sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Metrimpätkijä. (2361)

Puolisensattaa kiintova oli arvijo puumäärästä, jonka Kasperi laitteli pätkiks perjantaiehtoon ja sunnuntai-iltapäivän välisä. Siinä husku parkas toisenkikkerran. Kasperi meinotteli, että saatto olla hiukka enempiki.

Kun sais tulevaks viikollopuks sopevan talakooporukan, nin puut menis halaki ja siirtyisvät samontein halakokatokseen, mutta mistäpä sitä semmosta työporukkaa näinäaikona sais kerättyvä.

Kulukee net kesämpääle ristironkkelikasasta suojaan pikkuhilijaa itekseenki kärrätesä. Pääasija on, että net on pätkitty ja halottu. Ja nuot pinojevvieresä epäjärjestyksesä olevat pikkukoivut mennee pyörijänä pinnoon ja höökvorssin kattilaan. Hijastavat vain halakomakonheela.

Kasperi näjemmä näppäsit tikkailta urkostaan läksijäiskuvan, josta kertalaakista voi päätelä viikollopun savotan. Saa siihen sahhaa tulla kuka vaan heiluttaan...


Kuormalavoja toin joutessani Rovaniemeltä. Net on hyvät tuola halakokatoksesa maatavasten. Nyt niitä piisaa entustellisäks melekeen koko aluveele.

Tukikohasta uutta tuluvaa lämpöstemmyötä hiukka pelekäämissiin tähä.

lauantai 30. toukokuuta 2020

Vesi lähti laskuun. (2360)

Viijenpäivän veennousu meitin jokivesisä Naruskajojesa ja Tenniösä käänty viimen tänhään laskusuuntaan. Son ihan hyvä asija, kun muutama torppa ja kesäsempimökki on ollu ilimeisesä vaaravyöhykkeesä nämät päivät.

Maantiet on täälä pysyny ajokeleposina nippanappa. Onneks ei ole väylät irtippoikki katkenneet missäänkohala, vaan ainuvastaan aiheutellu hijastuksija kulukijoile, kunon vesijättöpaikoista maata karannuppois.

Tennijöjoela oli tälle ehtoole kuuves kerta peräkkäisijä päivijä, kun tuli sielä käytyvä vesikorkoja mittomasa kamerala. Huippukorkeuvestaan vesi oli tälleppäivää laskennu viitisentoistasenttijä.

Tilanne on kuiten vielä päälä. Käväsit tuosa muutama eläkelläisvirkaveli Tukikohasa. Olivat ajellu Naruskajärven tasala tilanteita arvijoimasa. Niilä korkeuksila ja siitä pohojosseen on Kemijojen latvavesilä lunta vielä toiseen tuluvaan, jota saattas ootela ensviikon alakupuolela, kunon luvannu paritkympit ja ylitte taas lämmintä. Tämä nyt eletty vajava viikko sai alakusa kahesta kahenkympin päivästä, eli aurinko on tehokas tuluvantekijä.




Siekan sillampielesä on sama muutamansentin laskeva suunta. Silta saa hengähysaikaa ensviikon alakuun asti.

Tukikohan takapihala on eilisestäehtoosta tähänehtooseen yötä lukkuunotamata parkunu huskun ammattimotorisaha. Kakskolomattaossaa rapijasta viijestäkymmenestä kiintokuutijosta on antautunnu Kasperile metrisiks ja huomena kuulema iltapäiväämmennesä loput. Ukka Matimpoijjan tehtäväks jos olisvat jääny, nin olis varmaan holotnatalavi eesä...

Tukikohasta pyhäpäivänratoks lapsellikkana heilumissiin tähä.

perjantai 29. toukokuuta 2020

Lumimittarin nollaus. (2359)

Tukikohan lumimittari on tällä päivämäärälä nolattu. Soli se lumitalavi käytännösä siinä, vaikka kamerakuvisa vielä täälä pälävijen välisä lunta onki. Ja ninko tiiijättä, lunta löytyy pohjosrinteiltä Naruskan kyläläkivvielä ja tästä pohojooseen Tuntsan suuntaan on lunta kymmenijäsenttijä vielä sulamatta.

Nyt tars olla vesimittaus, mutta ei ole tullussemmosta mittausta laitettuva. Valokuvista ja silimälä paikampäälä pystyy veen nousuja ja laskuja aika luotettavasti arvijoimaan.

Kävimä eileisäehtoola Kallelasa. Sielä tuluva nousee hiukka eritahtija, mitä se nousee suvantoisemmisa paikoisa. Sielä suvanoisa nousee enempi, mutta virtaava vesi hiukka peräsä. Kallelankaan koskevvesi ei kerkii pakkautummaan alla olevaan suvantoon, kun sielä oottaa seuraava koski jo kolomensaanmetrin pääsä. Saarikoski ohhyvä nielemään meitin suvannovveet.

Kallelarrannan kamerakuvan vesimittarina toimii meilä oikijassa alreunasa näkyvä karsittu näre. Son saanu jo vettä rungollesa. Meitin mökki on rakennettu semmoseen kumpuun, että sielä jos kivijalakatasale nousee vesi, nin suurin osa Naruskajojen mökkeistä ui kaverina. Onneks ei nin ole, vaan meillon enin osa mökkeistä turvallisseen paikkaan rakennettu. Päivvaston kuin esimerkiks Rovaniemelä, misä tuluvarajan alapuolela on jonkullaskelman mukkaan lähes tuhat kiinteistövä. Siinon jo rakennusluvammyöntäjälläki syytä peilineessä seisoskelluun. Vaaroja on Rovaniemen ympärilä pilivinpimein, nin sielä on enimmäkseen urheiluhalliloita ja uimahallikissuunnitteila. Outova, kun aattellee näitä tuluvakevväitä. Olis vaararrinteitä nelijökilometritolokula ihan kaupungisa kiinni pykätä vaikka omakotitalokylä.


Ei olluppakkasta viimeyönä, vaikka nollarajala Tukikohasa hilippoki. Kylymä ei tätä sulamista juurikhan hijasta nyt, kusse on vauhtiisappäässy. Seuraavana täälä ootellaan muutammaa tiepaikkaa ohijen kohila, joison rummut vettä täynä nin, että vielä jos paljon lissäy vesi, nin tienyli alakaa tuleen. Son soratielä huono juttu.

Tukikohasa joutuu keskittyyn viikollopun paitti tuluvan seuraamisseen, nimmyös Huskumpärinään. Rapija rekkakuorma pitäs Kasperila muuttaa kolometerisestä metriseks. Toivottavasti pelit ja mies kestää.



Tukikohasta lastelleikkipuistova rakentelemissiin tähä.

torstai 28. toukokuuta 2020

Venneenlaskupaikka vaihtaa paikkaa Tennijöjoela... (2358)

Alakaa pikkuhilijaa hymyt hyytymmään tästä vesinoususta. Puolmetrijä on nyt tullu lissää noin silimämääräsesti mittaamalla vuorokauvesa neljän vuorokauven aijjan. Semmonen nousu ei maallikkoarvioijan mielestä ihan heti pysähy, vaan ensin hijastuu, ennenkö alakaa hilijaa laskemmaan. Ja pohojonen kaira Naruskajärven seuvula ja siitä ylös ja alas ovvielä lunta asemisa miljoonija kuutijoita...

Nyt on viileempi päivä tämä torstai. Viime yönä tuli Tukikohan vesimittariin rapija 10 millijä vettä taivaalta. Ensviikon aluks on luvasa ennusteeemmukkaan taas parinkympillämpötiloja. Nousut ei ole pysähtymäsä näillä ennusteila.

Petoninen venneellaskupaikka on toistaseks Tennijön vesijen alla. Kuva kertoo niile, jotka paikan tietää.


Tukikohasta raportoimissiin tähä.

Naruskallekkin tahotaan juna. (2357)

En tijä, onko meitin poijjan oma keksintö vai malli tullujjostaimmuualta kuin hänempäästäsä, väli hällä. Eilen ehtoopuolela näky moottorisahalla työstelevän vankkaa näreppölökkyvä pihalasa. Vesisatteesa.

Ehtoola myöhemmin tuli valokuva ilimeisen valamiista. Veturihan son ihasselevästi. Ja vankkaa tekova. Eikä muoviosija, vaan suomalaista puuta. Methän elämä mettästä.

Eppäilimä Mumelinkans, että siihen tieten tullee vielä kukkaistutukset veturimiehen työtillaan...


Kittiläntienvarresa ohikulukijat saa portimpielestä ilimasen vihijeen. Ja Ukan plokilukijat saa kuvasta syttöjä tehhä aijjankuluksi ja silimänratoks jottain tuommosta. Naruskale Tukikohtaan heitetään poijjalle toivomusluu kans. Saamma tänne Samperivveturile kilipailijan...

Tukikohasta ilimasijavihijeitä mielellääjjakelemissiin tähä.

keskiviikko 27. toukokuuta 2020

Mistä se tietää reseptiuusinnatki. (2356)

Muistattako työ sen säätikun? Ei tule sitä nin tiuhaavvilikuiltua, kunon nuita kaikemmaaliman tietokonesäähärpäkkeitä täsä Tukikohasa pilivin pimmein. Eilen kuiten sattu silimään, että säätikku oli ponnahtannu ennätysasentoosa ihan ylivoimaasesti.

Olihan se eilinen kevätkesän lämpösin päivä ja ilimanpaineet korkijala, mutta Ukala tieten tuli mieleen, että mistä helevetistä se keppi tietää monivitamiinitaplettijen reseptiuusinnanki...ilimeisesti se on talon tavoile oppinnu, kunon seurannu Tukikohan elämätä ainaki viistoistavuotta.


Lämpönen ei nostele vain säätikkuja. Vesi nousee sulamisemmukana näilleppäiville hurjaa puolemmetrin vuorokausnousun tahtiin. Son kova lukema, kunei lumijen loppumista kesken ole näkösilä.

Tuosson Tennijöjoen sillalta kuva tältä aamupäivältä. Voitta vertaila veenpintaa toissapäivän kuvviin. Ei paljova metristä puutu nousu toissapäivään, josei kohta ole ylikimmetrin...



Täälon tuluvallisäks ongelmija puhelinliikenteesä. Son paljastumasa vissiin joksku kaapelivijaks Siekala, jos Naruskan paikallisuutissiin uskominen on. Ja mikspä ei olis.

Karhutunturin teletoloppa on ollu nollatilasa lähiaijjat ainaki eilisestä. Puhelimet tarssaaha kuntoon, jos tänne tarvitaavvaikka mitä apuja, jos vesi jatkelee tämmöstä nousuvaan...

Rajammevartijatki kulukijessaan liputtavat keltaasella niitä reikijä, joita routasulamiset pitkimmaanteitä aiheuttellee. Syytäki on tuommoset montut merkata. Mopoautohan puttoo tuommoseen kohta kokonaan...Ja jousiremppaa on tievosa iosommilleki pirsseile.


Täälä näilleppäivii sattuu ja tapahtuu.

Tukikohasta antennitulukona pitelemissiin tähä.

maanantai 25. toukokuuta 2020

Varmimmat kesämmerkit käsilä. (2355)

Pääskysestä ei päivääkään. Eikä Ukan renkaavvaihosta. Ennimittäin muista, että lijan aikasin olis koskaan tullu kumpaankittalon autoon kesärenkhaja vaihettuva ennen oikijaa kessää. Nyt net on vaihettu molempiin, joten ennää ei talaviliukasta ole tievosa ennen syksyvä.


Haarapääskyt ja räystäspääskyt ommolemmat lajit kartanola Tukikohasa pesäpaikkoja ettimäsä. Laittelin räystäsalle pesälautoja avuks, mutta välleen pääskyset silti luottaa ommaan savirakennustaitoosa ja liimailevat talojasa räystäilä iliman alatukija. Vallassaan. Tervepääskykojit ripustelin ohojeen mukkaammyös Tukikohan itäseinäle halakokatoksen yläpuolele.

Kohta aletaampuhuva myös Lapin tuluvista. Orkesteri on tulosa essiintymislavan etteen soittimijjaan virittämmään. Alakusoittoharjotuksija ovvasta menneillään tuluvan alusa. Viijentoista asteen ja ylitte päivälämpötilat takkaavat sen, että Kemijojen ja Ounasjojen latvat alakaa tuottaan vettä alavirtojesa suunnile. Rovaniemelä nousee raatijohavvaintojemperusteela tällähetkelä puolisemmetrijä vuorokauvesa.

Olivissiin viime yö Naruskala ensmäänen, että ei käyny miinuksela yönaikana. Se tietää lumile noutajjaa.

Tennijöjojen sillala näytti tännään tämmöseltä...



Lumimittarisa on kolokytäkakssenttijä Tukikohasa. Pälävet lissääntyy mettisä ja tyyni keli aurinkopaisteinee sulattellee Tukikohan lumikasojaki pikavauhila. Joutaavatki.

Pysyttelemä lähiaijjat kartanola. Ränniväliaikatietoki tuli tänhään. Ei tuo Kauko Kiito niitä kotijo, kunon kahentoista tonnin painorajootus Naruskantielä. Onneks on peräkärry kotosala, että saa hajettuva huomena Kotalasta net ja pääsee laittaan kattovesihuollon kuntoon.

Tukikohasta kevättöihin kohta vissiin hukkumissiin tähä.

perjantai 22. toukokuuta 2020

Turvakameramiettehijä. (2354)

Täson vuosiinsaatosa tullu värkättyvä jonkuvverra erilaisten kameroijen kansa. Osa kokemuksista liittyy sääasijoihin ja osa valavontahommiin, eikä sovi unehuttaa erilaisija maisemakuvija eri tarkotuksiin, nettikuvviin lähinä.

Kertoilin jokupäivä sitte Reolink -merkkisestä kamerasta, jokonuus tuttavuus. Vanhoja tuttuja merkkejä käytösä olevisa kameroisa on Logitech, Vivotek, Burrel ja Hikvision ainaski. Jaa, on vielä Ubiquiti, joka valavoo vesilämpöjä. Aikas monta merkkijä siis. Ja enimmäksee värikkäitä asennuskokemuksija ja ongelmija enempi ja vähempi. Ja melekeen aina enempi.

Enole minkäävvirman palaveluksesa, eikä esimerkiks viimesen kameran Reolinkin toimittaja ole meikäläisen kumppani misäänmuovosa. Aattelin kuiten kehuva hiukka sekä virmaa että sen toimittamija kameroita. Merkkiinkun olimpäätynny, niin tilasin tiistaina täläviikola ittelleni ja Kallele samallaiset Reolinkit. Tilavahti ilimotti tillauspäivänä tunnimpäästä nettisostoksesta, että tavarat ollähtenny.

Keskiviikkona käväsin puukkomestarin kauppaostoksila ja omilaki. Kirkolla ollesa tuli ilimotus, että Simpsetistä, meijän postista saa hakija Tilavahin lähetykset, kaks kamerata. Aikas sujuvaa meininkijä.

Kunolin jo aijemmin asentannu puhelimmeen ensmääsen Reolinkin, sen kirjosieppokuvvaajan, nin totesin heleposti sen, että vähävaivasin kameran asennus ikuna. Ainut söhläri asennuksesa oli Telija, eikä ensmäänenkerta. Sieloli Rovaniemelä aktivoitu eri kortti, mikä annettiimmukkaan. Se asija piti jonotela ensiks, että pääs uutukaista ies asentaan. Se miinusaika jos jätetäämpois, nin loput meni ninko vettävaan.

Enasennuskamera oottellee siirtova mökkivalavojaks, son pyörinny kojeaikasa Tukikohasa erehtymäti. Kasperinkans aloma toisaehtoola asennela näistä viimosista ostoksista sitä, joka jää Tukikohtaan. Sehän piti tieten alottaa ohjekirjoja lukemati, ninko Santalaisila tapanasa on. Jonkummiinnuutin se alotus meinas takuta, mutta onkelmat ratkes ja asija alako sujjuun, kullaiton sinne uutukaisseen muistikortin paikalleen. Mummelilta lainasin...sen kamerasta. Sittellähti pelittään.


Nysseon asemissasa tuosa pääovevvieresä katoksen suojisa. Kuvvaussuunta on pihhaampäin. Ja kuvallaatu on viijen mekapikselin kameraks hyvällaatusta kummikä. Ja ollaan hiukka perehyttyjjo viteokuvapätkijenkillaatuun, eikä ole moitteensijjaa. Kaikki asijaan täälä yhtään perehtynneet on sitämieltä, että 129 €urova maksava kamera antaa rahale vastinetta. Päivvaston kun monet tavarat nuilahinnoila.

Kahevvuojen takkuu on tuommosele riittävä. Tuosa alla on kuvvaa uutukaisellähettämänä...


Pimijäkuvvausominaisuuvet tutkima sattunneesta syystä muutamankuukauvvempäästä. Vastavalokuvvaus päin yöaurinkova ojjo testattu, jase toimii helekutihhyvin. Wifiyhteyspurkki on oventakana parimmetrimpääsä kamerasta, jotenka yhteysongelmija ei essiiny. Ja satamekanen valokuitu takkaa pyörimisnoppeuvet ja lähetykset.

Tukikohasta huomena Tapijonkyllään remppatalokoisiin lähtemissiin tähä. Ja menomatkala Leksus maalamosta hakemissiin tähä.

keskiviikko 20. toukokuuta 2020

Varmuuven vuoks tuostakin kuva. (2353)

Mitäs tulit siepposiepponen siihen kameranetteen sipijäs räpyttelleen... Tukikohan pihapiirin valavontakamera on muutamana päivänä otellu koekuvvaa pihapiiristä. Hyvin se kulukijat poimmii pihalta. Tullee kuvat nin autojen kuskeista kuimmatkustajistaki. Niija tieten rekisterikilivet.

Ei ole aina varmaa, jos kameroita mekapikseleillä vertaillaan, ettämikä hyvä on ja mikä parempi. Tämon kaks vaivasta mekapikselijä oleva turvakamera, jonka kuvallaatu näyttäis olevan ihan laatussaa.

Son tuommone strutsimmunnaa hiukka pienempi pyörijä molo. Kirjosieppo tieten arveli, että siinon hällä pönttö kesäks, mutta eipä oukkaan.


Tämon semmosta mallija kamera, että sevvoi viiijä vaika mihin mettään omineen kuvvaamaan vaikka semmosta mökkijä, misä ei ole valtakunnan sähkövä. Lisälaitteeks on saatavisa pikkunen aurinkokenno, jolla se toimii omineen. Meitin kartanoilla kytkemmä net tieten valtakunnan sähköverkkoon, nin ei ainskaan akku lopahtele. Kuuvela eerolla se hoitellee lähetyksesä netin kautti. Kännykälä ohjaillaan ja sähköpostiin tullee otetut otokset ja voi sillä suoralla viteolähetykselä ilimotela kaijuttimenkautti epämääräsele kulukijalle, että mitäpä sielä puuhailet...

Tukikohasta tilannekuvija kerräilemissiin tähä.

Näytteet tutkittu. (2352)

Ei ei, ei nämät liity tähän nykyseen vouhotukseen, joka puhuttaa kakskytäneljäseittemänkolomessaattaakuuskytäviis. Joku saattaa muistaa, että meitin tutkijamummeli, joka nuohoo joka paikan, lähetteli tulitikkuaskisa tutkittavaks pienijä muurahaisija. Ei mittään talova jyrsivijä hevossemmosija, vaan jostakin oikeesta peräkevosta tuolta lähialuveelta.

Nyt kotitutkija sai asijasta tehyn raportin ja oottaa vissiin seuraavana linnankutsuva onnistunneesta hommasta.

Muurahaisraporttiin tästä jos halvaa tuoreimmat kusiaispesätievot Suomesta...

Tukikohasta tähä.






tiistai 19. toukokuuta 2020

Löyty sahhaamatonta polttopuuta. (2351)

Linko-Jarkko pyörähti raktorillasa sevverran Tukikohasa, että siirteli etukuormaajallasa lumija kolomemetristen ympäriltä ja päältä sevverran, että ensviikolla net saattas siirtyvä pelipaikalle sahurija oottammaan. Ja se sahuri ei ole harrastuksenomanen puuhastelija Ukka Matimpoika, vaan poijjasta polovi paranoo.

Lunta on kuuskytäsenttijä lumimittarisa. Kait nuot pihalumikasat heinäkuulloppuun mennesä sullaa, että sais nauttija pätkän kessää iliman valakosta.



Hyvin kesti ainakittoistaseks viimokesän sorastus liiterimpäävysä. Se saattaa tieten olla vielä routarouvan vallasa, kun talavenaijjan pääs autola kiertään liiterijä ympäri. Jarkko sinne päästelit antaumuksela lunta pihapiiristä. Jasen huomaa.

Tukikohasta lämmintälumille kaipailemissiin tähä.

maanantai 18. toukokuuta 2020

Tukikohasa uus lintulaji. (2350)

Tulima eilisäehtoola Rovaniemen saunatalakoista. Kellot tais olla kaheksampintaan ja normi kevväinen ilta. Lintulauvale vilikastesa luulin nähäneeni motterin, eli tutummin varpusen. Soli sennäköne pikavilikasula.

Rupesin oikeen tarkkailemmaan lintuva ja ihimettelin, miksi se siihenaikaan murkinoi. Kohteena ei ollu siemenet, vaan rasvapallot. Muut linnut ei ehtoopuolela ruokapaikkaa käytä.

Mummeli tuli kamerasa kanssa tieten paikale. Kohta alako varmistuun, että saattasse varpunen ollakki, mutta pikkusemmonen, eli pikkuvarpunen.

Lintukirjoja ja nettijä lukijesa varmistu, että sepä se on. Ensmäästä kertaa täälä. Aattelin kirjoja kattelesa, että son lentänny Kuolanniemimaalta venäjäkoronata pakkoon ja tuli Suomeen. Soli hyvä ratkasu, mutta näyttäis nyt siltä, että se vaan tankkas itteesä ja lehahti uuvelleen siivillesä, kunei sitä enää tännään näkynny. Tajuvaahan se lintukissen, että hiukka kauvemmaks itänaapurista pittää vielä jaksaa...




Liekkö tunnistus menny harrastajilta oikeen, siitäpä kuvija tutkikoot lintuharrastajat ja muut. Muutama vieras tälleaamuva pyörähti talosa kahaveela. Hänellekkun kerroima, niin kulukija kerto, että pikkuvarpusta essiintyy eteläisemmäsä Suomesa pirupäineen.

Tukikohasta seuraavija oottelemissiin tähä.

lauantai 16. toukokuuta 2020

Lumet junttaunu asemiisa. (2349)

Naruskan ja koko ylisen Kemijojen kerruualuveen lumet on tönkkiintynny paikalleen lämpöstä oottammaan. Päivälämpötilat ei nouse likellekkääkkymmentä ja yöt pitelee muutammaa pakkasastetta. Ja kylymät tuulet puhaltellee, olipa suunta mikä tahasa. Lumet tälleaamuva 66 senttijä. Ja painavvaa.


Nyt hilippasemma Mummelinkans pariks päivävuoroks Tapijonkyllään. Ukka paneelihommiin Kasperin kanssa ja Mummeli lapsellikaks. Palluumatkala huomena jätän Leksuksen Kemijärvele etulukasuojakorjuule ja maalauksele. Ei kehtaa lytysä olevala pirssilä liijon ajela.

Tukikohasta tuluvallykkääntymistä oottelemissiin tähä.

torstai 14. toukokuuta 2020

Luvaton pilikkiminen hiipumasa. (2348)

Täsä meitin Naruskajojesa on muutamavvuojen aijjan ollu voimasa pilikkikielto Siekakönkäästä Tennijöjokisuuhun elikkäs noin kymmenenkilometrimmatkala.

Kielto on ollu asiajmmukasesti merkittynä pitkijokivartta ja ohan tuo tieto levinny kohtuullisesti täälä paikallisesti ja myös käypäläisile. Silti on monijen pitäny tänkevvään aikana käyvä kieltova rikkomasa. Net on enimmäksee olleet asijan hyvin tietävijä paikallisija alakuasukkaita. Son varmaan paremmammakunen kala, jos sen vie pannule luvattomasta pilikkireijästä.

Vein nyt kevväälä yhen kieltolapun näkyväle paikale tuonne Länspuolentiele. Seuraavana päivänä kulukiessa honasin, että peltilappu oli survottu aurauspenkkaan yläreunaasa myöten. Varmaankijjonkun poron tai muun töitä.

Siirtelin sen taas asillisele korkeuvele. Seuraavana päivänä kun Kallelaan ajelin, nin hoksasin koko taulun hävinneen niiltä nelijöiltä. Sepä siitä. Meiton jokajunnaan ja asemillekkijjää.

Nyt alakaa selekeesti pilikkikielto taas koskemmaan kaikkija. Suvantojäät alakaa olleen siinä kunnosa isomila virtauksila, että alakaa pilikkijäät olla hakusasa. Asijan näkkee Kallelan rantakuvastaki, kussielä on parinsaanmetrin suvanto kuvammukkaan jo auki melekeen seuraavaan koskeen asti...


Tukikohasta pikkuhilijaa kesäkalastuaikaa oottelemissiin tähä.

keskiviikko 13. toukokuuta 2020

Tais lakata toosat suhisemasta. (2347)

Kattolumethannet toi Tukikohan katohharjalta alas ikiaikasen ratijoantennin. Eipä sitä vanahaa alumiinihäkkyrää kannattannu alakaa oikommaan.

Son melekonevviitakko alakaa ostelemaan semmosta antennija, joka sieppailis ilimasta raatijosiknaalija. Kunei niistä nylyvään oikeen tiijä, minkälaisina net tikiaikana maalimasa vilistää ja mistä suunnasta.

Naruskankyläsä on muutamasa tallouvesa kuulema mahoton saaha ratijoo kuulummaan. Vanahemmat antennit on ollu suunnattuina tuonne Pelekosenniemen Pyhätunturin mastova kohen. Sinne se uuskin häkkyrä noin silimämääräsesti tuli laitettuva. Ja ihimettapahtu, ratijot alako kuulummaan. Ja välisuhinat lakkasva. Taijan alakaa ratijoantenniasentajaks joutessani...

Meillon semmonen maatieteelline onni täsä kyläsä, että tästä pohojosseen mennesä alakaa lännevvaarat haittaamaan ratijon kuuluvuuksija. Sen huommaa monesti autola kyllää päästäpäähän ajjaisa.


Son tuo alempi, joka raatijot täälä laitto kuulummaan.

Tukikohasta Kauko Kiitova rännilähetyksinneen eelleen oottelemissiin tähä.


tiistai 12. toukokuuta 2020

Kelekkakelijä piisaa. (2346)

Hankikikkantaa täälä Naruskala vielä peltipailakkahemmoja. Rovaniemenpoijjaat kävit hyvästelemäsä koronattomankairan tältäkevväältä. Näyttäs kuvijen perusteela, että herkästi ei hankeevvaivuta, kunei vetteenkään. Tai tais sielä jonkunsortin kelekannostova Suoltijojesta essiintynneen, mutta tokumenttija ovvain pintaliijosta.


Kevättuluvan ajankohta siirtyilee Rovaniementietäjijen arvioila etiäppäin. Haastattelit tälleaamuva sitä Alarauvanjokkee, joka vetas arviopäivämäärän huipputuluvasta 10.6.2020. Son juhannuksenakivvielä jokivettä täynnä nämät uomat.

Tukikohasta rännikouruja ja syöksytorvija Tukikohtaan oottelemissiin tähä.

sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Äiteenpäivän uus laji Tukikohasa. (2345)

Kattelin amusela Tukikohan konttuurin akkunasta, että hangele pelemahti ouvonnäkönen lintu. Äkkijä sen tarkemmin katottuna tunnistammaan kerkis, ei se varsinainehharvinaisuus ole, paitti meitin pihasa. Sepelkyyhkyjä oli iteasiasa tarkemmin pälyiltynä pariskunta.

Ennähäny niijen käyvän linturuokintapaikan katoksen alla siemenijä syömäsä, ninko esimerkiks peipposet nyt aikas aktiivisesti tekkeevä.

Sony Xperijan kamera oli ainuva kuvvausvehe käsijen ulottuvila. Auttavat kuvat sillä kohteesta sai.



Sepelkyyhkysesä taitaa olla tulosa kulttuurilintu. Kaupungista muistan vuosijentakkaa semmosen sepelkyyhkyhavvainnon, että Lintu-Pentin kämpän vantaalaisen kerrostalon ihan pihapiirisä oli jossakin lehtipuusa sepelkyyhkylä pesä, eikä se hautovessaan ollu kulukijoista moksiskaan.

Täälä Naruskan suunnila niitä on tähän asti totuttu näkemään vain lennosa tai joskus tiempäälä lähinä tuola Kotalan suunnala Naruskantietä. Hyvä on, jos lissääntyvät, son kaunis lintu ja jollekki varmaan haluttu riistalintuki.

Tukikohasta aamuhavvainnoimissiin tähä. Niija onneva kaikile äiteile!

lauantai 9. toukokuuta 2020

Mettämiehille tievoksi. (2344)

Eipä sitole mittään elämänaluvetta, johonka tämä korona ei näinäaikona vaikuttas.

TUOSTA LIKKASEMALLA  lisätietova YLEuutisesta.

Tukikohasta lyhyvestä virskaunis tähä.

perjantai 8. toukokuuta 2020

Koronamaskikokkeilu. (2343)

Ensmääsen kerran sai laittaa puolpakola naamasuojan pääle, että kehtas mennä Sallan Terveyskioskilla tilatule lekurivvastaanotole. Pithän siitä ainutkertasesta tapahtumasta tieten tokumentti näpätä. Sannoin minä jollekin tutulle teekoon aulasa, että tämei ole ryöstö...


Jaaettä mikskö kävin oikeesa lekurisa. Ei muuton olis asijaa ollu, mutta oikijan käjen kaks sormija ompelistäpois. Nimetön ommuutaman kuukauven ollu ilikijästi lukkiintuvana napsusormena. Ja pikkurillipahanen on keskinivelestäsä ollu nin tulehtunnu, että piti käyvä ammattilaiselta kyselemäsä, voisko näile jottain tehhä.

Käsikirurkillehan näyttelin napsusormija marraskuusa. Sillon sinne tuupattiin kippeesti jottain mömmövä iso ruutalline. Nyt tuli pienelä ruuutala pikkupullosta kortisoonija sekä pikkurillinniveleen että napsusormentyvveen. Ei nin kovin mielusija pistoksija, mutta käsi pysy uskollisesti pöyvänkannesa liikkumati senaikaa, että nuori mieslekuri teki hommasa.

Sittevvielä tuli pikalähete lapraan, misä otettiin pullotolokula eriilaisija tulehusverikokheja. Ei ole soittova perrään tullu, jotenka ei ole ehkä semmosta tulehusta, vaikkon kuukaustolokula nivelet tönkisä punottannu tulehuksemmerkiks. Ja koronatestijä ei näisä ollu, vaikka Sallasa semmoseenkippääsee hetikohta, joson räkätautioireita.

Lähetteellupas lekuripoika laittaa Rovaniemele, misä Ukalta onnäitä samoja vaivoja kirurkiopperoitu kahestaki vasemmankäjen sormesta. Tuttuva hommaa. Ei taho muistaa ehejistä sormista kiittää sillonkun net on kunnosa. Kippeinä aivahhelevetihhankalat net on, varsinkinnyt paremmasa käjesä.

Tämmönen harrastuksenomanen puuhastelija on tieten kiireetön potilas. Toisaalta net uutissoivat jokupäivä, että leikkaussalit on tyhyjäkäynnilä, kunei ihimiset uskala mennä leikkauksiin, eikä ijes lääkärivvastaanotole. Pakko täson jollainkohtaa lähtee apuva hakkeen, kunei ominesa oottelemala muutakumpahenee sormikivut...

Tukikohasta vähällaisesti sormisormileikkijä leikkimissiin tähä.

torstai 7. toukokuuta 2020

Tuoretta ilimakuvvaa Tukikohasta. (2342)

Tälläviikola on Tukikohasa pitkään aikaan ollu muutama majottuja. Täälähän hilijenty kaira kulukijoista, ninko monesa muusakin paikasa koko maasa. Ei ole näkynny eikä kuulunnu Naruskansuunnila koronasta mittään, mutta eipä tuo taija nähtävisä ollakkaan.

Parila asijakkaala oli semmonen roonimallinen kuvvausvehe. Ukallakiha on semmonen pikkuhärveli, jota käyttellee pääasijasa Kasperi. Ja säilyttääki sitä kotonasa Rovaniemelä.

Poijjat lentelit tännään täsä lähialuveela. Ihampyytämäti het olit kuvvailleet ilimasta Tukikohan talavee ja ylleismaisemata.

Täytyy laittaa talteen tämmöstä kuvamaterijaalija, josko sitä joskus tulevaisuuvesa tarttis vaikka myyyntivalttina tälle talole ja tontile. Voiskhan tuota laittaa myynti-ilimotukseen vaikka että "rajottuu puistoon"...Vai "tontilla ja sen ympärillä on asumatonta erämaata kaikkiin ilimansuuntiin".

Onneks oli yks kuva otettu tuolta Tukikohan itäpuolelta kohti länttä. Siitä minä näjen kuvasta Pelekosenniemen Pyhätunturin, johonka suuntaan lähipäivinä tarttee suuunnata ratijoantenni, kuhan posti sen tänne kiikuttaa. Talavilumet teki vanahasta antennista selevää, ninko saatoin jossakijjutusa kirjottaakki.

Tännään revin joutessani Tukikohan julukisivumpuolelta räystäältä ales vanahat rännit. Siinon pikkusen puutavaran uusasemista räystäslauvan muovosa, mutta net hommat kerkijää ehkä valamistelleen sillä aikaa, kun Kauko Kiito tuo rännitarvikkeita Jojensuusta nettikaupasta tänneppäin.

Tuoson muutama kuva. Ilimansuuntija voi päätelä siitä, että kuvat on aamupäivältä kymmenempaikkkeilta. Ja nethän tietää suunnat, jokkon täälä käynneet...Koronattomasa korvesa, jokon meijän uus markkinavaltti.






Tukikohasta liki kymmenestä asteesta ulukohommisa nauttimissiin tähä.


tiistai 5. toukokuuta 2020

Tintit ja sentit hupenee. (2341)

Lumet hilijaa hupenee, mutta ommeilä mistä huvetakki. Alakaa olleen hanki semmosenolosta, että sieltä saattaa kohta saaha peltipailakkaa kaivaa syvältä, kun se maatamyöten vajovaa. Eiliset vesisatteet ja nollakelin yönseutu pitelee siitä huolen, että hankikelit pyssyy poisa.

Kattolumet Tukikohasa hupenee, mutta jiirit ei purkaannu. Kävääsin eilen hiukan auttelemasa lumijen poistumista nuitten jiirijen kohilta. Tärhäytin alumiinitikkaat peltikaton harjale täkkipulttiloila kiinni, nin uskaltaa mennä lapijon kanssa hiukka lähemmäks kohetta. Sielon kuiten talavemmittaan syntynny paksuva jääpaanneta, jolle ei viskarssin kärkilapijola paljoo maha. Ja pittää hiukka varova, ettei lyö lapijoo pellistä läpi...

Pienijä vihireitä miehijä ei ole näkynny. Haukkapari ei myöskää huomannu isova vihreetä miestä vihreelä peltikatola, kussielä viskarssija heiluttelin. Mahollisesti hiirihaukkapariskunta pelemahti talon ja lapijomiehen yli nin, että meinas musta paskeri päästä lähtee.

Son tuo haukkapari alakannu harventaa meitin lintulauvanväkkee. Ainakikkahen tintin jäännöshöyhenäkasat on halakokatoksesa. Siiteijää tinttiraasusta mittään kiinteetä jälelle, kunnet haukka pistelee poskeesa.



Lumisenttijä mittauspaikoisa Tukikohasa on 88 senttijä tälleaamuva. Niistei varsinaisesti ole sulanu mittään, mutta kassaan net on painunnu ja alakaa olleen läpi josei märkää, nin ainakikkosteeta. Vesisaje vie mopohanget.


Tukikohasta jiirilumijen sulamista ejistämissiin tähä.

lauantai 2. toukokuuta 2020

Kokkeilemisenarvonen kaurasempi uunipuuro. (2340)

Uunipuuronsyönti onninko panis rahhaa pankkiin. Mennee se aamupuuro keittämälläki, mutta jos sattuu herräämään parituntisen ennen normaalimpijen immeisten herräämisaikaa, nin voi latasta kaikesa hiljasuuvesa puuron uuniijja normiherräämisenaikoihi herätä uunipuurontuoksuun. Solekkullaittaa.

Nin tein tällekkinaamuva viijeltä. Valamistelut köökisä kestää nykysellään kolomesta viiteemminnuuttiin. Savivuokan kun saan kouriini, nin puristan sinne pohojale paistorasvaa semmosta markariinisevosta rapijan piipillisen. Kuppija kun pyöräyttää sopevasti ympäri, nin sen rasvan saa kiertään net seinämät rasvaaseks siltä osalta, mihin seuraavat aineet loppupeleisä ylettyy.

Seuraavaks kaavoin vuokan pohojalle kolome-neljä onkhan net tesilitroja öpaut Nallepuurovihreetä, ei ole nin millillee ja muutkin kauraset hiutalleet käy. Seuraavaks riissijä, semmosta uunipuuromallista. Tähän sitä reippaasti vähempikun sitä kauraryynijä, joka muutemmeilä on sitä vihreetä Nallee. Riissin pääle ettei unehu, nin ruokalusikallinen taivvajjaa hienova merisuolaa. Seuraavaks litra maitoo. Kunei ollu jääkaapisa kuin sinistämallija tänäaamuna, nin tärhäytin maijon perrään kakstesijäpurkillisen oikeeta kermaa. Lopuks vielä muutama voinokare oikeeta voita. Mavummukkaan tieten. Hyvä vaatii satarammija.

Täsä vaiheesa ennen uuniillaittova pittää kevyvesti sekottaa kaikki aineet hiukka sekasin. Varsinkissuola jää herkästi muuton yhteempaikkaan...Sitä voi pyöritelä vispilälä tai vaikka ruokalusikala.

Uuni jos jo ei oleppäällä saassaseittemäsäviijesä, nin täsävaiheesa se pääle. Ja vuoka uuniin.

Parintunnimpäästä se alakaa olleen uunistapoiskunnosa. Patakinthaila kun sen ottaa pois uunista, nin sittekkannattee vielä pyöräyttää lusikala tai kauhala satsija ympäri, nin paksuus tasottuu.

Ja siitä lautasele. Ja kirpeetä luonnommarjasoppaa kaveriks. Kiinalaisile jos tän joku neuvos, nin alakas aivahhelevetimmoine kauraryynin vienti Kiinaajja niiltä säästys riissijä miljoonijakiloja päiväsä. Olis kuitusempaa ja terveellisempää kuppelekkä valakonen riissi.

Tukikohasta tähän tykästymissiin tähä. Jajokumuuki.


perjantai 1. toukokuuta 2020

Siekakönkään maisemisa. (2339)

Mummeli käväsi Siekakönkään sillala kuvvaamasa Valpurijokimaisemija. Koskikara sielä asustellee ja luonto taiteilee kaikellaista silimärruokaa koskenkohinasa.







Tukikohasta tähä.

Kevväästä vähällaisesti havvaintoja Valapurina. (2338)

Eikait se kovin kevväistä voikkaan olla, kunon metri lunta. Tukikohan pihapenkat on juuttunnu sammaan korkoon. Yöt pitelee pakkasta viijen ja kymmenen asteevvälilä, joten sulamiset ei oikeen etene.

Harrastuksenomasta puuhasteluvahan sitä aina riittää ajankuluks. Tekasin omija vinttikulukemisija helepottammaan tuonne halakokatoksempääle oven yläpohojaan. Ei tartte talavela kiivetä takalappeen tikkaile. Varsinkikkevväälä saa aina pelätä, tulleeko tikkaat sieltä lumenpainola pääle. Halakokatoksen katolta ei ole puttoomisenvvaaraa tai jos on, nin ei ainakaan kolomee metrijä korkeemmalta.

Yläpohojaan kuppääsee, niin sieltä voi kiivetä kattoluukule ja luukunkautti ojjo talon matalemmala harjala. Säävermeet käytättää harrastajjaa katola ja yläpohojasa muutamankikkerran vuojesa.



Linnumpönttöjä asettelin yhen halakokatoksen pystytoloppaan köökinakkunan likele. Pari pönttövä lissää Tukikohan lehtipuijen runkoihi. Taitaa olla kolomisenkymmentä lintukotova nyt Tukikohasa. Sääsket pyssyy vähempänä kesäkuumila, jos täsä joskus semmosija tullee.




Aamukylymälä kanto minunki alla hanki nippanappa. Lumikenkijä tai suksijahan nuot aamuhanget kantais vaikka kuinka. Iltapäiväks pikkusen pehmenee. Mummeli se suksillasa kiertelee lähimettijä. Ja kävipä se valapurimarssillaki tuola maantiempäälä, joka ehtoopäivälä ommelekonen ravallennättäjä.

Jiiristä ei kattolumet vielä ole antautunnu. Isommin ei lissääkään ole viimopäivinä lunta tullu. Oottelen lumijenpoistova pihoilta vasta sittekkun kaikki on allaalla. Linko-Jarkko saa sitten putsata etu- ja takapihat isommista kinoksista pihoilta kauvemmaks.



Täälon lunta vaikka myyväasti, jos joku halvaa...

Lintuja on tullu Tukikohan tontile. Peipposia on usijampija, jouttenija ja kurkija lentellee eeskahtaale ilimatilasa. Puolikuuta ei riitä kesäntulloon, son varma asija.

Tukikohasta pitkääkalsarija tänne eelleen suosittelemissiin tähä.