sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Kesä meni, mutta halot ristironkkelissa.

Kylläpä jähähti kelit kerrala hellelukemista normilukemile. Eilissäpänä alotimma Kasperin kans loppujen halakojen halakomiset. Keli oli nahkija kuimmikä, eli hiki oli hatusa, vaikkei työtahti iha älytön ollukkaan.

Tälleaamuva oli lämpötilat laskennu alle kymmenen asteen, eli oli ninko normikelit alakukesästä. Mummeli jo araveli, että noinkhan se kesä oli siinä...

Hyvä oli työkeli. Nytei keskitytty ajjaan halottuja halakoja katoksen alle, vaan pistimmä urkolla loput puut halaki. Ja nyton homma tehty. Eikä Ukan tavinnukku hytrauliikkaa hoijela. Ja hoijella halakomiset siihevviissiin, ettei vahinkoja pääse sattuun. Eikäpä sattunnu.



Kaheksaan pinnoon net pitäis katon alle mahtuva, vaikka tuommone ristironkkeliläjä näyttää aika isolta. Halakomakone ja Massikka ei pettänny.

Tukikohasta ei kärräyshelteitä kaipailemissiin tähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti