Kattolumet Tukikohasa hupenee, mutta jiirit ei purkaannu. Kävääsin eilen hiukan auttelemasa lumijen poistumista nuitten jiirijen kohilta. Tärhäytin alumiinitikkaat peltikaton harjale täkkipulttiloila kiinni, nin uskaltaa mennä lapijon kanssa hiukka lähemmäks kohetta. Sielon kuiten talavemmittaan syntynny paksuva jääpaanneta, jolle ei viskarssin kärkilapijola paljoo maha. Ja pittää hiukka varova, ettei lyö lapijoo pellistä läpi...
Pienijä vihireitä miehijä ei ole näkynny. Haukkapari ei myöskää huomannu isova vihreetä miestä vihreelä peltikatola, kussielä viskarssija heiluttelin. Mahollisesti hiirihaukkapariskunta pelemahti talon ja lapijomiehen yli nin, että meinas musta paskeri päästä lähtee.
Son tuo haukkapari alakannu harventaa meitin lintulauvanväkkee. Ainakikkahen tintin jäännöshöyhenäkasat on halakokatoksesa. Siiteijää tinttiraasusta mittään kiinteetä jälelle, kunnet haukka pistelee poskeesa.
Tukikohasta jiirilumijen sulamista ejistämissiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti