Viiskytäparija villasukkija. (2844)

Mihillie on viiskytävuotta immeisen elämäsä hävinny, mutta ninsevaan on. Pienen ynnäyksejjäläkiin tulima siihentulokseen, että Ukka Matimpoika on saanu elämäsä aikana anopilta hänenneulomijaan villasukkaparija viiskytä. Son sata sukkaa. Ja kaikki ovvielä tallesa...

Anopin tyvärentekemijä ommuutamakymmenen parija kans, jotenka meikämannen ei ole tarvinnu paljasjalon tallustella. Tävvuojen sukkapari tulijo eilissäpänä, kun olima Onnelajjoulusa, joka tänävuonna tapahtukijjo päivää ennemmuita. 

Kasperila ojjoulupukkipestijä assuimperilläsä toistakytäpaikkaa, nin hänejja Raisan lastejjoulu pukkinesa sai vuorojjo eilen. Soli hyvä juttu, että saijo aattovavastenyöks tuliterät anopinsukat varpahija lämmittämmään...

Siinon allaolevasa kuvasa kaks Kerttuva, yheksänkytäneljävee ja viisvee...

Varsinaista jouluaattova tänhään saamma viettää anopinkans kolomistaan. Yövieraaks tullee Kasperin ja Raisan huushollista Risku, jota ei suotta rasitela Oulurreisula.

Urputien Tukikohta toivottaa kaikille tasapuolisesti Rauhaisaa Joulua ja Onnea Uuvelle Vuojelle 2024. Paripäivää kummennee, nin päivä on kukonaskelta pijempi. Ja satakaeksankytäpäiväänoin  kummennään etiäppäin, nin juhannuskokot roihuvaa...

Nautitaannyt kuitenki ensin kaamoksesta ja puhtaasta lumesta. Ottakkee iisisti!

Urputien Tukikohasta joulupöytään istumissiin tähä.

Ystävistä parhain on poissa. (2843)

Marraskuun alkupäivät toivat Rovaniemelle suruviestin. WSOY:n eläkkeellä ollut markkinointijohtaja Juhani Kivimäki siirtyi ajasta ikuisuuteen. 

Kivimäen perheestä tuli perhetuttumme aika erikoisella tavalla. Hyppäsin heidän punaiseen Saabiinsa Kotalankylän risteyksestä ja matkasimme Kemijokivarteen, missä opastin heidät katsomaan sallalaisen Ikosen Reijon mökkiä, joka oli myynnissä. Keikka heitettiin ja ajatin Kivimäen pesueen Naruskalle Kallelan mökillemme, mihin minut oli määrä palauttaa esittelyn jälkeen.

Tuli siinä Kallelan kahvipöydässä sitten puheeksi, että mökkimme rantaosuudelta Naruskajoen samalta puolelta saattaisi olla tonttimaata myynnissä Väinö Mattilalta, jonka palstalta mekin aikanaan Kallelan tontin ostimme. Eikäpä Kivimäen Jussi kauaa asiaa makustellut, vaan alkoi ottamaan yhteyttä Väinöön. Ja muutaman viikon päästä olivat Vaivihkan rakennustyöt jo käynnissä Kallelan naapurissa.

Siitä alkoi ystävyytemme, jota kesti Jussin kuolemaan asti. Ensitapaamisen jälkeiseen aikaan tapahtui Jussin kanssa monenlaista. Kauppiasveri kun hänessä voimakkaana virtasi, niin huomasimme kohta, että oltiin Santalan pesueen kanssa Jussin apuna mitä erilaisimmissa myyntitapahtumissa. Niistä mainittakoon kirjakauppa Jyväskylän kirjamessuilla, joka sekin oli Jussin aikaansaannosta. Oltiin myymässä puolalaisia uistimia Oulun erämessuilla. Jyväskylässä pidimme Jussi, Kalle ja minä joulunaluskirjakauppaa parisen viikkoa ison ostarin eteisaulassa. Teimme lisäksi monia monituisia kalaretkiä niin Lapissa kuin Jussin perheen kesänviettopaikan Jaalan Pyhäjärvellä. Vanhaan Sallaankin Tuntsajoelle ja Kutsajoelle sain Jussin kavereineen houkuteltua niinä aikoina, jolloin rajanylitykset vielä olivat väliaikaisella luonteella. Sallan kautta kun ylitykset olivat välillä epävarmoja, niin teimme pari retkeä isommilla porukoilla Kostamuksen kautta Pistojoelle järvilohen pyyntiin. Ja monta muuta retkeä, viimeisin yhdessä kolmisen vuotta sitten Inarinjärvelle.

Jussin sairastama parkinsonin tauti ei liikaa näitä retkiä haitannut varsinkaan alkuvaiheissaan. Alamäki hänen kunnossaan liittyi arveluni mukaan koronaan, johon Jussi sairastui Jaalassa. Hoitoon hänet passitettiin asuinpaikakunnalleen Helsinkiin. Kunto heikkeni pikkuhiljaa, mutta muistan noin kuukautta ennen kuolemaa Jussin soittamasta puhelusta, että hän on aika heikossa kunnossa, mutta kertomansa mukaan paranemaan päin. Kotiinlähtöä hän odotteli tapahtuvaksi parin viikon sisään puhelusta. Kotiin hän ei kuitenkaan koskaan palannut...

Jussin muistokirjoituksen Helsingin Sanomista laitan tähän. Hänet haudattiin 9.12.2023.

Urputien Tukikodasta osaa läheisten suruun ottamisiin tähän.

Kaamosahvenat tulit. (2842)

Olise paritkymmenet pakkasta, muttakun oli lapsosille ketterille luvattu pilikkireissu, nin sehän tehtiin. Vaatetta oli päällä tarpeeks ja hyvin tarkenima vajjaan parituntisen. Ja ahvenoitakittuli sevverran, että pannullinempaistettiin jo Onnelasa ja isommat tänhään savustettaan Urputielä...

Ensmääsestä valoakkunasta ei alakuun tullummittään, mutta toisesta muutamankymmenen metrimpäästä tulit. Ja kohta jo molemmistaki. Eise ahvena ärreimmillään näin kaamosaikana kokopäivää ole, mutta oli sillä muutamamminnuutin syöntejä, jollonka kaikki sai saalista.

Urputien tukikohasta savupönttövä ehtoopuolela lattailemissiin tähä.

Valoikkunamies. (2841)

Kasperi kävi Aarnin kanssa tekemässä parit valoikkunat Tuhnajajärvejjäälle. Kokkeilu tämäkin, eikäpä se hiijenvissi ole, vaikka ahvenat tuommosen alle utelijaisuuttasa kerrääntyisvät...

Suapnähä, pääsemmäkö tuota keksintöö Itsenäisyyspäivän kunnijaks kokkeilemmaan vai lykkääntyykö ahvenaonkireisu tuonnemmaks. Paritkymmenetasteet ompakkasela ja selekee talavikeli.

Päivälliselle kuiten on kututtu Onnelaan. Pilikkivermeet on otettava varoiks matkaan, jos vaikka lauhtuis...Ehtooksi kuiten Urputielle sinivalakosija kynttelijä akkunalla polttelemmaan.

Urputien tukikohasta Hyvvää Itsenäisyyspäivää kaikille.

Jääääääätkänkyntteli pihhaa koristammaan. (2840)

Ounasjoki on sevverran paksusa jääsä, että sahamies saa sieltä jäätaiteiluun ainetta. Kasperi toi viikollopula jääkuorman ja muotoiluvermeet tullessaan, eikäpä siinä kauaa nokka tuhissu, nin jääpalapeli oli pystysä ja kohta sielä jo kyntteli palamasa...

Oli sevverran pakkasta, että pienellä lumimäärällä ja kastelukannulla torni liimaantu parinkymmenen pakkasesa nopiammin toisiisa kuin millään pikaliimala. Motorisahamuotoilujjäläkiin kaasutoholla kiillotus, ja kyntteli julistettiivvalamiiks.

Urputien tukikohasta kevvääseenasti kynttelijä polttamissiin tähä.

Seesteistä elova. (2839)

Heleppo myöntää, että meitin elo ommuuttunu Naruskan ajjoista hilijaiseloks. Emmä kumpikaan isommin kaipaa Naruskan Tukikohan ajottaista kiirettä ja immeisten passaamista, mitä sielä aika ajjoin piisas.

Olemma tyytyväiset Rovaniemen oloihin ja asentopaikkaamme. On sevaan eri asia, että kaikki kauppiaat löytyy viijen kilometrinsätteellä, kun aikasemmin sai kirkolle suuvattaa viitisenkytäkilometrijä suuntaasa.

Ei ole ikävä itärajjaa. Jos rajale halvaa, nin rapsakka tunti, ja ollaan Haaparannala. Eikäpä tästole pitkä ajomatka Ouluun tyvären ja sielä asuvijen lastellasten luokse. Ja poke pesuveineen assuu parinkymmenenkilometrin pääsä Ounasjokivarresa. Virtaavijen vesijen äärelle pääsee, ninko Naruskallaki.

Marraskuu kunon ollu täälä Urputien tukikohasa kylymälläntä, nin harrastuksenomasta puuhasteluva riittää talollämmityksesä. Puuhella onneks löytyy tästä nykysen kojin köökistä ja takka olohuoneesta.

Polttopuuta saamma Kasperin puupinoista semmitä tarviimma. Saahaan halakomapalakkijoks koivupuuta nimpalkuin poltamma. Aarni pienii kirveenkanssa pikkuklapija syttöpuiks mielellään.

Pihallumityöt Urputielä vie aikaa vartivverran, eikole linkomiestä ikävä ollu, vaan kolankanssa saa sopevaa liikuntaa semmitä tarttee. Eikä kerkii hikipintaan pikkupihan kollaamisesa.

Olema perehtyny kaupungin terveyvenhuoltoon. Lunssirokotus ja koronapiikit saatiin paripäivää sitten, ninko saatiin aikannaan Sallassakin. Järjestelmät toimii.

Jouluvahan täsä hiljolleen valamistellaan, ninko varmaan monesa muussakihhuushollisa. Vielä pittää kävästä Naruskala huoltelemasa Kallelamökkijä talavikuntoosa sittenkussielon lunta kivijalan lumettamisseen. Eikhän tuota tule, jos vanahatmerkit paikkasappittää. Talaviaurausasijatki on Naruskala mökkitien osilta sovittuna, jotenka Kallelaampääsee näilänäkymin ajelemmaan herraskaisesti pihhaan asti.

Pysytelkäähän virkeinä. Urputien tukikohasta tähä.

Taasko maanpetturi.... (2838)

Kahen auton omistajana meitin huushollissa joutuu rengaskauppaan jommankumman pirssin kanssa melekeen jokavuos. Nytoli vuorosa meitin emännän Suparun talavirattaat, jotka olit jo ylivanahaa vuosikertaa ja nastattomina olivat liukkaallaiset.

Kävin ottamasa kotikaupungin kahesta kummikaupasta tarjoukset nastotetuista rattaista tasapainotettuina ja allelaitettuina. Sittelleitoin vastaavista renkaista Haaparannale sähköpostila tarjouspyynnön. Sieltä vastattiijjo samana päivänä.

Hintaerova neljäle renkaale vaihtotöinesä oli Ruåttin evuksi ei enempää, eikä vähempää kuin kolomessattaa €urova. Eipä sitä tarvinnu kauvaa miettiä, mistä nokialaiset kympit hajetaan.

Lähimä aamupäivälä Urputieltä Ruåttijakohti. Emäntä halus siksaikaa Ikeaan, kumminä menin rengaskauppaan. Tutut sielä jo kasvot ja toimenpitteet, kunon tullukkäytyvä aikas ussein.

Halliimpääs sillä kellollyömälä, mikä oli sähköpostisa sovittu. Vaihto kesti puolisentuntija kaikkine pessuineen ja tasapainottamisinneen ja allellaittoneen. Ei kannatte rengaseksperttijen leipää mennä syömään...

Empäs tulluttarkistanneeks, misä tämä nokialaistenkierros lie tehty. Aikasemmat olit ainakkikkerran hyökkääjävaltijompuolela tuosa rajantakana paistettu, mutta nyt entiijä. Pitänee kattova. Kierrokseen tuli kuiten suomenkieliset takkuupapperit, jos jottain oottamatonta tapahtuu lumikummille.

Nytpä net renkaat on ensmäästäkertaa lumikelitestisä, kuvviimeyönä ja tänpäivänaikana on tullu toistakytäsenttijä postikorttimaisemalunta. Emäntä läks testaamaan niitä tuone Tapijonkylänsuunnile, kun halus mennä piteleen Aarnikoulupoijjale iltapäiväkerhova koulujjäläkiin.

Urputien Tukikohasta kolahommija pikkupihasa pukkelemissiin tähä.

Urputien Tukikohan kuulumiset. (2837)

Jokuvarmaan huomas, että Naruskan Tukikohta ojjäämäsä pois tämän plokin esittelykuvasta. Paikalle tuli Urputien Tukikohta uusinekkuvineen.

Olema emännyven kanssa elämällaijasa kiinni, vaikka ommenny pisempi jakso, ettei täältolekkulunu mithän. Olema kuiten miettinneet ja järjestelleet asijoita sillemmallile, että keskitymä toistaiseksi Kallelammökin markkinoimisseen ja sen ylläpittoon mahollisiman vähilä huoltoreisuila. Ja muutovvietämä eläkeläisten hiljaselova täälä Rovaniemen Lapirrinteelä.

Emmä ole mainostannu mökkijä pitkiimpitkiin aikoihimmissäämmuuala kuin täälä plokisa. Nyton kuiten laitettu ilimotukset torile ja oikotiesivuile. Tuoreita ilimotuskuvija Kallelasta löytyy TUOSTA KLIKKASEMALA

Yritämpittää uutta kotisivuvame ajantasalla myös. Se sivu löytyy TUOSTA KALLELASIVUILE

Kallelasa oli syksympääle isohkot remontit, kullaitatettiin KauttioJarila uus peltikatto ja jäläkiruuvaks vielä Jari tekas kulukulaakonkeja yläpohojampuolele, johonka latettiin samantien lissää eristettä puhallusvillammuovosa. Eihäntuo liikakylymä ole pakkasillakkaan ollu, mutta sieltäkautti se lämpö kuiten on vuotannu, kunon villat maannu sielä oravijen ja myyrijen peuhupaikkana loppuunneljäkytä vuotta.

Naruskantasala oli parpäivääsitten Kallelasa käyvessäme vähällaisesti lunta. Joki oli hilijalleejjäätymäsä, joten kohta sinne jojele ja lähijärvileppääsee pilikkimmään, josei kesä takas tule. Tiet olit lanattu hyvväänkuntoon. Talaviaurauksesta jouvutaan Punaruskan kaava-aluveele hiukan vääntämmään, kun osa mökkiläisistä on lopettelemasa ja jo lopettannu osallistumisesa talavikunnosapittoon. Het tuntuu unohtanneen sen, että auraamattomana se mettäautotie aukee kesäajokuntoosa vasta juhannukseks tai myöhemmäks, jos kuntolumitalavi tullee. Vallassaan, ejjaksa maksumiehijä houkutelammukkaan aurauskulluihin. Katotaan, kauvanko met muut auki jaksama mettäautotietä pijelä...

Täsä meijän uuvesa kaupunkitukikohasa elelemä hiukka eri tavalla kuin ejelliset asukkaat. Het kertoit, että ovat lämmittänny olohuoneen takkaa noin kerravvuojesa. Met puolestame otettiin takka heti hyötysempään käyttöön. Nyt, kun ojjo 10-20 astetta pakkasela, nin takka lämpijää vähintään jokatoinempäivä. Keittijön hellaleivinuunija porruutama joutessame jommaltakummalta puolelta päivittäin. Kalikat on metrissiin halakoihivverrattuna kalikoita, mutta korvaushoitova saa, kunniitä tuolta katoksesta sissään kantellee ja lepposaa lämpövä saa tulisijoista. Kakskytäkaheksavvuotta sai kanniskela metrisijä nimpal, että riitti.

Nuot mökkikuvat on viimepyhältä parimpäiväntakkaa. Lumisempaaki on Naruskala joskus ollu. Kallela on käyttökunnosa, joten vappaasti saa sitä mainostaa ja sinne mennä hermojasa leppuuttammaan. Kaamoksesa voi istuskela vaikka ulukotulila tai takallämmösä. Jokiveen kohinaan ja jäätymisseen näin syksytalavesta ei kerkijä kyllästymmään, kummaisema muuttuu päivittäin. Polttopuut ei sieltä liiteristä äkkijä lopu.

Ja sittevvielä tyär miehesäkkanssa vuokraa yhtä mökkiä Iso-Syötteelä. Sinne kelepaa mennä myös lommailemmaan, kattokaa vaikka ite TUOSTA KLIKKASEMALLA.

Urputien tukikohasta lintulautaajja lämmittämmisseen keskittymissiin tähä.

Erillaiset lajit lintulauvalla. (2836)

Viikompäivät ollaan nähty lintulautaliikennettä Urputien Tukikohasa. Vilikkaasti alako heti ensmääsestä päivästä lähtiin pähkinät ja aurinkokukansiemenet lintuloile kelepaamaan.

Naruskan Tukikohasa ei juurikaannäkyny varpusia, mutta täälä motterit on pelisä mukana heti, kun ruokintapaikka perustettiin. Tiaisija on ollu kolmee lajia, talitintti, sinitintti ja hömötintti. Eniten tietenki talitinttijä, ninko kaikkijalla. On ollu punatulukkuja, närhijä, järripeipposija, peippoja.

Pihlajat putsasit marjoista enimmäkseen räkättirastaat, jotka net on nyt alakanneet lähtijä etelänsuuntaan, kun on kääntymäsä talavele.

Eilejja toissapäivänä käväsi muutamaankertaan lintulauvala semmonen tipi, että piti alakaa lintukirjasta varmistammaan. Pähkinähakki ei nokkaasa koskaan Naruskalla näyttänny, mutta täälläpä käväsit. Kaunis lintu ja pähkinälle perso, ninku sen kokoluokkaa oleva närhiki. Saatiin siitä tieten kuva, kun aitijopaikka olohuoneesta on ruokintapaikkaan...

Sevverran on viimoyöltä lunta maasa, että Urputien enslumi tulit 8.10.1023. Toivottavasti lähtis vielä maa sulaks, että kerkijäis kaikki lehet noista pihapensaista ja lehtipuista puotappois, nin sais net haravoitua läjjään. Toisaalta, sieltähännet enskevväänä löytyy, jos talavi tästä liikkeelellähtee.

Urputien Tukikohasta uusija lintulajeja oottelemissiin tähä.

Sivutuotteena hiilimuikkuva. (2835)

Suomemmaa on taantumasa, kertoovat. Ei ole ihime, kuhhintalappuja yhtään seuraa. Samasa taantumasa on nämä lokikirjootuksetki, vaikka täälä kyllä jokapäivä jottain tapahtuu.

Son kääntymäsä kylymemmäleppuolele tää syksy. Pikkupakkasija on jo pijelly, mutta Rovaniementasala ei vielä olla lunta nähty.

Onsaattanu ollappuhetta jo aikasemmin, että täsä Urputien tukikohasa kunnyt asutaan, nin ommahollista lämmitelä kaukolämmöllisäks köökin leivinuunillisela hellala. Son korvannnu talommiehele Naruskan tukikohan puulämmitystä. Sielä tosin ei tunnettu allemmetrin poltettavvaa puuta, kun tänne uuniloihinmmmahtuu enintään alleppuolmetriset.

Puuhella toimii nyt erinomaasesti, kun siton päästy käyttään päivittäin. Ja jokapäivä syntyy kommeita hiilloksija varsinkilleivinuunipuolele. Päättelin emännän kuolavvalumisesta, että se himmoittee hiililä jotakin, mitä ainakillapsena on kotonasa saanu kertaviikkoon. Hiilikallaa.

Nimpä minä yhtenä päivänä käväsin sallaa prismammatalikola kalastamasa. Ostin puolisenkilloo valamiiks perattuja muikkuja. Ja eikunnet halstariin ja hiilile...Son semmonen viijemminnuutin evväällaitto kellostakattomatta. Kevyvesti hienolla merisuolala suolaus, halstarointi, ja kolomantena vaiheena kylymän juoksevavveen alla käyttämine. Ja aterija ovvalamis.

 

Sattu Aarni olleemmeilä kans. Son semmonempoika, että kala kelepaa. Ja emännälekkelepaa kans. Nimpä net kahelleen pistelit poskeesa halstarillisen, eikä sollukkummaistijainen.

Iteläpittää malttaa tuommoset evväät. Ei vihti kihtijä härnätä.

Ainiin, ommeilä ollu syyskuullopula evväisä jottain semmostaki, jotei ennen ole ollu. Käväsimä sielä Puuumalasa uusimasa ruisleipäkurssin Räsäukon leipätehtaala. Siinäsivusa Räsäukko vejätytti emännämpääle hirvikärpäsvermeet. Het kävit lähimettäsä tunteroisen sieniretken. Ja oli ollummitä poimija. Kanttarellija, mustijatorvisienijä ja suppilovahveroita oli kopattäynä kummallaki. Emäntä oli ja ovvieläki silimätsuurellaan, kumpääs uuvellaiseen sienimettään...

Voitta uskoo, että sienisoossista ei täsä huushollisa ole muutammaampäivään puutetta ollu.

Niija ovvielä kolomas kerrottava asija tapahtunnu kirjotustauvolla. Peltikattomies Kauttio otti kesälä urkon Kallelan peltikaton uusimisesta. Paripäivää sittettuli valokuva, joka osottaa tillaajillekki, että musta komija peltikatto ovvalamis. Ennää puuttuu piipumpellit, jotka netkippitäs ollappaikallaan viikolloppuummennesä.

Tuosa kuva jokisuunnasta. Sielonnyt asijallinen aluskate ja uus ruovelauvotus. Eikä tartte ittelä ollakkuin maksajampaikala. Johan tuo entunen kerkis olleempaikallaan kolokytäviisvuotta, jotejjouti vaihtaa.

Urputien Tukikohasta päiväseltään Naruskallakäyntijä valamistelemissiin tähä.

Kolomempäivän pikareisu Norjaan. (2834)

Ensmäästä kertaa pääsimä emännänkans Norjan ruskaa vilikuileen. Entisesä elämäsä oltiin Naruskala ninko täittervasa kiinni koulukasryhymisä kaikki syyskuut ja vielä lokakuutaki. Sonnyt ohi, ja pittää alakaa totuttelemmaan enimmäkseen semmoseen elloon, että voi tullajamennä ninko halvaa.

Oon sanonnu aina, että Norja on hienomaa. Pakko sannoo taas se sama. Met emmä kyllästy niihin vuoristomaisemmiin ja merimaisemmiin. Jamuutonki Norjasa on suomalaiset hyväsähuuvosa, kun kaikki palavelut pellaa viimesempääle.

Emäntäse joutaa kuvvailemmaan minuva enempi, kun jonkuppittää ajjaa. Ja toistaseksi son Ukka Matimpoijjan homma.

Tuoson muutama kuva sekä Norjasta että Suomempuolelta Saanalta, mihin emännyys kiipesit ensmäästäkertaa ja pääs näin totteuttammaan monivuotisehhaaveesa. Viimeset kuvat on Saanarruskasta 2023. Muut Norjasta, pääkohe oli Senjan saari. Voimma suositella.

 

Sunnuntaiaamusta keskiviikkoehtooseen oli reisula ajallista mittaa. Kilometrejä synty likelle 1500 sopevina päiväannoksina. Norjan siirtymät olit lyhvempiä. Lähtö Urputieltä ja palluu Urputiele.

Reisukuvat ovvähämmyöhäsä, kun olema ollu Onnelasa puusavotoimasa Raisan ja Kasperin avuksi, että kaikki polttopuut saahaan katostenalle. Se on meillessopivaa hyötyliikuntata ja apu tieten Onnelavväjele.

Urputien tukikohasta loppukuusta eteläiseen Suomeen suunnittelemissiin tähä.

Saunarojekti maalisa. (2833)

Urputien sauna ovviikonaijjan ollu normikäytösä lauverempan jäläkiin. Portaat ja lauteet on kaikki uutta haapalautaa. Selekänojaks emäntä muotoili Karhutunturin pohojospuolelta katottunna, joka ei vaikee sahattava Makitan pikkupistosahalla ollu. Sormipanelija toima Oulun Bauhausista Vaalaviikollopun palluumatkala.

Pinnat on käsitelty värittömällä ja ruskeella saunavahalla ympäriisä vähintään kahteenkertaan, osa kolomeen. Vanhoille komuroille oli vissiin viisaampaa suunnitella ja rakentaa käsikaiteita sevverran kahtapuolen, ettei tulis liukastumisija märilä pinnoila.

Entusesa elämäsä saunotettiin Naruskala kolomeekikkkymmentä saunojaa ehtoosa. Tämällauteet on parahultaset kahelle, eikä ole tievosa linja-autolastija Urputiele saunommaan, jotenka tämä koko orriittävä.

Urputien Tukikohasta Ruåttinkautti lähipäivinä Narvikiin Norjaan suunnistamissiin tähä.