perjantai 1. toukokuuta 2020

Kevväästä vähällaisesti havvaintoja Valapurina. (2338)

Eikait se kovin kevväistä voikkaan olla, kunon metri lunta. Tukikohan pihapenkat on juuttunnu sammaan korkoon. Yöt pitelee pakkasta viijen ja kymmenen asteevvälilä, joten sulamiset ei oikeen etene.

Harrastuksenomasta puuhasteluvahan sitä aina riittää ajankuluks. Tekasin omija vinttikulukemisija helepottammaan tuonne halakokatoksempääle oven yläpohojaan. Ei tartte talavela kiivetä takalappeen tikkaile. Varsinkikkevväälä saa aina pelätä, tulleeko tikkaat sieltä lumenpainola pääle. Halakokatoksen katolta ei ole puttoomisenvvaaraa tai jos on, nin ei ainakaan kolomee metrijä korkeemmalta.

Yläpohojaan kuppääsee, niin sieltä voi kiivetä kattoluukule ja luukunkautti ojjo talon matalemmala harjala. Säävermeet käytättää harrastajjaa katola ja yläpohojasa muutamankikkerran vuojesa.



Linnumpönttöjä asettelin yhen halakokatoksen pystytoloppaan köökinakkunan likele. Pari pönttövä lissää Tukikohan lehtipuijen runkoihi. Taitaa olla kolomisenkymmentä lintukotova nyt Tukikohasa. Sääsket pyssyy vähempänä kesäkuumila, jos täsä joskus semmosija tullee.




Aamukylymälä kanto minunki alla hanki nippanappa. Lumikenkijä tai suksijahan nuot aamuhanget kantais vaikka kuinka. Iltapäiväks pikkusen pehmenee. Mummeli se suksillasa kiertelee lähimettijä. Ja kävipä se valapurimarssillaki tuola maantiempäälä, joka ehtoopäivälä ommelekonen ravallennättäjä.

Jiiristä ei kattolumet vielä ole antautunnu. Isommin ei lissääkään ole viimopäivinä lunta tullu. Oottelen lumijenpoistova pihoilta vasta sittekkun kaikki on allaalla. Linko-Jarkko saa sitten putsata etu- ja takapihat isommista kinoksista pihoilta kauvemmaks.



Täälon lunta vaikka myyväasti, jos joku halvaa...

Lintuja on tullu Tukikohan tontile. Peipposia on usijampija, jouttenija ja kurkija lentellee eeskahtaale ilimatilasa. Puolikuuta ei riitä kesäntulloon, son varma asija.

Tukikohasta pitkääkalsarija tänne eelleen suosittelemissiin tähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti