keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Lepakko pyrkii peltikaton alle. (2394)

Tämonnyt tapahtunnu kahtenapänä peräjäläkiin. Lepakko tai lepakot, kunen niitä tunnista, on pyyhkässy jothainkautti talon sisäle.

Se ensmäänen lens takapihan uluko-oven avvoina käyvesä Ukan pääkuutivvierestä sisäle ja häves sitten johonki ilimansuuntaan. Kohtapa se lehahti meitin tietokonehuonneen akkunalauvale. Sinne se käperty liikkumattomaks.

Hajin köökistä muovisen kannellisen rasijan, johonka ujutin sen laittamalla rasijan varovasti lepakon pääle ja sitten työntelin kannen alakautta astijan suuaukkova peittään. Siinä soli heleppo kanniskella ulos ja päästää lentoon, ninko se heti kannen aukasun jäläkiin tekikin. Lens vähänniinko pääskyne, mihillie.

Tälleaamuva Mummeli oli siivoomasa saunan pukuhuonetta. Mustala lattijala oli ollu ruskija vähänniinko roska, jota siivooja meinas ottaa käjelä haltuusa. Se ei ollukkaan nuuskamälli, eikä muukaan oikija roska, vaan oli tuntunnu karvaaselta ja aukonnu sittessiipijään, jollon Mummeli tieten säikähti ja varmistu, että sielon lepakko kans.

Noh, Ukka tieten taas pyyvystämmään eellisempäivän kokemuksela. Ja hyvin se onnistiki. Takapihala jätin semmaahan muovikannempääle. Siitä soli hävinny, kummuutaman minnuutimpäästä akkunasta ulos vilikaasin.

Eisollu kummallakkaa kerrala mikkään iso, päivvaston. Oisko likelä tulitikkuaskin kokuva, jos jollain arvijois. Kuvastahan tuota voitte peukaloon verrata...




Tukikohasta tähä.

tiistai 28. heinäkuuta 2020

Puolet hilloista poimittavisa. (2393)

Alakaa Naruskan aluveela kommeimmat hillat jänkijen laijoilla olevan karkeesti viiskytärosenttisesti kypsijä. Piti tänhään lähtee hiukka takapihhaa kauvemmaks hillasuole tuone Kenttälampijen maastoon tutkaamaan, miten sielä hillankanssa huitoo.

Sielloli muutamisa mättäisä marjaa lukumääräsesti aivahhelekutisti. Kuva kertoo tilanteen justeikämelekeen. Kypsätkun tuommosesta kuvammättäästä ruotassee astijaan, nin seuraava poimija voi tullassamale mättääle allevviikompäästä ja näpätä loput kyytiisä.


Tuommosija mättähijä jos olis kaikki jängät väärälläsä, nin ei sankkova kauvaa tarttis vatuloija. Paikon löytyy tuommosija muutaman aarin aluveita, misä hillan ei tartte kaverijaan ettijä.

Taivassalon monivuotiset hillaimmeiset lähtee ensmääsen sessiosa hillojenkans aamula huomenisa kohti kotija. Peräkärrysä on vajjaalta viikonaijjalta lastina noin satakaheksankytäkilloo tätä hillaherkkuva.

Tukikohasta hillasuole eelleen kannustamissiin tähä.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Sukupolovevvaihos. (2392)

Ei solehhillampoiminta vanahojen käppyröijjehhommaa. Sielon vetelälä suola oltava tiitterä kulukija varsinkinnyt, kunon lumitalaven ja satteisenkesäjjäläkiin jängät normaalija märempijä.

Täytyy alakaa kouluttammaan nuorempija, jos meinaa vanahetessasa hillasa pysyvä. Nimpä näppäsin eilisäpänä poijjampoika Aarnin Leksukseen ja hurhautima tuohon takapihale jängäle. Otima hälle litran päälärimmatkaan. Poika oli tohkeissassa, eikäpä se hukkaammenny into.

Otin kolomeminnuutin viteon semmittasesta oppitunnista, mitä hillaa kyytiinnostetaan ja mikä kuuluu jättää kasomaan ja kypsymmään. Ja jos oli vähänkää ylimenny, niissekkään eisaa kyytiinnoussa.

Poika oppi kolomesa minnuutisa, mitehhomma hoijethan. Ja alako pääläri täyttyyn. Kolomevvartija kuleskelima muutamala aarila ja astijat oli melekeen täynä kummallaki. Ukala kuiten ihan ei. Aarnila kyllä.

Söimä autoleppalattuva parit pastillit kotimatkala. Pysy marjamies herreilä Tukikohtaan asti, nimpääs Mummulekkehumaan, mitenkova hillamies täsä olhaan. Ja ikäsekseen neljävvanahalta soli huippusuoritus. Siitä tullee paitti kalamies, myös hillamies.


Aarni sieppas litrampäälärisä tänhään autoon, kummummeli kyyvitti hänet ja Kertun kotijo Rovanimele. Son mukava isilekkertoo ja äitelle, mitenkävimä Ukankansa hillasa. Ja ite noukin ämpärin täytee. Nyvvoi laitattaa äitellä omat hillat synttärikaakkuun...

Tukikohasta seuraavija reisuja oottelemissiin tähä.

perjantai 24. heinäkuuta 2020

Hillasyheröö. (2391)

Onnet viimeppäivät menny enämpijavähempi hillammerkeisä. Enimmilläsä on Tukikohasa ollu liki parikymmentä yöpyjjää. Yöt on ollu sevverrankuumija, että laitoima oman ison teltankippystyyn tuohon etupihale. Sielon viilemmäsä arvottu nukkummaan parit viimoyöt Mummeli, Raisa, Aarni ja Kerttu. Ukka on saanulluvan hikkoila rooppisisa öisä makkuuhuoneesa. Alakerran sauna pittää petonilattijaa sopevasti lämpöösenä.

Onneks on päiväohjelmisa hillampoimintaa sopevasti. Mapitaare merkkaa metrillesä kuletut matkat ja piirtää jängiltä syherövä. Mitä tihheempää syherövä, sitä parempi hillapaikka on siinollu.

Nytei tartte jängilä kilometritolokula tyhyjää haakuroija. Pääsääntösesti hillikko löytyy jänkäkujjänkä, kummuutaman satametrisen jaksaa kulukija.

Eksymmään ei apuvälineilä täälä pääse. Ouvommila kävijöilä kannattee pijelä apuvälineet karttoneen ja puheliminneen matkasa, ettei pääse harhautummaan. Perusilimansuunnat kannattee pijelä mielesä, nin tietää ouvommasa paikasa, misäsuunnasa kulukee tie ja misäsuunnasa mikäki.

Tuommosta jäläkee tallentaa tarkka kepsivehe. Lisäakku pittää puhelimevvirroisa. Son tärkee juttu, ettei päästä puhelinta lopettammaan akkuvasa.


Kymmenenkääkkilova päiväsä kunniitä jaksaa kerräilä, nin jovain pakasteeseen talavemmarjat kerkijää saaha. Ammattikerrääjät vetelee kolomisenkytäkilloo päiväsä, kuhhyväleppaikale ossuu.

Hillasta maksellaan Sallasa tällähetkelä kympimpaikkeila kilo. Päääsee sillä päiväansijole, joka jaksaa kerätä. Ja hikijä pyyhkijä.

Tukikohasta pariviikkosen hillastuksemparisa vielä viettelemissiin tähä.

maanantai 20. heinäkuuta 2020

Yksviijesosa kypsänä. (2390)

Käväsimä Mummelinkans kevyven saunalenkin tuosa takapihala Politimajängälä. Tievosa solijo lähtiisä, että saavijaei sinne tartte matkaan ottaa, kunei hillat ole vielä ihallähelläkkään kypsijä kaikki täälä.

Jos nyt karkeeela arvijola sanos, nin viijeosan saa poimittuva, eli reipas enemmistö pittää jättää uusija käyntijä varten. Ja ennenko nämät kuvijen kaikki kypsäks kerkijää, nin elokuukin taitaa ehtijä kääntyvä, kunon luvannu viilenevvää.

Kolomekkilometrijä kävelimä kumpaanenki, kakskilometrijä jänkää ja kilometri kuivaa maata. Sai sielä metsuritakkipäälä hijen irtoomaan. Ja oli sielä jokunen sääskiki tullu ihmettelleen, mitä helevettijä nuot täälä suola vielä tekkeevä...



Sata puuttuu Tukikohan tehosan lämpösumman kuuvestasaasta, josta se hillasesonki täälä vasta alakaa...

Tukikohasta pikkulenkeilä kuntova hakemissiin tähä.


sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Hillakeklut. (2389)

Taijeluomaa pukkas Vasarapajalta Mummelile ja Ukale. Kiireetön tillaus on kestänny viikkotolokkuja, mutta valamistuhan se Ukale uus kaheksankulumanen visapääpuukko ja Mummelille entuseen puukkoon uus tuppi, kun muuan lainaaja onnistu katkasemmaan entusesta tupesta puisen koristetupenpään.

Ukan puukon terä on Jaaranen ja kaheksankulumanen sattuu olleen oma suosikki, joka käyp kätheen. Ja tämon nyt semmonen arvokalu, ettei solekkaupan.

Mummun vanha kalapuukko sai tupentevon lisäks huoltoterotuksen. Nyton perkuupuukko, kunolis vaan perattavvaa...




Tukikohasta hyvvää työtä ihhailemissiin tähä.

lauantai 18. heinäkuuta 2020

Hillakatsausta lämpösummakertauksinneen. (2388)

Hillakuume on noususa. Immeiset alakaa olleen ihampitelemisesä, ettei net hyökkäile tänne meitin kairaan. Son kuiten VIELÄ turhaa, kunei täälä ole kypsää marjaa. Tai on, ninko Mummeli sano toissaehtoon pikkukierroksesa jäläkiin, että kypsijä on yks miljoonasta...

Nyt kannattee käyttää ajantasasta tietova ainakipparista paikasta. Minolen seurannu jo vuosija lämpösummaa EWN:n sivuilta asemakohtaasesti ja toinempaikka, mitä pittää seurata, on Tori.fi. Torilekkun laittaa hakusanaks koko Suomeen *hillaa*, nin jopa alakaa tippumaan hillammyyjä poikinneen.

Enitemmyyvään eli tieten kerätäänki tällä hetkelä Oulun korkeuvelta ja siitä hiukka etelääjjapohojoseen. Pohjosimmat myyjät tälleaamuva löysin Rovaniemeltä. Son Napapiirin korkeuvela, eli sen kuuluisan satakilometrijä meitin Tukikohtaa etelämpänä, joka on ajasa viikko. Siis meilä viikkoo myöhemmin kypsyy marjat kuin saankilometrimpääsä.

Klikkaskaapa tuosta EWN ASEMAKARTALLE ja kartalta tsuumatkaa sitä sopivalleen nin, että näättä asemijen lämpötilalukemija. Klikkaskaa sieltä jotakin asemaa, jollon näkösille tullee sen klikatun aseman ja sen lähialuveen asemat. Siellon sekä EWN:n asemija, että Ilimatiteellaitoksen asemija. Mitä tahasa niistä asemista klikkasemala saa kysseisen aseman TEHOISA LÄMPÖSUMMA -luvun näkösille. Se luku ratkassee pelin.

Muutama hyvä sääasemakaveri Oulun eteläpuolelta oli tutkinnu hiukkasen Ukan sääaseman takavuosijen lämpösummataulukoita ja verrannu niitä kypsijen hillojen plokijuttuihin. Parraat hillasaaliit oli saatu lämpösummaluvun ollesa 600-650. Poimittavvaa löytyy jo 550 luvun likeltä, mutta iso osa voi sillonkin olla vielä raakaa. Ja raakaa vielä kovvaa marjaa ei pijä kennenkään varrestasa irtirrepijä. Son hulluinta, mitä ihiminevvoi housutjalasa tehhä!

Tälleaamuva toi Kallelamökin avvaimet parimmiehen partijo. Het olit noukkinneet kypsät hillat siitä Kallelan takajängällaijasta. Kypsijä oli ollu harvasa, mutta parilitraa oli löytynny vastakypsyneitä kotijovvietäväks. Kehottelin pysähtyyn eteläämmennesä vielä jossakin Pudaasjärvikorkeuvela, misä hillaa on isompiosa kypsänä. Ottivat vihjeestä toivommukhan vaarin.

Mummeli ryntää tännään ehtoopäivämpuolela omile kameratutkimuksillesa jänkijä taaplaamaan. Siltä tullee ajantasasta tietova meilekkaikile.

Tuosson Torilta lainattu hyvä kuva justiisa oikeellaisesta hillasta nostaasse tuosta ämpäriisä. Pikkusempunottaa päältä, on pehemonejjo ja kuiten irtoo varrestasa. Laatumarja, jota vaijja ainovastaan pittää ja saa poimija.


Tukikohasta Tuntsataksireissuva valamistelemissiin tähä.

perjantai 17. heinäkuuta 2020

Uusia maisemapaikkoja Naruskalla. (2387)

Laajasa kairasa kun assuu, niin aina jää muutama nelijökilometri puhumattakaan pienemmistä yksiköistä kulukemati ja näkemäti. Puttouspuolela tuli vasta muutamavuossitten tutuks Kullaojan puttous tuola Värrijöntien puolela. Siiton tullu vilikas matkailukohe.

Ylimmäiselä Suoltijojela on samantyyppine puttous, jonka Mummeli vallotti Kasperin ja Kasperin natijaistenkanssa päivänä muutamana. Siellon nätti puttous kanssa, kävelymatkaa kilometrinkahen verran, eli sopeva päiväretkikohe. Kuvat kertoo jottain...




Tammukkaonkijoile varmaanki tutumpi paikka, mutta enemmistö immeisistä ei tuola olekkäynny, eikä tienny.

Tukikohasta tämmösijä mieluusti mainostamissiin tähä.

maanantai 13. heinäkuuta 2020

Kuvasatova Norjanaapurista. (2386)











Siinäpä alustavasti Mummelin kamerasatova. Matkakertomus tarkempinekkuvineen ja nimitietoneen tullee tuonnempana, kuhan kotijoppääsemä.

Nytolemma Saariseljäsä, huomena ehtoolla pitäis löytää ittemme Tukikohasta.

Kaunispäähhuipulta kohta huutelemmissiin tähä.


sunnuntai 12. heinäkuuta 2020

Hammervestisä nelisenkytävuottasittevviimeks... (2385)

Aika kulukee siivilä. Ajelima eilisäpänä Altasta Hammervestiin. Ejellisestä visiitistä onnoin neljäkytävuotta ja vielä rapijat pääle.

Kovin ommodernisoitunnu. Thaimaalähtöset passaa ruokapaikoisa ja siivoo hotellihuonheet ja tarjoilee suomipoijjile ja tyttöile evväät aamupalapöyvästä. Son tätäaikaa ny. Ja metrin turvaväli Norjasa.

Meri ja lumivuoret näkkyy hotelliakkunasta. Nämon kesäntulosa jälesä meitä, mutta kukkija kukkiijo tääläki.


Suomalaisija ontäälä palijon. Melekeen jokatoinenauto on meitin kilivillä. Immeiset on löytämäsä Norjan, muutkikko met. Ei haittaa.

Käväsemä vielä pätkän tänhään pohojosemmasa ja sittekkäänämä Leksuksen keulaa kohti kotimaata. Puolevviikommaisa pitäis olla kotona, jos päämmäsaammapittää.

Norjankesästä nauttimissiin tähä.

keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

Pikkuvirmoila ei niivvälijä. (2384)

Meillon kans ollu jonniimmoine koronakevät. Ei se varrauskirja nin kovin paksu ollu, mutta olipahan kuiten muutaman tonnin mökkivarrauksinneen ja koulukasvarrauksinneen. Ja kaikki perruuntu noin yhesäyösä.

Suomi ojjavellu eri kanavija pitkin yrityksile erilaista tukkee. Enole kuitenkaan tähämmennesä hakennu latijakkaan mistäässuunnasta, vaikka aihetta ehken olis ollu. On ollu onneks nuot omat pankkikanavat vielä sevverran kunnosa, että kevätsesonki korvautu jotenkimmuuten.

Nyttuli viimesin korvausmuoto hakkuun Valtijokonttuurin kautti. Se kuulosti ensalakuun semmoselta, että sitäkautti olis voinnu pikkuyrityskijjottain kevytkorvausta hakija. Nihän tuo seittemässeittemättä eilen tuli ja aattelin, että näppään netisä kätevästi hakemukset tötteröön.

Siihellöyty kuiten pikasela vilikasula toppi pääle. Olis tarvinnu olla parilta kevätkuukauvelta 2019 liikevaihtova kakskytätuhattaeeroo pariltakuukauvelta. Ei ihan semmosija lukemija tänkokosesa korpiyrityksesä ole, jotenka konheet kiine ja unoha koko juttu.

Parikuukautta sittelaiton kirjeitäkippostiin tuone hallitusherroile. Netkun puhu, että yrityksilä olis mahollista lykkäilä arvollisäverotilityksijä valtijonsuuntaan elikkä otella sitä kautti käyttöpääommaa pelliin. Ei siis mithän apurahhaa, vaan velekaa koronakorola. 

Lintiläle ja tälle puheopetusta saaneele entuselle valtijovvarraimministeri Kulumunile kirjootin selekeen sähköpostikirjeen. Sisältö oli semmonen, notta tämmöselä pikkuryritykselä on kevvään isojen vakkuutuslaskujen arvollisäverojen maksun takija alvitili nekatiivisela puolella kymmenkuntatuhatta €urova. Sitä ei kuitenkaa ollu verottajalta saavun selevityksemmukkaan mahollista saaha asijakkaale maksettuva takas keskevverokauven, joka meikäläiselä pikkuvirmala on kakstoostakuukautta. Vuosverovelevollisesta puhuvat virallisesti. Elikkäs Ukka Matimpoika lainailee rahhaa valtijole, joka pittää sen kirstussaan toistaseks.

Ei vaivautunnu kumpikhan ministeri vastailemmaan mithän. Toinen oli tieten puheopisa ja toine jossakittärkeemäsä herrainkiireesä. Ei ijes avustajat vaivautunnu vastaamaan ees, että kiitoksija kirjeestä.

Emmuista kuuvenkymmenejjarapijan ikävuojen aikana liijon kuulleeni, että valtijo kellekkään ihantostavaan ilimatteeks mithän täppijä jakelis. Isomilevirmoile ninki, nytkittuo Valtijokonttuuri on hylänny uutistemmukkaan liikapienijä hakemuksija. Tarpeeksiso kunon, niisittemmaksellaan. Raha mennee rahalluokke. Tämon hyvvää kimmoketta laitella pikkuhilijaa ovija säppiin.

Onneks oli mökkinaapuri tuosta tientakkaa saanu helevetimmoisen hauven pois Kuutsikönkään alta suvannosta. Ei vituta ihannimpaljoo.

Tukikohasta hauventaposta tosi iloselamielellä tähä.


tiistai 7. heinäkuuta 2020

Hillan kypsymisarvio 2020 hiukka muuttuu... (2383)

Hillasaavijen ja hillasankkojen peräkärryihillastaamisen voi lyhveks aikaa keskeytellä. Onnimittäin tullu puhuttuva ja kirjootettuva ulukomuistista asijoita, jokka ei tänävuona 2020 oikeen täsmää aijempiivvuosiin.

Tällekkesäle ei vertailukohtana käytetty Kittilän lämpösumma olekkaan samoila lukemila kuin aijemmin. Tuosta käppyräkuvasta asija selevijää, kuttarkkaan vilikuilee. Normikesänä hilla kukkii lukemasa 100. Nyt on olluttoisin nin Kittiläsä kuin täälä Naruskallaki. Kukinta on tapahtunnu lämpösummaluvusa noin 120-130. Kypsymisluku kiipee samavverran ylöspäin sielä toisesapäässä, eli lämpösummala 440-460 vasta ollaan kypsäsä hillasa astimmenosa.

Tämon järkeenkäypä juttu. Alakukesän lämpöset ei voinu hillaa alakaa kasvattaan, kummeilä oli aivan helevetisti enempi lunta tällettalavija kuinnormaalisti. Ensmääset aurinkopaisteet lisäs kyllä lämpösummaa, mutta net sulattelit vain paljoja lumija. Näihhän täsä kävi, eikä tullu asijaa valamiiks tyhymäsäpääsä mietittyvä.


Olen antamastain virheinhvormaatijosta pahhoillani. Toisaalta, hyvin suunniteltu on puoliks tehty, eli ei kannatte peräkärrykuormaa purkaa alakaan. Ei net hillat täältä mihinkäs pakene. Eikä niitä kukhan kaikkija kerräämään kerkijä, jos taivaajjumala antaa niijen poimintakuntoosa iliman pakkasija tulla.

Met ainaki emännyyvenkansa pijämä rauhasa lomaviikkome tulevasta torstaista. Hillat saa täälä kypsyvä vahtimati.

Tukikohasta tievottelemissiin tähä.


maanantai 6. heinäkuuta 2020

Hillaa tuloillaan Naruskalle.... (2382)

Kaikkihannet hillatilanteesta ommuka kiinnostunneet. Tahtoovaan olla nykyimmeiset ilimeisesti semmosta sorttija, että kaikkija ei paarmojen ja sääskijensyötävänä jängiläolo isommin kiinnosta, vaikkolis hillaa kuimpaljon.

Nyt näyttäs Lapisa siltä, että jos pakkasta ei tulis, nin hillaa on tulollaan paljollaisesti. Mummeli kierteli tänhään noin aarin aluveela kamerasa kansa. Jokka hillasta ymmärtää, nin net näkkee vilimiltä, tulleeko sitä hillaa vaiko ei...



Jos tuosta vilimistä jottaivvoi päätelä hillan valamistumisesta poimintakuntoosa, nin siihemmennee pariviikkonen ihavvarmasti nyt, kunon luvasa viilijämpi jakso, mitä kesäkuu täälä oli.

Lämpösumma kiipeilee Ukka Matimpoijjan sääasemala noinluvusa 360, eli neljäänsattaan mennee vielä aikaa, jos ja kun kelit viileinä pyssyy.

Niija tuo viteo on kuvattu meitin takapihalta parinkilometrimpäästä Tukikohtaa. Muila avosoila täsä likelä ei tilanne kovimpaljoo etempänä voi kypsymisesä suhteen olla.

Tukikohasta rauhallisimmielin pikku lomaretkeen valamistautumisiin tähä.


lauantai 4. heinäkuuta 2020

Maalimassa monta on...(2381)

Aikas ihimeellistä asijaa täsäkesäsä. Minnoon aina pitäny ittijäni elläinystävänä linnuile. Olen laittannu niile pesäpönttöjä kolomisenkytä kipaletta ja rakentannu talorräystäijen alle lautatukija pääskysile.

Pönttölinnut ninkin on ilimeisen tyytyväisijä olloosa, eikä niijen kansa ole mithän. Mutta pääskyset. Nuot huarapiäskyset, ninko savonukko sanos. Net ei hyväksy talon isäntätä, eikä myöskään emäntätä talosa seinustoile ulos olleskaan. Net syöksyilee meittijä päin nin liki, että Ukka Matimpoijjallekki syntyy aina uuteenkohtaan jakkaus vähhiin pääsä oleviin hivuksiin. Ja emännän kampaukset mennee kans monneen kertaan uusiks, kuppääskyset hyökkää.

Minnon tuosa rännihommasa joutunnu kiipeileen kylläkinniijen pesijen likele, mutta minen ole niihin kajonnu, vaan olevvaan rännijä asennelu. Son pirummoista seisoo tikkaila muutamasa metrisä, kunei net hyökkääjät varottele yhtään, kunnet syöksyy mistä suunasta millonki ihimistä kohti. Vihelsin niile jo eilisäpänä, että kohta hajen pesäpallomailan tai kalahaavin kaveriks, ja annan pienemmuistutuksen kuolevaisuuvesta niile...

Noh, asijaan. Pitkästäaikaa laitto Vasara poroimmeisele tuotavaks parit keklut. Son tuo likinaapuri, jokon tilannu vasalleikkova ja koivukerppujen kerruuta varten puukot, joila alakaa niisä hommisa tapahtuva. Onnet hienova työtä, ninko kuvista voitta päätelä, jokka puukoista ymmärrättä...



Pittää lähtee iltapäiväks poutakelisä kokheileen, miterrännijen syöksytorvijen asennuksele sais työrauhaa lähinä nuilta mustavalakosilta. Vesee on taivaalta kait ehtooks luvasa, nin olissommaa saaha vesimassat hallintaan.

Pääskysijä pittää saaha hiukka koulutettuva ennen sitä työvaihetta, kumpitäs nousta sähkönosturikorila tuonne korkijammile lappeile vanahoja rännijä irrottelleen ja uusija tieten asentelleen. Niisä korkeuksisa ei säikyttelyvä liijon kaipaa...

Tukikohasta Moilas-Jussin kaivinkonettaki oottelemissiin tähä.

torstai 2. heinäkuuta 2020

Rännit ja poutakelit tuli. (2380)

Net surullisenkuuluisat rännit on nyt matkustannu Jojensuusta Naruskale uuvemmankerra. Net oli suojattu muutamala ylijäämärännipätkälä, jokei ihan huono konsti suojauksesa näjemä olekkaan. Kasperihan kerkis jo sannoon, että tuommoset tars lähetelä sammaan viissiin putkisa, ninko perhovavat.

Näyttäs olevan ehjää tavaraa tälläkierroksela. Toissapäivänä ja eilen niile olis ollu jo paikallaankikkäyttövä, mutta ei ilennu rankkasatteeseemmennä ees pukettija aukoon. Nyppaistaa, kauvanko lie.

Tukikohan kattoveet kutisenkytämillijä parimpäivän aikana holovasit pitkisseinijä. Kaippa sitä sajetta vieläki tulosa on, ainaki sääennusteet siihevviittaa. Nytois kuiten kuivapäivä ainaki aamusta. Lämpötilaki harossi ulukohommile, kolomettoista astetta ja pikkuvinkka päälä.




Onneks oli sajepäivijevvarale sisähommija takataskusa. Vetelin paripäivää punaruskijaa saunavahhaa uuvensaunan lauvepuihi. Sekkään ei ihahheleppo työmaa ollu kokosappuolesta. Piti käytelä palikat irti rungoista, että pääs maalaaman melemmatpuolet. Sauna muuttu entusta hämysämmäks paikaks, kun lauteet otti nyt tummaavärijä.

Net ommuuten märkänä nuin pikakokkeilula liukkaat. Sevimpäin sielä ninkippyssyy pystösä, mutta tasapainot jos on katteisa, nin varovainempittää olla. Aattelima toisaalta vääpelinkans, että helepommat on likkaahylykivänä pijeläppuhtaana.



Tukikohasta ränniasentelemissiin tähä.