Pihattonavetan elämään tutustumassa.

Satuimma Mummelin kanssa olemaan Kemimmaan väyryslantijassa semmosena päivänä, että vävypoikaa ja tyärtä oli pyyvetty hiukka avustelemmaan, että saahaan heijän tuttavaperheen uuvesta navetasta hiehoja völjättyvä laitumelle. Kesäsemmoselle.

Tarjosimma tieten vähästä apuvamme, josvaikka olis tarvinnu laittaa Hirmulansuoralla liikennettä poikki, jos joku hästäys siirrossa tapahtuis. Ei onneks tapahtunnu. Mummeli sai viteolle hiukkasen hiehojen elämän muutosta, joten jos kiinnostaa kattella, niin viisminnuuttisen voi aijjastaan käyttää pöllömminki...

Onneevaan uuvelle navetalle ja homman pyörittäjille. Puuhaa riittää ihavvarmasti ympärippyöreetä päivää nuisa hommisa. Katteeks ei käy yhtään...

Tukikohasta kotimaista maitoo suosimissiin tähä.

Harjukset hörnöllään...

Kesäks kääntyilee, vaikka hithaasti. Kuiten varmasti. Tännään on mittarit enne iltapäiväpuolen sajekuuroja kävässeet jo parisakympisä. Ja se on lämpönen se, melekeen paikalline hellelukema.

Muutama Kittilän nuorisopoikapoppoo on kalareisula Kallelasa. Ja ensmäänen kalastuspäivä alakaa merkkaamaan siihessuuntaan, että kala alakaa tänäkissuvena syömään. Poijjaat on saanu harjuksija ihan syyvä asti. Mittavaatimukset on täälä harrille hiukka korkeemmat kummuualla, eli Naruskan harrin alamitta on kolokytäviissenttijä. Mittakaloja on poijjaat rannale vejelleet.

Paripäivää sittemmuuan perhokalastaja kertoili mittailleesa veenlämpöjä Naruskajojesa. Soli näyttänny semmosta lukemata kunnet entiset nakkimainokset, eli yheksätä. Tuo tarkottannee sitä, että jojenpohojasta ei liikoja korentoja vielä nousahtele. Mutta vesi lämpijää. Ommeinaan luvannu kolomeppäivää etiäppäin rapijat parikymppijä päivälämmöiks. Se lämmittää jo vesijäki.

Niija hillajuttuvaki sevverran, että jängilä pörrää kuulema pikkukärpäsijä, niitä hillasemmosija, jotka hoitellee hillan pöllyyttämiset. Ja heleppo on kukkija löytää, kunnet hillavvarret ja kukat on puoltaisompija kunnormaalisti. Peukut ja varpaat pystöön, että homma onnistais...

Tukikohasta ittelläki kalallemmielimissiin tähä.

Puolenkytä karhuva kerrala näkökentisä.

Tulipa Tukikohtaan puolihengästynyt kolomikko, vaikka liikkeelä oliva ja ovat motoripyörilä. Tuluppijosta Värrijönkairan poikki Naruskajärvele ja siitä etiäppäin Naruskale.

Kolomikosta kärkipyörää ajanu Haukiputtaan moottorikehon etustaja avas tietä, eikä kuulemma hokannu sen kummempata. Takana lähiettäisyyvelä ajanneet TuiranTeebeen motorikerhon ja Kaarinan Triumphikerhon jäsenet hokasivat, että kärkipyörän melekeen rinnala juoksenteli raavas karhu, naarasmerkkine. Ja sen pesuve, nelejä karvalakinkokosta karhunalakuva oli tieurraa ylittelemäsä samontein.

Eipä siinä kuulema jääny aikaa alakaa nalleviisikkova kuvvailemmaan ja tilannetta tokumentoimaan, vaan pesuveen häippästyvä aarnimettän puolele, nostelit pyörämiehet kytkintä ja sittemmenoks etiäppäin.

Tievoksi vaan siinä kairasa kulukijoile, että kannattee pijelä silimät auki. Jäläkikätteen ei haittaile, vaikka silimät käväsee hiukkasevvaikka suittirenkaana, kunhampääsee nalletokasta erroon iliman senkummempija yhteenottoja.

Mukava oli kolomikon Tukikohan lättytulila ja saunallauteila kokemuksijaan kertaila ja päätelä, että seuraavaa kertaa tuonne Paha-Kaakkurivaaran suunile saa hiukkasenaikaa nyt ootela rauhasa. Ja Mummeli arveli, että saattaa yksintehyt retket maisemapaikoile Kullaojamputtouksile hiukka harventuva...

Tukikohasta karhunnäkijöile kohta pötyväpöytään laittamissiin tähä.

Kyssyy nimimerkki "Haloinkhan turhaan..."

Olimeinaan Ukala kuukaussitte usijamman kymppitonnimpuuläjä takapihala. Net olis viissaampi ollu sahhailla ohvella terälä olevala sahala kahensenti siivuiks. Ja pakata sitte vakumiin. Ja hintalappu pääle.

Oiskhannet viety käsitä pannujealusiks, ninko muutamasa kaupasa oli tyrkylä viistoista eerova kipale, ninko kuvista näättä...

Nuitolis tullu Politimavaarankoivuista kolomemetrisistä ainaski sataviiskytä kipaletta per pölli. Ja pöllijä oli muutama sata. Nyt net on pistetty pölijästi halakipoikkijapinnoon issoin osa, ja netjoitei vielä ole pinottu, onnetki auttamati halaki. Voi minnuu pöljääpoikaa...

Tukikohasta vahinkovejosta viisastuneena tähä.

Hillaennuste Naruskalta 2017.

Lämpösumma 100 on näille päiville täyttynyt Naruskan avosoilla. Todisteena havainnosta ovat tuoreet Kuutsijängältä Mummelin näpsimät vielä lämpimät kuvat tilanteesta.

Koska kertaus on opintoin äitee, niin nyt voidaan laittaa tiimalasit valumaan aikaa eteenpäin siihen pisteeseen, jolloin pääkukinnasta avosoilla hillat ovat poimintakypsiä. Vaatimus oli ja on se lämpösummaluku 400, joka on oltava lakkarissa ennen sadon kypsäksi ehtimistä.

Taivassalon ja muiden paikkakuntien hillahirmujen on tästä hyvä alkaa ynnäilemään, milloin kannattaa majapaikkaa Naruskan kulmilta alkaa varailemaan. Se on kolmensadan lämpösummapisteen päässä, joka ajassa mitattuna voi olla melkein mitä tahansa. Kylmien säiden jatkuessa kypsä sato myöhästyy normaalista, kuten myöhästyi kukintakin. Intiaanikesä vuorostaan nopeuttaa kypsymisprosessia. Vuorokautiset keskilämpötilat näkee päivittäin esimerkiksi Ukan sääsivustolta Wundergroundin järjestelmästä, kun opettelee ne sieltä vilkaisemaan. Tiedottelen lukuja itsekin, kunhan aika etenee ja virstanpylväitä, esimerkiksi täysiä satoja saavutetaan.

Kuten tämän herkän marjan ystävät tietävät, on hillalla monta mutkaa matkassa ennen sen poimimista marjasankoon. Kukkien pitää pölyttyä, ne eivät siedä missään vaiheessa hallaa, ne eivät siedä raekuuroja, eivätkä myöskään liian rankkoja vesikuuroja. Siinä pahimmat vihulaiset. Ja lämpö jos puuttuu, niin huonosti ne kypsyvät.

Tukikohasta peukut pystyssä lähiaikojen säätiloja seurailemisiin tähän.

Normaalikalenteriin paluu.

Viikko ja rapijat pääle maalimala riitti. Naruska oli pysyny paikallaa ja Tukikohta oli pystösä ninko ennenki. Hiukka oli viilijänä kämppä, kunei lämmöt ollu päälä, mutta pesällinempuita katilaajja tulet perrään, nin jopa lämpes veet pikavauhila. Ja eikun kiertohanikat auki ja lämmöt pääle.

Koillisesta eelleen tuulee, eli ei se kesä sieltäpäin kummene. Enole laskennu lämpösummija puolenkuujjäläkiin kesäkuuta, mutta ei niitä pojoja siltäpuolin paljova ole voinu kertyvä, kunei päivälämmötkään käväse likelläkkään parijakymppijä. Ja yöt alle kympisä heiluu.

Hillat oli kukasa Kemijärvejja Sallavvälilä. Naruskala saattaa kukkija hyvälä avopaikala, mutta ei vielä ole katteltu. Elokuulle mennee hillat näilänäkymi.

Mummeli heitti kirkonkyläkeikan ja käytteli Vasaran saunareisula. Palakinnoks oli valamistunnu akkaimpuukko sävysävvyyn. Siinon kahva semmosta akryylijä, jokon kovempaaku puu konsaan. Ja emännän ittevalittema väri. Ja tuppi tillauksemmukanen kans. Kattelkaa itte, miltä Purovvarsiterä näyttää neitopuukosa...Terävä ninko akkainkieli.

Tukikohasta korkijampaan ilimanallaan ja koillisvinkkaan totuttelemissiin tähä.

Tukikohta toivottaa Rauhallista Juhannusta...

Tukikohta on osittain hiljaisena Naruskalla. Talonväki liesuaa kyläluutana etelämmässä kesäisempiä oloja etsimässä. Ja osittain on etsimänsä löytänytkin akselilta Jaala-Perniö ja viimeisimmäksi Puumala, missä juhannussauna saunottiin savusaunan aidoissa löylyissä. Kokko nähtiin Sahalahden tanssiaisten yhteydessä.

Tukikohta toivottaa kaikille tasapuolisesti Hyvää ja Rauhallista Juhannuksen juhlaa!

Tukikohtaan ensviikon alkupuolella kotiutumisiin tähän.

Jokimaisemat järvimaisemiksi.

Virtaavavveen ystävile tekkee joskus nannaa nähhä järvijäki. Jaalasa se onnistaa heleposti. On isompaa ja pienempää vesee nimpajo, että riittellee.

Muutamasta privvaatisti rakennetusta tornista on jykevät maisemat. Jaalan Pyhäjärvi näkkyy sieltä kommeesti. Ja aurinkoki pilikisti tännään ehtoopuolela.

Son äkkijämuisteltuna korkeimmastapäästä oleva hirstalo, josa Ukka on kävässy. Ja Mummeliki uskals kiivetä. Hiukka se tuulesa heilahtel, ninko lauluisa, vaikka haruksilaki oli kulumat vejelty maahankiinne.

Jaalan Tukikohasta huomenisa uusiin kohteisiin matkustamissiin tähä.

Kesävesikorkeus viivästyy.

Ei ole Naruskan ja Tuntsan kairoissa liikaa alkukesästä sadellut. Tämä sunnuntai kuitenkin kaiken muuttaa voi, kun aamuyöstä lähtien on Ukan sademittariin kertynyt vettä jo lähes 15 milliä, eikä sadetutkassa ole sadetaukoa vielä näkyvissä. Ja kaiken lisäksi EWN:n ennsuteessa on tulevalle Juhannusviikolle luvassa kolmisenkymmentä milliä vettä taivaalta vielä lisää. Semmoiset sademäärät palauttavat Naruskajoen vedet takaisin nousuun varsinkin, kun kaikki sulamisvedetkään eivät ole vielä alas tulleet keruualueelta.

Jokiveden lämpötilaa ei ole tullut mittailtua, mutta ei se vielä voi kymmentä astetta lämpimämpää olla, kun tulva vielä on meneillään, eikä intiaanikesästä ole toistaiseksi havaintoja. Ja lähimmän viikon lämpötilat eteenpäin näyttävät karuja alle kymmenen asteen päivälämpötiloja, eli lämpösummaa ei liikoja tulevalla viikolla kerry. Hillan kukinta siis myöhenee totutusta edelleen.

Sääskikesä ei Naruskalla toistaiseksi ole alkanut. Nyt sade saattaa hiukan elvyttää sääskien syntyvyyttä, mutta toisaalta ei samanaikaisesti ole luvassa lämpöaaltoa, jonka hyönteisetkin syntyäkseen tarvitsevat.

Tuntsan ja Naruskan pohjoisosien sivuteillä on tarvittu viime päivinä hinausapuja, kun autoilijat ovat lähteneet kokeilemaan niitä metsäautoteitä, joita talvisin ei pidellä auki. Muun muassa Kuskoivan tiellä oli ja on vieläkin lumipaikkoja niin, että vetoapua on siellä oltu vailla. Eikä tämä nyt satanut vesi vähennä ongelmia, vaan routa saa sateesta liikettä sulamisen suuntaan, eli pehmeät paikat ovat entistä pehmeämpiä, kun maakuntasade maan kastelee. Pääväylät niinkin ovat täällä kohtalaisessa kunnossa, joskin niilläkin on odotettavissa routavaurioita nyt, kun näyttää kunnolla satelevan.

Alla olevista kuvista toissapäivältä saa osviitat Tuntsan lumitilanteesta Kuskoivan tien suunnalta. Nelivetoautoja ja harkintaa tuolle talven auraamattomana olleelle tielle vaikkapa Nuoluskurun kodalle suunnitteleville toivotaan, koska tie pehmenee ja lumet eivät sieltä näillä keleillä nopeasti vähene.

Tukikohdan väkikin kurvailee muutamaksi päiväksi muille maille vierahille, eli ainakin Haaparannalla käynti on kartalla. Nokialaiset kesärenkaat kun siellä puolella ovat halvempia kuin kotimaassa. Epäisänmaallista ja samalla ei, suomalaisen renkaan ostamista ulkomailta isänmaallisena tekona voi pitää itse kukin kumpana vain. Lompakon paksuudellakin on merkityksensä.

Tukikohasta Tulppion kautta sinne jonnekin kohti länttä ja etelää tähän.

Ukkatieteelline hillaennuste Naruskale 2017.

Nykkirjottaa semmone luontotieteilijä, jokei tiijä mistäämmittään. Kirjotan kuitenki. Lämpösummasta. Ite uskon siihe ninko jäävuoreen, mutta tulukoon ittekkukin uskollaan autuvaaks.

Kertaamma hiukka nuita lämpösumma-asjoita. Hilla, tuo jänkhijemme himottu keltanen kulta, vaatii kukkijakseen lämpösummaks 100, sata. Ja jotta hilla on noloppastavisa sankhoon, nin lämpösummaa pittää olla kertynny 400, neljäsattaa.

Moon ennenki verrannu Kittiläsä olevata hienova lämpösummataulukkova Naruskaan. Niinnykki. Kittiläsä ollaammenosa näileppäivijä alla olevasa kuvasa ilimenevisä luvuisa ja käppyröisä. Kuvasta kaikki näkkee, että tävvuojen hillankypsymiset sielä on myöhemmäsä kun aijempina vuosina...

Päivämäärät näkkyy kuvisa hiukka huonosti, mutta kuva kertoo tilanteet paripäivää sitte, eli son melekeen rejaaliajasa.

Laskeskelin tosa vastaavija keskilämpötiloja omalta sääasemalta. Se on laskettuna eiliseempäivään, eli puoleenkuuhun kesäkuuta 2017. Ja se lämpösumma on 56,7, viiskytäkuuspilikkuseittemän viijen asteen omavastuujjäläkiin laskettuna joka päivä.

Tuo minummittari on varjolämpötilamittari viimesen pääle. Siihevverrattuna joku aukija jänkäpaikka saattaa kerräillä ja kerräileeki lämpöstä tehokkaammi mitä minun varjomittari. Kuitenki aikaisempina vuosina ovvertailusa ilimenny, että kun sata tullee täsä kohalla täyteen, nin sillon hillat on kukasa monesa paikasa. Paitti korpipaikoila.

Näistä käppyröistä ja lämpösummista vois hetkohta päätelä, että josei sitä paljompuhuttuva intijaanikessää tule välisä, nin hilla kukkii tällevuojele myöhäsä ja reippaasti. Ainaki Naruskala. Jase tarkottaa, että hillasato tullee keskimäärästä myöhemmi, eli heinäelokuuvvaihetta mielummi lähemmäks kuin Sallapäivijen seuvusa.

Toukokuummpuolela ei Naruskala tapahtunnu hilljängilä mittään. Soli nihhelevetinkylymä kuukaus täälä. Keskilämpötila oli 1,7 astetta. Sillä ei hilluta hilla-asijoisa...

Tukikohasta asijaa tarkkailemissiin tähä.

Hallan puolela vikkuuttellee...

Son paha suunta tuo itä ja siihempäälle koillinen. Sielätku puhaltellee, nin kesä pyssyy ihavvarmasti poisa. Niinnykkin. Pakkasela näyttää kävässeen aamuyölä Ilimatieteellaitoksen notkelmasa. Ukan sääasemala pysy 0,4 astetta lussalla, mutta täsä onki hiukka mettäsempää.

Jängälä jos on jotaki, mitä tämä voi kurittaa, nin vaarasa pyörii. Taivassalosa ja muuallaki käsijä ristiin, että käännähtäs nyt äkkijä varmalle lussale nämät kelit, että päästää hillajängile! Käymmä hiukka pällyilemäsä tilannetta lähisinä aikona.

Tuosson virallisesta mittarista käppyrätä viimoyöltä...

Tukikohasta eteläisijä ilimavirtauksija oottelemissiin tähä.

Mustikka nupulla Naruskalla.

Kylläpä net nelisen lähele hellepäivää laitto luonnon antimet aluillesa. Ei olla liikoja jouvettu mettisä ja jängilä vielä kierteleen nuijen halakosavottojen keskelä. Mutta nythän tuota muutamaa polokupyöräilijätä ehtooauringonpaisteesa ootellesa ja Rihlaa ruokkiesa ehti käväseen lähimettässä Tukikohan omala tontila sevverran, että mustikka saahaan kukintasa alottanneijen kasvijen joukkoon.

Eisole vielä kun nupula, mutta siitähä se alakaa. Nytovvaan hiukka huonot nuot yöennustukset hallan osalta. Kaks eellistä yötä on pysyny niukasti lussala, mutta ensyö saattaa kaikemmuuttaa. Nyt iltayheltätoista on selekeetä ja tyyntä. Mittari näyttää nytten 6,8 astetta. Aamuyölä saattaa hilippasta miinuksile.

Eipä riitä piolokiset opinnot siihe, mitemmahtaa mustikka nuppuvaiheesa pakkasen kans kärvistelä...

Tukikohasta huomenisa Massikkaa Linko-Jarkole pallauttelemissiin tähä.

Kesä meni, mutta halot ristironkkelissa.

Kylläpä jähähti kelit kerrala hellelukemista normilukemile. Eilissäpänä alotimma Kasperin kans loppujen halakojen halakomiset. Keli oli nahkija kuimmikä, eli hiki oli hatusa, vaikkei työtahti iha älytön ollukkaan.

Tälleaamuva oli lämpötilat laskennu alle kymmenen asteen, eli oli ninko normikelit alakukesästä. Mummeli jo araveli, että noinkhan se kesä oli siinä...

Hyvä oli työkeli. Nytei keskitytty ajjaan halottuja halakoja katoksen alle, vaan pistimmä urkolla loput puut halaki. Ja nyton homma tehty. Eikä Ukan tavinnukku hytrauliikkaa hoijela. Ja hoijella halakomiset siihevviissiin, ettei vahinkoja pääse sattuun. Eikäpä sattunnu.

Kaheksaan pinnoon net pitäis katon alle mahtuva, vaikka tuommone ristironkkeliläjä näyttää aika isolta. Halakomakone ja Massikka ei pettänny.

Tukikohasta ei kärräyshelteitä kaipailemissiin tähä.

Halakomakonneen uus elämä...

Tuhannenpeen palasina kertoili sisukalujen olleen sylinterisä rovaniemeläisen hytrauliikkapajan asentaja, joka purki Ukan halakomakonneen rikkoontunneen työntösylinterin. Kaveri ihmetteli kovin, että onko sillä saatu halottuva puita, kun kaikki tiivisteet ja tiivisterenkaat oli ollu kappaleina.

Vanahasta ei hyövynnetty muutako se työntövars. Kaikki muu tehtiin mittatillaustyönä. Tännään Ukka temusi itsekseen sylinterimpaikalleen. Siinä sai toisenki vippasen lankuista kehitellä, että kuutisenkytä killoo painava pötkö saatii asemiisa.

Ja vanahat liemet muovipaljuun, suotattimen puhistus ja sitte neljäkytä litraa uutta kirkasta hytrauliöljyvä säilijöön. Ja sitte eiku Massikka tulile ja kokkeilemmaan. Ensijjokuminnuutti iliman mittäävvastusta asentajaohjeijjen mukasesti, että uuvet tilipehöörit saa voiteluva.

Siistijä metallityötä on korjausjäläki. Onneks Poutsila oli paja Rovaniemelä tievosa. Halakomakonheelle alako nyt uus elämä. Viekläku Hytrauliikka-Penna hommaa laitokseen uutta pumppuva ja kertojata, nin alakaa halakokasale lähtö valeta. Mutta täsäkunnosaki halot päästään tekkeen...

Tännään oli liikahelteinempäivä Naruskala tehhä mittään. Ihallähelä hellerajjaa kävästiin. Eisole valakoihosenkeli tuomonenkaa. Josei nollakelikää kesälä.

Helteet nostellee tuluvaa jojesa. Ootamma Mummelinkans kerrankippaikala hyvvää tuluvaa, kunnet ommenny monena vuona toukokuunkesälä ohitte. Nytei ollu kessää sillon, mutta kesäkuula näyttäs kohtuulista sulatuslämpövä piteveä.

Tukikohasta hiukka viilenevvää halakomakelijä oottelemissiin tähä.

Pääskyset ja kesä tuli, mutta Ukka läks.

Ukka läks Suomen toiseen päähän hakemaan kesää, mutta sehän tulla tupsahti odottamatta ja niin sumuisen aamun jälkeen tuntui epätodelliselta. Ukan lähtö oli niin nopea, että tietokone jäi auki ja Mummukin pääsi Tukikohtaan kirjoittelemaan omiaan. 

Eipä uskois, mutta kesä tuli nyt. Iltapäivällä otin kuvan mittarista, mutta nyt on jo 20,2 ja näyttää vaan lämpenevän. Mukava puuhastella ulkona kun ei palele. Pääskysetkin saapuivat aamulla ja pesän rakennuspuuhat oli jo vauhdikkaasti meneillään. Ei siinä paikkaa mietitty, vaan entiselle tontille rupesi syntymään. Kaikki muut pikkulinnut pitävät huumaavaa konserttiaan kosken kohinan lisääntyessä. Järripeipot jatkoivat matkaansa, minne lie. Ainuttakaan ei ole näkynyt  vauhdikkaan viikonlopun jälkeen.

Portinpielen asukkaatkin saivat tänään uudet kesäkamppeet. Pikkulapsikin on kasvanut talven aikana niin paljon, että on päässyt kapaloista isänsä rinkkaan ihmettelemään ohikulkijoita.

Pihatöiden välitunnilla poljin pyörällä Siekakönkäälle toteamaan, että tulee sitä vettä jokeen reilusti. Odottelen että viikonlopuksi saamme kunnon kuohut. Eilen oli eräs kalastaja saanut jo mittaharjuksen paistettavaksi.

Kesän tunnelmissa Mummu.

Kylymänviilee toukokuutilasto 2017.

Ei ole koivusa silimuja näkösilä, puhumattakaa hiirenkorvista tahi lehestä. Eikäsole ihmekkää, kullaskee ja kattelee hiukka lämpötilastoja. Niistä näkkee ja ymmärtellee, ettei täälä voi luonnosa juuri mittään tapahtuvakkaan.

Tuosson toukokuun 2017 rafiikat. Tuulensuunnista sevvoi päätelä, mistä suunnasta saahan keskilämpötilaks vaivaset 1,7 astetta. On se kuiten lussalla...Pohojostuulet ja välituulet koillisesta ja luoteesta, nin muuta ei tavita. Sieltei kessää ole ennenkäättuullu.

Tuosson näkösille seittemän eellistä vuotta keskilämpötilloilta. Ne vuojet on Ukala purkisa.

2017    1,7
2016    7,2
2015    6,3
2014    4,9
2013    8,2
2012    5,5
2011    5,9
2010    8,0

Tuntsantien puomi oli läppästy kiinni. Normikevätkesänä se aukastaan kesäkuun kymmenennen huitteila, mutta tuskin tällevuojelle. Aukasisivat ees Juhannukseks. Mistäpä tuota tietää, vaikka intijaanikesä tulis välliin.

Tukikohasta ykspilikkukaheksasta aamulämpötillaa ilova repimissiin tähä. Niija lumisatteesta.

Halakomakonneen sylinteri kaput.

Kakskolomattaossaa suunnillee saatiin haloista halottuva. Sittessattu jottaissemmosta, mille ei Naruskala maheta mittään, vaampittää lähtee käväseen Rovaniemelä mutkin. Halakomakonneen työntösylinteri alako suihkuttaa hytrauliliemijään toisesta päästään ninkovin, että ei auttannukun laittaa Massikka sammuksiin ja hommat seis.

Pienet hitsaushommat ja samala sylinterin tiivisteijjen vaihto ja muutonkin huolto. Sittevvoi hommat jatkuva, eli aikasintaan loppuviikosta yritämmä uuvelleen.

Irrotimma Poutsin ohjauksesa sylinterin valamiiks porukala, ninei Ukan tartte yksin pullistella. Suaphan tuota keskittyvä iltapäivän ja ehtoon kunnijaks vaikka lippujuhulan viettoon. Niija ohannet neljännekkymmenennet hääpäiväkki kait tännään jollain...

Tukikohasta kesäkelijä eelleen oottelemissiin kolomen asteen lämpötilloista tähä.

Järripeipot vauhissa...

Kylymät kevätttalavikelit huomaa Tukikohassa takapihan litulauvalla. Sieleiole liion koskaan ollu semmosta vipinää, mitä järripeipot, muutama västäräkki, parit viherpeipot, talitintit ja sinitiaiset ovt järjestänneet kissaillessaan airingonkukkain siemenistä. Niiton eelleen tyrkyllä, vaikka mennääjjo kesäkuuta. Son myöhempää linnunruokintata, mitä meillä ikunakuunapäivänä.

Mummeli kuvvaili pikkupätkän viteolle takapihalta siinävälisä, kun halakomakone oli vaiti evästaukojen aikaan. Järrien rohkeus ei piisannu Massikan huutaissa tulla evväälle, mutta heti kuhhilijeni, nin alako tepinät. Kattokaa vaikka ite...

Tukikohasta pyhäpäivärratoks halakohommija jatkelemissiin tähä.

Sähkön toimitusvarmuus testissä.

Soli vinkkayö. Peltikatto kolis nimmaanperusteellisesti ko yön. Ja ihimetyttikijjo puoliltaöin, että eipäs tuulituuloset olekkatkonnu sähköjä siihemmennesä kertaakaa. Lumi lens vaakaan...

Lystijä piisas kymmeneylikahteen. Siitä se katkos alako. Ja päätty puolkahksanmpaikkeila aamusela. Sääasema tekkee semmosela katkola pelekkää viivaa sejjäläkiikku  nuot upsivaravoimat hyytyy.

Sittemmeinas vielä olla tenkkapoo saaha sääasema uuvelleen tulile. Taulukot näytti tyhyjää, vaikka kaikki piti ollarreilasa. Ei ollu. Sääkonsolista oli paristovarmennus kaputt. Patteri oli sanonnu sopimukset irti. Sittevvasta sai säätieto kulukuluvat etiäppäin, ku Ukka sääteli ilimanpainelukemat tikkiin, eli samale tasole kuin tuosa Ilimatieteellaitokselan on. Hyvvää on se, että on samasa korosa viralliselta asemalta saatavisa oikijat arvot.

Lykkäsimmä Mummelinkans eteläällähtövä. Ei malta täältä lähtijämmihinkääppäin, kunon nin raikkaat tuuloset ja sääskettömäppihat. Niiton hiukka raivailtava, eikävähitennuita koivuläjijä...

Tukikohasta kesäheltehijä rauhasa oottelemissiin tähä.

Jumalauta meitä syrjitään...

Voi helevetti näitä systeemijä. Ensteks näimmä annetaajja sitte otetaa. Entusesa sanallaskusa semmone palakittiin katinpaskalla. Kellekkähän tuota lähettäs nyttejjos jostaillöytäs läjän.

No olen tieten muutamanki ihimisempuolesta ärijänä siitä, että net ei ennää näje televisijosta mitä net haluvais. Ja mihinnet jo on tottunnu. Misä net luuraa nyt net pernerit ja muut, joile tämä liikene ja varsinki viestintä täsämaasa kuuluu???

Ukale tämä asiaja alako pikkuhilijaa valakenemmaan, kukkävin muutamavvanahukselluona muka auttelemasa niitä hajeskelleen telekkareihisa uusija kanavijempaikkoja seittemännentoista toukokuuta jäläkiin. Ja ohannoita maampäällisijä kanavija käyttävijä televisijorakkineita ittilläki Kallelasa ja muutama täsä Tukikohasaki.

Josakivvälisä näihi telekkareihillöyty kanavija vissiin paritkymmenet. Nykko alat viisaana hajettammaan televisiojolla, nillöytyy kaheksa. Niiiin, kaheksan. Sieltet revi tikiverkosta televisijoos sen enempätä, vaikka kuin kaukosääjintä puristelet.

Selevijäähän se karu tottuus, kukkaivaa nettijä. Turha niiton yritelä kanavija asennela, kunei niitä ole ennää olemasa. Ohan se helevetti, että kertaalleennet jo täälä oli, ja nytei sitte ennää ole. Selitäppä Pernerimmuija tämä.

Taas motivoijjaan pitämää Suomee asuttuna. Lappija ollaampallauttamasa aatamin ajjoille takapakila näisä asijoisa. Vasaraki meinas persiilleellentää, kukkerroin, että näilä kaheksala tulet jatkosa toimeejjos tulet. Ja ohanse tultava...

Kovinon rastit vähisä täälä meijänki perilä. Voi helevetti, ettentuota peremmin sanos...

Joseiole nettijä, mitäkautti lissää kanavija ostela, nin vissiijjoutuu vanahukset ja muut tavantallaajat osteleen jottain helevetin satelliittiantennija ja vermeitä. Ja net maksaa. Eikä nekkään kaikkijala täälä toimi.

Misä se saammiljoonammies luuraa täsä asiajasa? Tarttis huomioija senki, että nää tyhyjät ruuvut jää näkemätä nin kepulaisilta kummuiltaki äänestäjiltä. Laittakaa nyhhelevetisä televisijoasijat kuntoo ensiks ja viekää sittevvasta limuviinat maitokaupahhyllyile. Tai jos ei televisijoasijata saaha entuselemallile, nisitte pittää lappilaisile saaha ajankuluva limuviinoista ja neloskalajasta kaikista narikoista, joita vielä kairasta löytyy.

Tukikohasta karvalkippäähäjjahelssin....eikun halakokatosta tyhyjentään.