sunnuntai 30. elokuuta 2015

Viikonloppuretki Vanhan Sallan Vuorikylään.

Pöllömmässäkin paikassa voisi 59 -vuotispäiviään käväistä viettämässä kuin Vuorijärven rannalla Vanhan Sallan Vuorikylässä. Kesän Tuntsaretkellä alustavasti sovitusta retkestä tuli totta elokuun viimeisenä viikonloppuna.

Jos jotain toivomisen varaa kuuden hengen retkiseurueelta kuuli, niin vesisadetta olisi piisannut puoletkin siitä, mitä nyt niskaamme saatiin. Sade oli onneksi etukäteen tiedossa, joten vaatetus oli kaikilla kelin mukainen.

Uistattelimme lauuantaipäivän Vuorijärvellä kolmella veneellä, mutta taimenet pysyttelivät meiltä piilossa. Onneksi Vuorijärven ahvenet olivat sen verran syönnillään, että savupöntöllinen saatiin niitä napsia naamariin tulipaikan ressukatoksen suojassa.

Kotona tehty voileipäkakku maistui myös retkeläisille menomatkalla ja vielä perilläkin. Nälkää ei retkellä nähty, vaikka kalansaalis hiukan vajaaksi jäikin.

Kuvasatoakaan ei normimääriä kertynyt, kun Mummeli joutui säälimään kameraansa ainaisessa vesisateessa. Kuitenkin muutama otos kertoo jotain reissusta. Vuorijärven seutu kuuluu joidenkin karttojen mukaan Kutsan luonnonpuistoon. Toisissa kartoissa vuorostaan puistoon kuuluisi vain Kutsajoen vesistö Jäniskönkäineen sieltä Tuntsajokeen asti.








Vuorijärvelle johtavan tien välittömässä läheisyydessä oli näkyvissä ilmeisesti toissakesäisen hävittäjäpommituksen aikaansaannoksia. Parinkymmenen metrin päähän tiestä maahan osunut pommi oli siirrellyt maata reippaanlaisesti ja katkonut kaikki puut vajaan hehtaarin alueelta.

Onneksi pommituksia ei alueella nyt ollut, vaan ainoat poksaukset kuultiin synttärikuohuviinipullojen korkkien lähdettyä Vuorijärven taivaalle...

Tukikohasta steinerkoululaisten huomiseen tuloon keskittymisiin tähän...

torstai 27. elokuuta 2015

Naruskajoen kalastoa tutkitaan.

Jo toisena kesänä peräkkäin kartoitellaan Naruskajoen kalaston tilaa koekalastelemalla. Parikin tahoa on tutkimuksia tehnyt, eli viime vuonna Ely-keskus ja tänä vuonna teettäjänä oli Sallan Yhteismetsä.

Lopullisia vertailevia tuloksia kuultaneen myöhemmin, mutta alustavasti on jo tiedossa, että viime kesän koekalastuksissa saatiin tosi isoja taimenenpoikasmääriä. Olosuhteet olivat normikesäiset.

Tämän vuoden koekalastustulokset näyttävät hieman pienempiä lukemia. Se voi osittain johtua kylmästä kesästä ja koko kesän kestäneestä kestotulvasta. Myös veden lämpötila on ollut koko kesän ajan ennätyksellisen alhaalla.

Lopullisia vertailutuloksia tulee tänne näytille sitten, kun vertailut on tehty. Kuvissa hiukan mallia sähkökalastuksesta ja saaliista. Oppineet päättelevät tuloksista, mitähän päättelevät.






Tukikohasta raportoimisiin tuonnempana tähän.

tiistai 25. elokuuta 2015

Kaheksavvuotta iliman viinantippaa.

Elokuun tää päivä kaheskymmenesviijes vuonna jotaki se saatto olla Ukan loppuelämän ensmäänen päivä, ninko joku laulaja laulussaan laulo. Liekkö sillä laulelijalla sama syy, tiijä häntä.

Piemenpalan syötäsin Mummelin kirkolta tuomaa näppäränäppijen täytekaakkuva, jota kuiten ei näitä Ukajjuhlija varte oltu tehty. Pääsin rääppijäisille.

Kaheksavvuotta on hurahtanu johonki, vaikken oo ryypännykkää. Aika vierii nin pirun noppeesti, ettei ennää taho uskuva ittekkään.

Seuraava mahollisuus viinaryyppyyn ojjossain rapijan kymmenen vuojen pääsä. Sinne on Ukka teheny selekeen suunnitelman, joston saattannu olla joskus puhettaki. Loimu ku täyttelee kaheksantoista vee, nin Ukka lahjottaa sille pullon viinaa. Tai kakskin niiton tuosa kirjahyllympäälä. Jos ellää saan sinne asti.

Jos Loimu sattuu olleen sillo hövelilä päälä ja tarjuaa Ukalle pienet ryypyt Loimuviinaa, nin sen saatan vetasta raakana naamaan. Ja jos ei tarjuva, nin olen iliman. Tämmönen puolhullu suunnitelma on pääsä hautunu. Täyshullun tekemä.


Tukikohasta tähä.



maanantai 24. elokuuta 2015

Karhu kaatui Tuntsalla Sallassa.

Itäisen poronhoitoalueen kaatokiintiöstä kaadettiin uroskarhu Tuntsalta. Kiintiökarhuista se oli ensimmäinen. Vahinkoperusteisesti on Sallasta kaadettu yksi uroskarhu 14.8.2015. Vahinkokarhu näyttää kaadetun Aatsingin suunnalta.

Kätevimmin kaadoista saa tiedot klikkaamalla Karhusaaliit 2015-16 linkistä. Siellä kaadot on asianmukaisesti merkitty kartoille.

Tukikohasta tiedottelemisiin tähän, jos ja kun tietoa tulee.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Isosarvinen kotiporopyrkyri.

Poroja kiinnostaa Ukan halakokatoksen varjo, vaikka luulishan tuota katvetta löytyvän muualtaki. Vai kiinnostaakhan sitä tai niitä sääskistä vappaa pihapiiri, kummeillä lintuset napsii kesällä ilimeisesti melekeen kaikki pikkuhyönteiset. Kuneine haittaa talovväkkeekää, nin ei tietenkää poruakkaan.

Nyton takapihan asukki sevverran isosarvista härkäsorttija, että sen siirtely ei oikiammastaan Ukkaa kiinnosta. Kait se lähiaikoina siirtyy paimentaan vaatimija, ku rykimä alakaa. Tai mistä tuota tietää, vaikka perustas haaremisa tähä pihale. Paitti että tää on härkä...


Tämon sevveran kesyvä sorttija, ettei se immeistä pelekää. Eikä välitä Rihlan haukkumisesta senkäävvertaa.

Ommuuten paksuperseinen ja komija elikko. Hyvä kesä niillon porotuksila ollu, näimmä.

Tukikohasta kohta vuokraa perimisii tähä.

lauantai 22. elokuuta 2015

Akat pellepelottomina.

Ette ikunakuunapänä arvaa, mitä syntyy seuraavista aineksista, eli tarvitaan:

Kahensaanlitran muovinen käytetty suolakurkkutynnyri, telekänpönttö, matonkuivausteline, neljään ossaan taitellut alumiinitikkaat, härveli ja helevetimmoinen vyyhti villalankaa. Ja pääosaesittäjä Eva.

Tuosson viiteo asijasta:



Kaikkija niilä akkoloila teetetää. Net on kohta kekselijäämpijä kun Niksi-Ukka konsaan...

Tukikohasta villasukkija oottelemissiin tähä.

perjantai 21. elokuuta 2015

Verottaja sillasta selälleen.

Kiinteistöverroista oli täälä jokuaika sitte juttu. Niitä kiinteistöverolippuja ei kannatte nuivvaan maksulokeroon kattelematta työntää, vaan niiton joka vuos verrattava eellisen vuojen lappuloihin rivi riviltä.

Meijän maassa revitään otsikot mielummin lespojen hetelmöityshoijoista kuin torpista, joisa myö kaikki asutaa. Ja torppien verotuksista.

Alakuperäne lasku Tukikohan tonttimaasta ja torpasta ja ulukovarastosta oli 973,88 eerova. Nykkun kaikki selevät virheet on väännetty oikoseks ja vähäsen taputeltu pääle, nin tännään Posti-Jussi toi uuvet lippulappuset, Niisson loppulitviikki 759,60 eeroo. Täsä pärjäs hyvämmatkaa kolomattasattaa eerova, eli ihan tarkasti 214,28 eguva.

Ja josois vaan maksettu, nin ihavvarma on, että verottaja jaksaa lähettää laskujaa uusila virhetievoila vaikka maalimantappiin.

Maaseuvula asumiset on kallistunnu koko aijjan, kune muuttellee nuita perusteitaa jatkuvala syötölä. Muttei täälä kaupunkilaisijjakkaa katteeks käy...Meillon sentään mettää, mihi voi mennä tuskaasa huutaan.

Tukikohasta verolippuja tutkiskelleen kannustamissiin tähä.

Ruoste raiskaa Lapin näreet.

Suopursuruoste on nimeltään kuusia vaivaava tauti koko Lapin alueella. Saattoi sitä Ukan silmiin sattua vielä Oulun ympäristössäkin, mutta tekopitäjän seutuvilla kuuset näyttivät olevan tikissä.

Lehtipuita vaivaa myös ruostetauti. Se ei ole ensimmäinen kerta, kuten ei ole kuustenkaan sairastaminen.

Harmillisen näköisiksi menevät puulajit näiden tautiensa kanssa. Syntyjä syviä ei taudeista Ukka kertoilla osaa, mutta lehtipuilla on oltu huomaavinaan, että sadekesän jälkeen koivut sairastavat tätä tautia maallikon mielestä ehkä enemmän. Kuusilla Ukka muistaa nähneensä samaa kyseenalaista väriloistoa muutama vuosi sitten, mutta kesän laatua ei muistilokeroista tuolloin löydy.

Tätä näyttää Tukikohta kuusipuidensa osalta kesäntapaisen 2015 jälkeen.







Tukikohasta vihreää joulukuusta etsiskelemisiin tähän.

maanantai 17. elokuuta 2015

Pari hallayötä peräkannaa.

Eise kärsis pilivetöntä taivasta täsä kairasa pijellä öitte yli. Eise nyppaljoo pakkasen puolela ole käyny, mutta Ukan asemala on parisa metrisä ollu toisayönä -0,5 ja viimoyöltä -0,3 asteesa.

Ilimatieteellaitoksela on toisayöltä samat lukemat Ukan kans ja viimoyöltä käppyrästä kattoin noin -1 aste. Tämäki parisametrisä.

Hillajängilä tuommone ei täälä haittaa, kunei sielä ole juuri mithän paleltumasa. Mustikoita tuommoset saattaa josain alavila paikoila kurittaa. Pitelis ny pakkasesa kurisa muutamappäivät, nin täläviikola saattais mustikka saaha sitä mitä se kaipaa. Aurinkova.

Selekeenä näyttää jatkuva, ninko ennustivakki. Ilimavirta kuiten puhelee pohjosesta, eikä sieltä ennenkää oo kessää tullu.


Tän aamun kamerakuvasta hiukkasennäkkyy, että lehtipuu alakaa saamaa itteesä ruskeeta värijä. Kuusipuijen ruskija taas johtuu kuulema suopursuruosteesta, joka raiskaa närreitä tälläperälä joka puolela. Vuoskasvut on ruskijana laitalukijen.

Tukikohasta toista kahenkympi ylitystä tälle kesäle oottelemisiin tähä.

perjantai 14. elokuuta 2015

Kennenkhä ihkauuvet pikimustat lenkarit...

Ainaha tänne jolthain jottaijjää, mutta harvemi palajasjalon kennenkään lähtijä tarttee. Nykkään ei tiijä, millä päkijänalusilla yhen kenkäparijjättäjä ollähtenny, muttei ainakaa lenkkareillaa.

Soittelimma Mummelin kansa mielestämme kaikki kahevviiko aikana Tukikohasta lähtenneet nelinelosen kenkijen sopevat käyttäjät, mutta kaikki kiistää. Mummeli jo meinas, että liekhä joku ottannu vahingosa jokku huonommat kusiluistimet, semmoset jotku roksit, joiton lukusa pari kuistila, jottain pirraattija kuulema.

Eijoo tietoo, keltä tämmöseppuuttuu, mutta kaippa joku saattaa kuvasta tietää, kelle näitä vois sovittaa. Josei puoleevvuotee omistajjaa löyvy, ni ei sitte löyvy. Viijään äspeerrän konttiin tai johonki muuhu kerräyksee. Tai myyvään huutokaupala ja raha laitetaa lakkarii.

Nämei löytynny turkismuokkaamon petin alta.


Salomonit net onnimeltää. Tuomijo tullee, muttei kiireelä. Saa ilimottautuva oikeeks omistajaks.

Tukikohasta lenkile lähtövä suunnittelemissiin tähä. Sopevat olis. Eli jottain nelineloset.

torstai 13. elokuuta 2015

Kuukkeli, jätkän ystävä ja onnen lintu, lensi akkunaan.

Harvalla on omaa kuukkelia, mutta Ukallapa on. Muutama pariskunta järjesti tosi mukavan yllätyksen kävelemällä Tukikohan ovesta sisälle tässä päivänä muutamana. Iso paketti kainalossa.

Kuukkelihan se paketista paljastui. Ja komia sellainen. Kuultokudosmallia.

Isossa salissa kuukkeli nyt päivystää nokka kohti itää. Jos outoja liikkuja näkyy, se kiekaisee Ukalle varoäänellään...


Pakko oli pariskunnalta hiukan udella, mistä tämä odottamaton kunnia. Se tulee kuulemma blogin kirjoittamisesta. Mitäpä tuohon muuta sanomaan kuin isot KIITOKSET!

Tukikohasta kirjoittelemisiin tähän.

Vanhat vinyylit taas soittoon...

Musiikin kuuntelussa käännettiin kelloa taaksepäin, ninko entinen mummu Venäjälle matkustaissaan. Hän kun Kostamuksen raja-asemalla huuteli kuskille, että mihin päin kelloja pitää kääntää ja minkä verran, niin silloin linjapiilin kuljettaja neuvoi kääntämään aikarautaa viiskytä vuotta taaksepäin...

Ukka käänteli muutaman kymmenen vuotta myös. Piti ostaa Tukikohtaan sen isoon saliin Harman Kardonin pariksi Rega Planar2 levari, jolla on mukava verestellä muistoja jonnekin 70-luvulle ja siitä johonkin päin.

Mummeli keräsi kaikki Markku Arot esille ja Ukka tietenkin Joe Cockerin parhaat, Tuomari Nurmiot, Juicet, Hassisen Koneet, Eppu Normaalit ja mitä niitä onkaan.

Syksympi kun tulee ja pitkä kaamostalvi, niin silloin laitetaan levari pyörityshommiin ja volumet tappiin...


Tukikohasta muistoja verestelemisiin tähän.

tiistai 11. elokuuta 2015

Ei tule näimmä toista kertaa...

Elokuu hilippoo puoltaväliään ja Naruskalla on yksi kokonainen päivä, jolloin lämpötila Ukan sääsemalla on kiivennyt yli 20 asteeseen. Ja sekin tapahtui kesäkuussa.

Tänään näytti aamulla jo hyvältä, kun mollukka killotti täydeltä taivaalta heti aamutuimaan. Kuitenkaan eivät tuulet ja aurinkopaiste olleet suosiolliset meille, vaan lämpötila jäi kolmen kymmenyksen päähän tuosta maagisesta kahdenkympin rajasta.

Ilmatieteen laitoksen Naruskan asemalla näyttää käppyrä käyneen piirun verran parinkympin yli, mutta sehän onkin paikallissää viiden kilomerin päässä Ukan sääasemasta.

Ehtoota kohti ilma näyttäisi taas viilenevän ja, aivan yllättäen, alkaa sataa vettä. Johan sitä maaperä ja kaikki ihmiset kaipaavatkin, kun kokonaisen päivän aurinko haihdutti vettä taivaan tuuliin.

Poutapäivästä oli se hyöty, että uima-allas saatiin tyhjennettyä ja varastoitua tulevia telskeitä varten kuivana odottelemaan ehkä tulevaa suvea.


Joku sitä rakastaa tämmöistäkin kesää. Joku ehkä ei. Kesä kuitenkin tulee, jos tullakseen on.

Tukikohasta kesää odottelemisiin tähän.

Renkhanvaihtovihije: Konesaha.

Ukka alottaa Niksisarjan. Saattaa jäähä kyllä ensmääseks ja viimoseks, mutta väli hällä.

Kairasa jos renkaaseen tullee puhki, nin hyvälä tuurilla saattaa apu olla likellä. Jos vaan häässä sattuu tuumakoko olleen oikeen, nin eikun huskuva tai jonssija tulille ja puuta nuri.

Niiton tämmösijä varakiekkoja kuulema pitkijjapoiki Lappija. Naruskala on tievosa yks. Koortinaatit saa Ukan renkashätäpalavelusta, jos apuva sattuu tartteen. Aattelen enempi naisväkkee, jolle voin lähtee puunkaatoon, renkhaanha net vaihtaa että heilahtaa...




Tukikohasta hätäpuheluja oottelemmisiin tähä.

maanantai 10. elokuuta 2015

Kesäinen Karhutunturi retkikohteeksi.

Keminmaan lapsoset ketterät kävivät viime viikon loppupuolella retken Karhutunturissa sinä ainoana päivänä, kun tunturin laki suvaitsi olla pilvetön. Naruskan maamerkin tavoitettavuus on nykytiestöllä mahdollista niin nuoremmille kuin ikäihmisillekin. Jos tunturin juurelta ei arvele jaksavansa lakeen patikoida, niin puolimatkaan pääsee herraskaisesti tavallisella henkilöautolla.

Ukan sääkamerasta näkee reaaliaikaisesti, onko tunturin laki pilvessä vai kirkkaana. Tänä kesänä on ollut leijonaosa päivistä sellaisia, että kamera ei näe tunturia. Silloin tunturista ei myöskään näe niitä huikaisevia maisemia, jotka kulkijalle avautuvat selkeällä kelillä.

Vävypoika kuvaili tunturia ja lapsosia. Siinäpä vilkaiskaa. Ja parhaat näkymät näkee tunturista, kun niitä katselee omin silmin paikan päältä...







Tukikohasta nyt paistattelemisiin tähän.

sunnuntai 9. elokuuta 2015

No nysse eka hilla Naruskalla on kypsä!

Eilissäpänä se on täytetty. Se lämpösumma, jollon ne hillat on kypsiä. Ensmääset. Kompjuutteri anto lahjomattomat lukemat 430,2 eiliseen, eli hillastus voi alakaa...

Ensmääset hillat meijänki huusholliin ojjo poimittu. Net keräs joku koulupoke Rovanimelliepeiltä viime perjantaina. Ja möi kaikki kaheksan killoo Mummelile ja sen iäkkääle äiteelle, Kerttumummule. Naruskala äite ja tyär ei käyny kattomasa ku raakoja mustikoita Politimavvaarasa.

Tää lämpösummalaskelma oli eka kertaa Ukale hyvä kylymäharjootus tulevija vuosija varte. Ensvuona tai seuraavina tänne voijaan tilata hillampoimijat minnuutintarkkuvela.

Vieläki suosittelisin kattelemmaan, misäpäin niitä hilloja myyvään sielä torisivula. Sielä niitä myyvään, misä niitä kasvaaki...

Tuoson vielä se lämpösummalinkki, eli tuosa. Sinne neljäsattaakolokytä viivalle, nin jovain.

Emmeinaa venneelä lähtee rimpiä soutaan, mutta käväsin muutamajjängän takana kattomasa tämmöstä paattija, jokon myynnisä. Hillattomajjängän takana.


Tukikohasta ostohilloja lissää ettimissiin tähä.


Kesä ja satteet palasva...

Solikijjo pari päivää poutaa ja lämpöstä sevverra, että ihmetys oli jo isova. Tilapäine häikkä se kuiva jakso kuiten oli. Ja lämminki väliaikasta vaan.

Nyton taas tutut ykstoistapilikkukolome lämpöstä ja vuorokauvesa on puottanu vesee kolomisenkytä millijä. Pilivijen alin korkeus pyörii kymmenesä metrisä...

Jokiveet oliki justiisa tulosa kesävetteen, mutta nyt alako tieten taas kiipeemine kohti korkeuksija. Tuluvaa.


Tukikohasta tää on kait tätä ja tähä.

lauantai 8. elokuuta 2015

Salaperäiset sumut.

Piti muutamalle kuopiolaiselle kalamiehelle käväistä vilauttamassa Kallelan mökkiä ja kalarantaa. Paluumatkalla oli Erkkilän Sannin ja Martin poropellon ja talon ylle laskeutunut salaperäisesti sumuverho. Ihan tuli mieleen syksy, vaikka kalenteri vielä näyttää ihan muuta. Ukan Sony Xperia piirsi näkymän näin:


Toiseen saman reissun kuvaan on piiloutuneena pieni kuva-arvoitus. Mitäpä Ukka kuvasi?


Tukikohasta luvattua ukkossadetta odottelemisiin tähän.

torstai 6. elokuuta 2015

Viikko 33 vapaa Kallelassa peruutuksen vuoksi.

Kallelaan tuli viikon pätkän peruutus. Päivät ovat 9.8. sunnuntaista 15.8. lauantaihin puoleenpäivään.

Normikesä jos olisi, niin voisi houkutella ihmisiä tänne marjastamaan. Marjasato on kuitenkin täällä huono, eivätkä ne vähätkään vielä ole oikein poimittavissa, vaan kaikki on myöhässä.

Kalastamaan voisi houkutella, koska muutaman viime päivän aikana kukaan ei ole saanut kunnolla kalaa Naruskajoesta, joten joskushan fisujenkin olisi syötävä, jos ne elossa pysyä meinaavat. Tulvavesi haittaa kalamiehiä edelleen, mutta nyt on ollut kolmatta päivää poutaa ja tänään jo piirun vaille 20 astetta lämmintäkin. Jos vesi laskee, niin kalansyönti on todennäköisempää.

Luonnossa täällä voi aikaa kuluttaa, koska sääskiä ja mäkäräisiä on hintsunlaisesti. Parin viime päivän lämpimät säät ovat piristäneet paarmoja lentoon, joten niistä saattaa olla kyseenalaista iloa, jos lähiajat vielä lämpimänä pysyvät.

Tie Tuntsan kairaan on hyvässä kunnossa, joten erämaahan pääsee tutustumaan tuntureiden valloittamisten merkeissä, tai muuten vaan erikoisia maisemia katsellen.

Ensimmäiset sienet alkavat poksahtelemaan ilmeisesti näille päiville. Luulisi märän kesän jälkeisen hiukankin lämpimämmän sään räjäyttävän sienet kasvuun.


Naruskan luonnon rauhaan voi tulla toki vain olemaan. Täällä akut lataantuvat.

Tukikohasta varauskirja avoinna tähän.

Haloilla korvataan auringonpaisteen puute.

Lapsenlapsoset ketterät ovat lopettelemassa kesälomaksi tarkoitettua viileäksi osoittautunutta rapiaa paria kuukautta, joka meinotteli mennä uimatta. Vedet ovat luonnonjärvissä turkasen kylmiä.

Onneksi Ukalla on alakerrassa se iso Högforsin puukattila ja halkokatos täynnä kuivaa koivua. Johan sitä puolenkymentä kuutiota vettä lämpimäksi saadaan, kun laitetaan pökköä pesään.

Päivittäin on takapihan altaaseen laskettu kuumaa vettä niin, että uimasillaan on tarjennut muutaman tunnin päivässä läträtä vesileikeissä. Nauravat naamataulut ovat paras maksu pienestä vaivannäöstä rakentaa kylmän kesän keskelle maauimala...



Tukikohasta lotraamisiin tähän.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Tuntsan mustikkasato kaaaaauuukana...

Elokuuta on taaplattu viikonpäivät ihan kohta. Ukalla oli lyhyt Tuntsakatsaus tänään, kun sai saatella pari karjalaisneitosta Kekkosenreitin varteen Tuntsajoen sillanpieleen.

Paluumatkalla pysähtelin Saihoseljän pohjoispuolen rintauksessa katsastamassa marjatilannetta, joka kuitenkin koski vain mustikkaa ja variksenmarjaa, eli kaarnikkaa.

Mustikat ovat alkutekijöissään, eli varmasti myöhässä, kuinka monta viikkoa lienevätkään. Kuvat kertonevat tilanteen Ukkaa paremmin.



Variksenmarja se kasvattaa marjansa kaikissa olosuhteissa ja aina. Nytkin niitä näyttäisi olevan halukkaille tyrkyllä hyvä sato, joka näyttää kypsyvänkin ajallaan.


Hillasuolle ei Tuntsalla ollut aikaa, kun piti suuattaa Naruskalle kartanohommiin.

Tukikohasta vielä hiukan lämpimämpää odottelemisiin tähän.

tiistai 4. elokuuta 2015

Taivaalla näky outoja.

Sitei tarttis Ukan kertomana uskova, mutta vävypoijjan kuvvaamana tämämpäiväsen ouvon sinisen ilimijön uskoo erkkikin. Ehtoopäivälä näky kipale sinistä taivasta. Ei montaa minnuutija, mutta kuiten. Ei vielä nimpaljova, että olis aurinkomollukka ehtinny Tukikohasa lämmittää.



Mikkään ennustus ei liijan hyvi ole tälle kessää kohilleen täsä kairasa aurinkokelin suhtee kohilleen osunu, mutta nyt saattas olla mollukkaa tievosa, josei jostai puuttinlantijasta hyökkää taas joku ouvompi ilimijö.

Aurinkova oottelemmisiin Tukikohasta tähä.

maanantai 3. elokuuta 2015

Ukka, Ukka, missä on se Ukka...

Ei nävy vielä silimät ja suu, muttei se voi ola kukkaan muu. Kaks kilometrijä sinne ja tänne ja oikijalle, nin jovain on Ukan luona.


Tukikohasta kuvallähettäjjää kiittelemissiin tähä.

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Vedenkorkeusvertailua Naruskajoella.

Kuivuudesta ei Naruskalla ole kärsitty, eikä ilmeisesti muuallakaan Suomessa. Kuten jossain muussakin jutussa on tullut kirjoitettua, nostaa jokainen sade jokiveden pintaa samantien, kun normaalikesänä maakuntasade näkyy veden nousuna Naruskajoen alaosilla parin päivän kuluttua sateesta.

Pienen vertailun tilanteesta pystyy tekemään katsomalla alla oleva valokuva ja livekuva samasta kohtaa Naruskajokea, eli Naruskan Retkeilymajan kotikoskesta Kuutsikönkäästä sen niskalta.

Kuutsiköngäs 12.7.2015



Eilen elokuun ensimmäisenä 12.7.2015 tilanteeseen verrattuna sama paikka näyttää livenä tältä. Kalantakuskivien yli juoksee vettä raikkaasti.

Kylmä ja sateinen kesä on jonkin verran karsinut kalamiesten määrää Naruskajoella tänä kesänä. Elokuu kuitenkin vielä kaiken muuttaa voi. Tai sitten ei.

Tukikohasta kesän normalisoitumista oottelemisiin tähän.

lauantai 1. elokuuta 2015

Naruskan helleheinäkuun tilastotiedot.

Nytpä ne ovat Ukan sääaseman heinäkuun tilastot purkissa. Johan tuon perstuntumalta on tiennyt, että ei varminta kesäkuukautta oikein kesäiseksi voi kehua.

Keskilämpötila oli huikeat tasan 11,0 astetta. Puolenkymmenen vuoden tilastossa se jää arvatenkin kylmimmäksi. Seuraavaksi kylmin oli vuosi 2012, keskilämpötila 13,0 astetta. Lämpimin heinäkuu löytyy viime vuodelta 2014, keskilämpötila 16,1 astetta.

Ilmatieteen laitoksen Lapin viidenkymmenen vuoden tilastossa jää tämän vuoden heinäkuu kaikkein kylmimmäksi.

Ylin lämpötila Naruskan heinäkuussa ei yltänyt edes kahteenkymmeneen asteeseen, vaan jäi 18,2 asteeseen. Alin lämpötila kävi pakkasen puolella -0,8 astetta. Ukan sääasemaa kylmempää oli Ilmatieteen laitoksella -1,7 astetta. Maarajassa siellä mitattiin -5,2 astetta. Hilla sai tuolloin loimeensa kunnolla.

Sadetta kertyi Ukan asemalla 80,5 milliä. Se on viiden vuoden tilastossa keskimääräinen luku, kun enimmillään on satanut 117,1 milliä vuonna 2011. Vähiten satoi vuonna 2014, kun sademäärä oli 56,0 milliä.

Kesäkuun iso sademäärä 135,9 milliä kuitenkin kyllästi maaperän Naruskalla niin, että ojat täyttyivät pienemmästäkin sateesta koko heinäkuun ajan. Jokivesi esimerkiksi Naruskajoessa on tästä syystä ollut normaalista kesävesikorkeudesta yläkantissa. Sama tilanne on ollut Lapin muillakin vesistöillä. Ja aurinko ei ole ollut haihduttamassa maasta vettä käytännössä yhtään, joten märkää piisaa.

Alla oleva kuva Mummelin ja Ukan kalareissusta Tenniöjokea pitkin Naruskalta Saijalle sattui heinäkuun lämpimimmälle päivälle, joka oli 9.7.2015. Tyynessä pilvipoutasäässä oli lämmintä enimmillään 18,2 astetta.


Tukikohasta elokuuta kymmenessä asteessa aloittelemisiin tähän.