torstai 15. elokuuta 2019

Naruskaa Samitalakkarin silimin. (2180)

Oli täälä Tukikohasa vipinätäki Mummun ja Ukan poisaollesa, mutta ehti Sami kamerasa kanssa hiukka liikkuva lähimaisemisa. Muutama kuva näytiksi alla.






Norjarreisusta saattaa lähisinäaikona tulla tänne muutama kuva kans.

Tukikohasta sajettapitelemissiin tähä.

Tukikohta perhokalastuskisakeskuksena. (2179)

Sallan Perhokerho pistää pystöön perhokalastuskisan tulevana maanantaiehtoona. Ukka Matinpoika sulettiin jo ilimotusvaiheesa kilipailusta ulos, kunei siinä saa käytellä perhokohova ja litkaa, vaan pittää olla oikijat perhokalastusvermeet. Noh, keittelen kahaveeta ja pijän saunaa kuumana, jos joku vaikka ittesä kastelee.

Kilipailuaika on maanantai 19.8.2019 iltakuuvesta iltayheksään. Kisa on avvoin kaikile. Paitti Ukale.


Nykkannattas tulla viikollopuks tänne reenaamaan ja valakkaamaan parraat kalapaikat maanantaiks. Sallan Perhokerho maksaa kilipailun aijjaksi luvat. Ja kahesa sarjasa kisataan, ylleinen ja nuoret.

Tukikohasta myös tervetulleeks kaikki toivottelemissiin tähä.

maanantai 12. elokuuta 2019

Pikkuteitä pitkin. (2178)

Olemma Mummelin kans kiertynneet pikkulomareisula Norjasta Ruåttimpuolelle Arvidsjauriin. Eilissäpänä saimma hyvin kulluun pitkähkön päivän kolomessasaasa kilometrisä Bodöstä Mo I Ranaan. Menimmä pienempää rantatietä pitkin, misä sai hiukka ylimäärästäki ootella lauttoja merimatkoja ylittään.

Ehtooks eilen tulima kuiten hotelliin Mo I Ranaan ja sieltä aamutuimaan etiäppäin.

Olemma nähäny lumesta ja jäästä lähtijen aina hellekelliinasti. Lexun jarrupalat onneks vaihatettiin tuoreisiin Kemijärvelä. Vanahat olis varmasti täälä kulunneet rauvalle...






Talakkarila on ollu pikkukiireet Naruskallaki. Samilla on kuiten hyvät hermot. Ja joson kysyttävvää ollu, nin nettiyhteyksijen kautti kuso kulukee.

Jos joku tänne Norjaan halvaa, nin elokuu omparas ajankohta meijän mielestä.

Huomenisa siirrymä Tornijoon kotimajotukseen tyttären huusholliin. Sieltä pitäs olla kotipesäsä Tukikohasa keskiviikkoehtoola.

Tännään ekaakertaa hiukka vesisajetta pitelemissiin tähä.

lauantai 10. elokuuta 2019

Siltojen ja tunneleijen luvattu maa. (2177)

Lomaviikko läntisiin naapurimaihin on edenny parisa päiväsä Narvikin kautta Norjaa sieltä etelään päin Bodöhön. Viimmeksi kun Narvikista poistuimma kotimatkale,niin vuonon yli rakennettavasta sillasta oli lähtöpäässä Narvikissa ensimmäiset isot valut meneillään.

Silta on myöhästynny aikatauluistaan vähän sammaan viisiin kuin ytinvoimala meillä Suomesa. Tämon kyllä saatu hiljattain käyttöön, mutta met emmä Mummelin kanssa sinne kokheilemmaan lähtenny, kun Ruotsin suunnasta tultaisa liikenneopastus Narvikiin oli vuonon rantatetä pitkin.

Komijasta rahastussillasta on tuosa kuva Narvikinpuoleiselta rannalta. Issoo ja kommeeta...


Narvikisa vietetyn rauhallisen hotelliyön jäläkiin matkustimma muutamat saat kilometrit seuraavaan lepopaikkaan Bodöhön.

Huomenisa tutkailemma vuorovesijen ilimijöitä matkala MoIRanaan, jokon tavotteena huomenisa ehtoola.

Turistitungokset maanteilä on elokuusa aikas vähänä.

Vuoristomaisemiin ja merimaisemmiin ei kyllästymisiin tähä.

torstai 8. elokuuta 2019

Nokka Norjan Narvikiin. (2176)

Jovain täältä syksysestä Naruskasta joutaa viikompäiviks kierteleen pohjosta Ruottia, Norjaa ja siinä sivusa Suomeeki. Hilloista on täälä eelleen kypsijä enintään kakskytärosenttija, joten kypsykööt rauhasa.

Tukikohtaan jää täys taisteluvalamius. Exvävypoika Sami tullee hoiteleen kartanova huomisesta. Muutama Tarppi hoitellee asiat siihen asti. Palavelu jää pelhaamaan.

Saatama laitela kuulumisija reisusta. Tai sitten ei. Hengisä toivottavasti ollaan, vaikkei mithän kuuluskhan. Ensmäänen pysähyspaikka Onnela Tapijonkylä. Sinne Mummu vie kakskytä kypsää hillaa tenavile. Loput kaheksankytä hajemma joskus myöhemmi.


Tukikohasta viimesijä pakkailemissiin tähä.

tiistai 6. elokuuta 2019

Anna kaikkijen kukkijen kukkija... (2175)

Kylymä kesä, mutta hieno kukkakesä. Semmosesta jää tämä 2019 vuos joihinkimmieliin. Kuneiole liika kuumaa ja kuivaa, vaan märkää ja kylymää, nin kasvimaalima voi hyvin.

Mummeli on koko kesän ollu aktiivisena tyttärentyttären kanssa, kunnet on keränny valokuvakasvijota, josta taitaa olla joku maininta jo tältäkessää.

Mummeli löyti jokupäiväsitten täältä Naruskalta harvinaisuuvenki. Soli töröttänny sanijaisten keskeltä kohta metrisesä varressa ja sinisenä, jokon Mummelin mileivärilöitä. Joten eikun kuvvaamaan ja tunistammaan. Tunnistakko sie...




Tuostapa löytyy , josei satu olleen entuuvestaan tuttu tämä joriini...

Tukikohasta allekkymmentä astetta eelleen pitelemissiin tähä.

lauantai 3. elokuuta 2019

Hillan kypsyysaste Naruskalla 10-15 propsenttija. (2174)

Muutama Ukka Matinpoijjan entunen työkaveri kiikutti viijellitran sankon tänhään poimittuva hillaa Tukikohan kylymijöön. Kerruupaikka on Naruskalta muutamankilometrin pohjoseen ja avosuo, jossa hillan kypsyysaste on otsikon mukkainen kymmenkunta prosenttija.

Eli aukijalle kun suunnistaa näissä kylmissä keleissä rapijan viikon tai kahen päästä, niin saa poimija suunnilleen kaikki poijes. Laatutavaraa on, joskin prempijakin vuosija on tämä poimija nähny. Jos kohta huonimpijakin.

Taivassalon tutut hilastajat poimivatten viiteen immeiseen kolomesa päiväsä rapijan parikytä killoo hillaa. Tyhjiä soita mahtu ja mahtuu kulettuihin paikkoihin, eli jokatoisellakkaan suolla ei tätä herkkuva tänä kesänä ole. Eli terveet pittää olla jalat, jos meinaa ämpäritolokulla hillaa astiijaasa saaha...

Tuossa hyvä päiväsatsi puolenkytäkilloo laatumarjaa kuvattuna Tukikohan pirtimpöyvällä...


Tukikohasta mielesämaltamissiin tähä.

perjantai 2. elokuuta 2019

Talavivalamisteluja. (2173)

Jähähti nuot ilimat sillemmallile, että raappahousuihin pukkeutumisellisäks on viimesetaijjat esmerkiks vastantevole. Onneks kerkis vielä kääntyyn yläkuule, että sai vihireistä rautuskoivuista kasata muutamavvastan. Ukka Matinpoijjan on pakko tunnustaa, että josei vanaha rajaväärti Suokashoo olis ollu talakoosa mukana, nivvastat olis joutunnu sitaseen nippuun nippusitteelä. Nyt net sai oikijaoppiset koivupuusta väännähytetyt sitheet.

Ei niitä Ukan huushollisa talavele juuri kymmentä enempätä tartte. Ja niile löyty hyvä säilytyspaikka autotallin satteensuojasta, kun tuuli ei muutako parantaa niitä.

Ainuva eppäilys säilytyspaikale on, että jos porokantturat net siitä hoksaa, nin kohta ovat lehettömijä...Käytämä sitte luutina.


Meitin Rihlakoirale piti tehhä talavivalamisteluja kans. Koirasta alakaa tulleen koiravanahus. Nimpä hiukka lisäeristelin kopillattijaa semmosela puupehemikkeelä. Ja Mummeli siirtähytti yhen punasen paksun räsymaton taiteltuna eristesatsin pääle. Koiruus ootteli toimenpitteen suorittamista etupihan vierashäkisä, kunei sitä haukkumista korvajjuuresa taho likeltä jaksaa kuunella, kussielä kopila jottain touhuvee.

Piti sielä hiukka terassijaki uusija, mutta nytollaan talavele hyvisä asemisa. Vaarana onki, että Rihla saattaa lähtee viimesele talavelleen. Alakaa sen kuulo heikkeneen sillemmallile, että vanahuus tullee. Hiukka samala kaavala alako Roopen viimenen talavi aikannaan. Ikävuosija alakaa olleen alun toistakymmentä.

Tukikohasta alle kymmenesäasteesa kärvistelemissiin tähä.