keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Kaamospakkanen.

Parinkympin huitteille laski ulukolämpötilat viijestä miinusasteesta tännään päivälä. Oli pitkiin aikoihi selekee keli. Eipä haittaile. On hienot ajat kaamoksen viileillä värilöillä höystettynä.

Pitkä ennuste näyttäis aikas hyvältä. Lussalukemija näkkyy vasta joulumpyhinä, eikä niistäkään varmaataikaa ole niin kauas etiäppäin.

Uunit saa hiljolleen putsattua näilä keleilä, kussaa tarjota kunnovvetova vetolunkasta.

Maisemat ja maantiet on tikisä. Ja jäät vahavenee niile, jokka kylymärreijän ympärilä halvaa muutaman tunnin päiväsä päivännävölä istuksija.



Tukikohasta aamusela nokka kohti tekopitäjätä suunnistelemissiin tähä.

tiistai 11. joulukuuta 2018

Tukikohta joulusiivottu.

Siton kevyttä motivaatijota pikkusen siivoila nurkkija, kunon vieraita tievosa. Tullee pastori ja kanttori ja heitä seuraa seurakuntalaisija. Vanahatmerkit jos paikkasa pitelee, nin tänne saapuu väkijä kirkonkyllää myöten hoilaamaan.

Kyläseuran immeiset on järjestänny laulajaiset. Het olit silläkimmielin, ettei tartte mittään koristela ja laitela. No sehän on sama meijän talon emännyyvele, mitäsille sannoo. Sehällaittaa. Ja Ukka saa tulikomentoja siinä sivusa. Nykkin tein koivusta kuusen. Halloista.



Tukikohasta vierahija ja tuttuja oottelemissiin tähä.

maanantai 10. joulukuuta 2018

Joulupukinkonttiin uniikkija.

Puukkomestari on joulun alla äitynny ahkeraks. Ukka sai eilisäehtoola Rovaniemeltäpalatesa kolome kekluva Vasarapajasta. Niitä pittä pakkailla tälläviikola postiin, nin ehtivät kilteile tillaajile toivottavasti jouluks.

Kaks Purovvartta mennee, josen väärimmuista avijoparile keskelesuomija ja kolomas tamaskiterälä Kouvolansuunnile.

Kylläpä taas napsahtellee tuppeen raitakahva ninnapakasti, että liklaksarjaa saa rauhasa puukkovyölä joulumpyhinä alakaa heitteleen...


Tuppikuvijointi sammaa taattuva Vasaralaatuva...

Tukikohasta äänijäntehijä joululauluehtooks huommiseevvirittelemissiin tähä.

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Lapsellikkana kuultuva.

Viettelimä viikonloppuva Tapijonkyläsä Kasperin ja Raisan huushollisa. Het ymmärrettävistä syistä pyytelit meitä Mummelinkans sinne lapsijenhoitoavuks, koska muuton ei remonttihommat etteisemmaalauksinneen ja yhen yläkertahuoneen tapiseeramisinneen onnistu. Lupasimma tieten.

Meinas lauvantakiehtoola lapsellikoile tapahtuva pikkunevvirhe, kuppiti Aarni saaha pysyttelleen poies etteisen ratekisista vaiheista. Oli nimittäin maalipurkit auki ja nuoripari alottelemasa vaativija maalaushommija.

Aarni, kaksvee ja heinäkuusa kolome, oli saanu jostaki kässiisä maalitelan. Ihan oikijan, semmosen pienen. Ja se ilimotti kaikile kuuluvala äänelä, että MINÄ MAALAAN NYT! Ihan oikija kolomensanan lause, ja se poika pystyy no neljänki ja viijenkissanan lauseen tuottaan.

Met kaikki tiesimä, että virhe on tapahunnu. Son semmonen jäärä, että josson päättänny jottain tehhä, nin tekkee kans. Ja turha on yritelä mennä kielteleen, tappelu tullee ja semmoset känkkäränkät, että altapois. Maalipurkit avoina oli nähty...

Nimpä Aarnile kiikutettiin etteiseen kahemmetrin sittemäntuuman lankku ja sanottiin sille, että sää maalaat tuon. Ja sai se maalatakkin sitä sevverran, että lapsellikat kerkis kehittään seuraavat hommat ja saamaan seuraavat kiinnostukset siirtyyn pois maalihommista. Tuttuva, tuttuva varmaan kaikile, jotkon lasten kans tekemisisä ollu. Ja voimma sannoo, että täson poika, jollon enempi ommaa tahtoo kuin huonola aikuisela...


Tälle ehtoole kottiuvuima Mummelin kans antosasta viikollopusta. Ja ehtoola tuli kuvat ja viiteot valamiista etteisestä kaikkine listojemmalaamisinneen ja kiinnittämisinneen, eli valamista tuli. Eikä oikeenhyvin olis veivaireita vahtimalla ehkä Raisalta ja Kallelta tullu...

Tukikohasta jouluks Tapijonkyllään seuraavankerran suunnittelemissiin tähä.


perjantai 7. joulukuuta 2018

Leksuksellinen menny puuta.

Sevverran on huvennu Tukikohan koivupinot katoksesta, että pienelä siirtelylä sinne sai Ittenäisyyspäivää kulutellessa raivattuva autolle kelisuojaa. Onneks onnoita siirreltävijä pylyvästoloppija siellä tukiranteisa, että niitä hiukka siirtelemälä sai Leksutaksin pukattuva pellinalle. Tosin piti peilit kääntää varoiksi sammaan asentoon kuin autopesuriin ajjaisa.

Ei sielä liikaa tillaa ole, mutta hyvin pääsee autosta poies, kussihtaa kuskinovet pylyväijen välliin...



Suivauttellee välilä, kunnämät lumisatteet on alakamasa. Pittää olla aina harjaamasa pitkävartisela, että pääsee liikenteesee. Ja sisätilallämmitin sulattellee lumija  pitkimpirssijä.

Nyt Ukkataksi lähtee ilimasele tillauskyyvile pääkaupunkija kohti. Siis maakuntapääkaupunkija. Mummeli viijään silimälääkärijä raatauttaan. Hiukka pelottaa, että Ukale käy ninko sille yhele ukole siinä televisijomainoksesa, kusse mummu sai net uuvet kakkulat...

Saatama pyörähelä Tapijonkyläläisijä vilikasemasa samala reisula. Niija kotijo jää Kallelakamera pyöriin. Se nimittäin alako eilen pyöriin, kojeajo on vävypoijjan hartheila.

Tukikohasta kymmenensentin lumijen keskeltä tähä.

torstai 6. joulukuuta 2018

Itsenäisyyspäivää!

Tukikohta toivottaa Rauhallista Itsenäisyyspäivää kaikille tasapuolisesti!



Tukikohasta sinivalkoisin tuntemuksin tähä.

tiistai 4. joulukuuta 2018

Halakolämmittäjän heleppo marraskuu.

Ukan sääaseman marraskuu oli kymmenevvuojen mittaushistorijasa lämpösin. Sehännäkkyy tieten puupinoila, kukkoivuva säästyy.

On siinä hankalakkippuolesa. Vetolunkat kujjoutuu piteleen pienellä vevolla, ettei ala liemet kiehuun, nin karstottellee Ukan isova kattilata.

Tuosson luveteltuna kymmenevvuojen keskilämpötilat eestä taakse:

2018   -1,4
2017   -5,5
2016   -7,1
2015   -3,5
2014   -6,2
2013   -5,7
2012   -4,5
2011   -2,4
2010   -9,3
2009   -2,7

Oli välisä se yks parinkympin pakkasvuorokaus, jonka ansiosta ei päästy ainakkaan lussale.

Nyt tuntussiltä, että alako kerräämään kolomansija lumija tällesyksyle. Lappi taitaa saaha sitänyt, mitä enkelsmannit ja muut turismot täältä tullee sarttereillasa ettimmään. Lunta.

Tukikohasta Linko-Jarkollaariin satamista pällyilemissiin tähä.

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Atventtievästä.

Piti kokheila semmosta evästä, jokoli täsähuushollisa ekakertaa. Mummeli oli jostakinnähäny ohojeen, että lämminsavukallaan voi sekotela kanammunnaa ja paistela siitä pihivijä. Ukka tieten laitteli ohojeeseen oman sovituksesa, eli palastelin ensteks savukallaa muovipääläriin. Sittellaitoin sekhaan emmentaalijuustoraastetta ja muutamija murusija sinihomejuustova. Kolome kanammunnaa noin neljäänsattaan rammiin kallaa. Ja lirraus soijakastiketta suolaks.

Otin sitte alakurttilaisten käsrautojevvierestä pikkusen valurautapannun, jolla paistelin nelejä nuin sentimpaksuista pihvijä, olisko ollu parimmiinnuutivverran puoleltasa. Siinä ajasa net hyvin kesti kääntää ympäri ja toista puolta samavverra. Kuivaa tillijä ripottelivvielä pintaan paistaisa.

Paiston sitte isommala pannula eilisijä rosamuntapottuja, jotka vetelin muutamammillin sipaleiks ja paistaisa maustelin soijakastikkeela.


Jovain soli yksinkertanemmutta ihan harossi pyhäpäiväeväs. Ruokajuomana oli litlikauppijaan alakoholitonta valakoviinijä, joka ruunasi atrijaa osaltasa...

Tukikohasta aamusela Rovaniemelle suunnistelemissiin tähä.