruskaa pohjosempana saattaa lämpösumma olla meitä eelläkin. Sieläpä itekkukin tahollaan voi laskee, jos lähialuveelta on vuorokauven keskilämpötilat tievosa. Jokapäivältä keskilämpötilasta viis astetta pois, nin siinä se vuorokauven pisteluku on. Met täälä asumma tunnetusti kylymälä aluveela.


Tuo ylläoleva kuva jos näyttää tutulta, nin rementija ei liikaa vaivaa. Sama kuva on siinä kertomasa toissapäivän tilanteesta meijän takapihan jängälä, kummuutamasa aijemasa jutusa täälä.

Tukikohasta kannoottiretkeläisijen kuletustehtävijä pyhäpäivärratoksi oottelemissiin tähä.


lauantai 15. heinäkuuta 2017

Keklut ko vellokset keskennään.

Suomi100puukko on nyt in, ninko Karjalainellaulaa. Savolaiset saavakkaks epäitenttistä puukkova lähisinä aikona, kunnet saajasa tavottaa. Äkkivilikasula net saattaa näyttää samallaisilta, mutta tarkemminko syynää, nin net on taattuva Vasarauniikkija laatuva.

Häätyy tunnustaa, että toisempuukon oli suuniteltujjäävän Ukavvyöle, mutta halakorenki Jammi laitto nin tiukale, ettevviittinny alakaa sitä painisa häpäseen, jote annoin kohtuukorvaustavastaa Ukkasuomi100puukon lähtee Savvoon iliman painimatsija.

Siitoli savommies Ukankans sammaa mieltä, että ihimisen kämmen taitaaki olla kaheksankulumasta lähempänä ko pyöreetä. Ninnasakasti nimittäin assuu kourasa kulumikas kahva, että varmasti ei kallaa aukastesa tai muusa hommasa käjestä karkaa. Kyllä jämpti onnäin.

Saa kuolata, jos kuola irtoo. Terät Purovvarsija, muut Vasarapajasta. Porontalja porompäältä.



Tukikohasta seuraavija oottelemissiin tähä.

perjantai 14. heinäkuuta 2017

Hillasato onnistummaan päin Naruskala...

Nyt alakaa pikkuhilijaa selekijämmään Naruskanki jängilä, tulleeko sitä keltasta kultaa eli ei. Muutamasa paikasa Mummeli kuleksi tännään tuosa takapihala vilikuilemasa kamerasa kanssa, eikä se ihahhuonolta näyttäs. Onsielä joku kulukennu niitä isoja hillankukkija pölähyttelemäsä, kunon tuonkivverra mättäilä kehittymäsä, mitä kuvista voitta päätelä.





Tukikohasta hillampoimintata parivviikonsissään tai näilä lämpötilloila kauvempana oottelemissiin tähä.