Kolomempäivän pikareisu Norjaan. (2834)

Ensmäästä kertaa pääsimä emännänkans Norjan ruskaa vilikuileen. Entisesä elämäsä oltiin Naruskala ninko täittervasa kiinni koulukasryhymisä kaikki syyskuut ja vielä lokakuutaki. Sonnyt ohi, ja pittää alakaa totuttelemmaan enimmäkseen semmoseen elloon, että voi tullajamennä ninko halvaa.

Oon sanonnu aina, että Norja on hienomaa. Pakko sannoo taas se sama. Met emmä kyllästy niihin vuoristomaisemmiin ja merimaisemmiin. Jamuutonki Norjasa on suomalaiset hyväsähuuvosa, kun kaikki palavelut pellaa viimesempääle.

Emäntäse joutaa kuvvailemmaan minuva enempi, kun jonkuppittää ajjaa. Ja toistaseksi son Ukka Matimpoijjan homma.

Tuoson muutama kuva sekä Norjasta että Suomempuolelta Saanalta, mihin emännyys kiipesit ensmäästäkertaa ja pääs näin totteuttammaan monivuotisehhaaveesa. Viimeset kuvat on Saanarruskasta 2023. Muut Norjasta, pääkohe oli Senjan saari. Voimma suositella.

 

Sunnuntaiaamusta keskiviikkoehtooseen oli reisula ajallista mittaa. Kilometrejä synty likelle 1500 sopevina päiväannoksina. Norjan siirtymät olit lyhvempiä. Lähtö Urputieltä ja palluu Urputiele.

Reisukuvat ovvähämmyöhäsä, kun olema ollu Onnelasa puusavotoimasa Raisan ja Kasperin avuksi, että kaikki polttopuut saahaan katostenalle. Se on meillessopivaa hyötyliikuntata ja apu tieten Onnelavväjele.

Urputien tukikohasta loppukuusta eteläiseen Suomeen suunnittelemissiin tähä.

Saunarojekti maalisa. (2833)

Urputien sauna ovviikonaijjan ollu normikäytösä lauverempan jäläkiin. Portaat ja lauteet on kaikki uutta haapalautaa. Selekänojaks emäntä muotoili Karhutunturin pohojospuolelta katottunna, joka ei vaikee sahattava Makitan pikkupistosahalla ollu. Sormipanelija toima Oulun Bauhausista Vaalaviikollopun palluumatkala.

Pinnat on käsitelty värittömällä ja ruskeella saunavahalla ympäriisä vähintään kahteenkertaan, osa kolomeen. Vanhoille komuroille oli vissiin viisaampaa suunnitella ja rakentaa käsikaiteita sevverran kahtapuolen, ettei tulis liukastumisija märilä pinnoila.

Entusesa elämäsä saunotettiin Naruskala kolomeekikkkymmentä saunojaa ehtoosa. Tämällauteet on parahultaset kahelle, eikä ole tievosa linja-autolastija Urputiele saunommaan, jotenka tämä koko orriittävä.

Urputien Tukikohasta Ruåttinkautti lähipäivinä Narvikiin Norjaan suunnistamissiin tähä.

Laavuvvihkijäiset. (2832)

Olima eilisäehtoola Onnelavväjen järjestämäsä vihkijäistillaisuuvesa Ounasjokitörmälä. Kaikkijaan parikytä henkee lapsosista ikäimmeisiin olit paikala. Onnelavväki olit loihtinnu laavuun eväslinjaston, josa oli hirvipaistija, jänespaistija, erilaista lisuketta sallaattijenkanssa, paistettuva pottuva ja paistojuureksija. Hyvin toimi muurikkapannu tulisijampäälä.

Ukan vähäseks osaks tuli jäläkiruokalättyjempaisto. Taikina oli tehty ässittymmääjjo Urputiekeittijölä. Neljällitran taikinaämpäristä jäi ainetta vielä pyhäpäivärrääppijäisilekki...

Ei haitannu pienet sajekuurotkaan juhulatunnelmata. Hyvin sopi ruokaväki huopakaton alle antimija nauttimmaan. Letumpaistajan pusakka sai savullisäks vesisajetta, muttei tahtija haitannu.

Urputien Tukikohasta muistelemissiin tähä.

Huoltoreisumatsuja. (2831)

Emännyys pyörähti Kallelasa pienen huoltolenkin. Ei malttannu tietenkää olla menemättä mustikkajamatsutakemettään, kunniijen aika onnyt.

Merkki oli matsuista, kilovverran tuli Urputiele asti. Mustikkaa ämpärillisevverrammyös.

Nykyseltä asentopaikalta vielä ei osata lähtee matsuja ettimmään, vaikka varmasti Rovaniemeläkimpiisaa jyrkkijä rintauksia, joisa vanhoja petäjijä kasvaa. Sielä se matsu poimijaasa oottaa, kunniitten aika näyttäs olevannyt. Hyvijävuosijahan on tilastoitu vain joka kahestoista vuos...

Tukikohasta tänhään matsusoossija maistelemissiin Urputien Tukikohasta tähä.

Vaalaviikolloppu. (2830)

Vietimmä viimoviikollopun Oulujärven rannala. Tyvär miehineen olit tilannu aurinkopaistetta ja tyventä koko viikollopuks. Toivemmyös totteutui.

Laittelimma porukala evästä ja touhusima kaikellaista rantaelämäälliittyvvää. On hieno sauna, ompaljuva ja venettä ja suppilautaa ja lastenkummivenhettä. Kaikki viihtyit.

Jokei tuommosesa maisemasa viihy, ei viihymmissään.

Urputien tukikohasta omansaunavviimestelytouhuihin vielä tänhään keskittymissiin tähä.

Pientä pienen saunan viksausta. (2829)

 Urputien Tukikohassa on suunnilleen kaikki asumisseen liittyvä erinomasessa peruskunnosa. Saunan lauverunko on sinällään hyväsä kunnosa, mutta kymmenkuntavuotta vanahat lauteet menee pikkuhilijaa uusiks. Sopevaa harrastuksenomasta puuhasteluva tehhä kaikesarauhasa.

Saunasa ompaljo alakuperrsäsijä vinorakenteita, joita on ollu heleppo uusija, kunon aikanaan tullu hommattuva laadukas katkomasirkkeli. Takapihala on tillaa sahata.

Ylälauteen istumapienat vielä syksympääle vaihtuu ja jalakalauve saa kohta sammaa saunavahavärijä kuin uusitut nousuportaatki. Hilijaa hyvvää tullee.

Remontija on totteutettu sillä periaatteela, että saunomaampääsee jokaehtoo, ninko totuteltiin Naruslallaki entusesa elämäsä...

Onneks panelointi ompriimakunnosa jokapuolelta, nin ei tartte siihen kajota ja koko osastova purkaa...

Urputien Tukikohasta Oulujärverrannale viikollopuks suunnistamissiin tähä.

Laavu valamis. (2828)

Kasperin pesuveellaavu Ounasjokitörmäle valamistu ennakkosuunnitelmijen mukasesti siihemmennesä, kun Kasperin töihillähtö oli ensmäästäpäivää tänhään.

Viimeset hommat oli lauvottaa laavuun makkuujaistumapaikat. Sekkään ei vielä piisannu, vaan poke oli suunnitellu laavun makkuuosaston sihevviisiin, että sinne saa ruvallaittoon ja syömisseen nostettuva muullon lattiana toimivan pöyvän kuvijemmukasesti ylös. Pöyvän ympärile mahtuu oikeeseen istumakorkeuteen vajjaa kymmenkunta istujata.

Niksejä saa vappaasti käyttää, jos joku alakaa laavurojektin tästä innostunneena. Kuvat kertonnee rakenteet kohtalaisehhyvin. On siinä tekemisesä ja varsinkissuunnittelemisesa, että rakenteet toimii. Ne vaatii tarkkoja mittoja ja työjärjestystä, mutta onnistuu keltävaan, kun onnistu meiltäkin Kasperin kanssa.

Tulipesä ojjämeräätekova, ninko jokapaikka tässä laavusa. Laattakivilattija luonnonkivistä ja koristeena kivet myös tulisijasa. Kivitulipesän päälle tullee vielä metalliset kehikot muurikkaa ja muita paistoastijoita varten.

Urputien Tukikohasta laavuavajaisija oottelemissiin tähä.

Myrskyt etelänkautti ohi. (2827)

Näytti ja kuulu eilevvarotuksija ukkosmyrskyistä. Niitei kuitenkaan Rovaniemele tullu ainakaa kaupunkialuveelle. Lähimmillään kuulu kevyt kumu etelämpuolelta ja kommeita pilivijä, mutta sajemääräks jäi Ukan netatmoasemala 0,1 millijä, jokei ole mittään.

Tännään on merkittävä päivä Aarnin elämäsä. Koulutie kutsuu. Koulu kutsuu myös issääsä, joka sai ensviikonalusta alakain vakiopettajampaikan. Iso oli hakijajoukko, mutta Kasperin kohale valinta osu. Siitä isot onnittelut!

Pilivihavvaintoja tarttu kamerale sekä Urputieltä että Tapijonkylästä. Muita havvaintoja ei juurikaan sittemmyrskyistä onneks ole.

Urputien Tukikohasta Suomellämpimimmästä paikkakunnasta tännään ainaki aamustapäivinnauttimissiin tähä.

Rojekti hyvälämallila. (2826)

Kaks amatöörikirvesmiestäki pystyy näjemä kohtalaisen kommeisiin lopputuloksiin. Huopakatto ovvalamis Kasperin ja Raisan pesuveen rantalaavusa. Alusrakenteisa ja huopakattohommasa oli paljollaisesti mietittävvää, mutta tulipahattehtyvä...

Paikka kuvvielä on tuommonen kuvijemmukanen, nin mikäpä ettei...Kuvat kertokoot lissää.

Tulisijjaa ja lattijarakenteita on suunnittelusa tulevalaviikola.

Urputien Tukikohasta hellevviikkoon valamistautumissiin tähä.

Rakennusrojekti. (2825)

Heinäkuu vaihtu elokuuks rakentamishommisa. Ei Urputien Tukikohasa, vaan Onnelassa, Kasperin ja Raisan tukikohasa Tapionkyläsä. Kasperin veistämäsä laavusa ovvuorosa kattorakenteijen teko, josa hommasa käsiparista on apuva. Huonommastaki, kun Ukka auttaan pystyy...

Hiukka on kahesta kattopäivästä toista haitannu sajekuurot, mutta kahesapäiväsä saima kuiten lauvotettuva katon huovallaittokuntoon. Huopahommat taas vaatis poutapäivän, jota ei välttämäti tästäpäivästä tulosa ole. Noh, alama siten suojaressun alla lattijahommiin, jos palahuoparojekti siirtyy.

Laavu on komijala paikala jokirannasa päärakennuksesta vajjaan saammetrin ettäisyyvelä. Maisema jokiväylälle omparraasta päästä, kun laavusta aukee parikilometrijä jokkee vappaana virtaavasta Ounasjojesta.

Urputien Tukikohasta kattohuopapoutaa toivomissiin tähä.

Synttäripäivävvalamisteluja. (2824)

Son tännään tärkijä merkkipäivä. Seittemänvuotta tullee siitä, kun Aarni Otso Oskari alotti elontaipaleesa Raisan ja Kasperin pesuveesa. Syksylä kouluun ja niinetiäppäin. Sukkelat seittemävvuotta, mihillie huvennu...

Päätimä pittää kalansavustajaiset Urputielä. Päivänsankari alotti ahvenankerruun isäsä kanssa Ounasjokiputamista toissapäivänä ja eilen käväsimä Palojärvelä kokkeilemasa muutamaa apporree lissää. Ja saimakin, paitti ahvenoita, yhen kuhan, jonka venneeseen nosti päivänsankari.

Aarnista on seittevvuotijaaks kehittynny kova kalamies. Kesäiltapäivä oli parrasta päästä kelijesäppuolesta, jotenka ei niin olluvväliä saaliista, jota toki tuli se, mitä kaivattiinki. Kuvat reisusta ja aijemmampäivän ahvenasaaliista kertokoot lissää...

Urputien Tukikohasta synttärijuhulija valamistelemisiin tähä.