perjantai 30. syyskuuta 2022

Siitä se lähtee. (2756)

Syyskuuvviimenen näyttäs antelevan ensluntaan. Pihapihlajat kunon marjoista typötyhyjät, nin ootettavisa on vanahankansan ennusteijemmukkaan lumitalavi. Eipä tuotole yli neljänkymmenevvuojen aikana Sallasa assuisa yhtäällumetonta talavee vielä nähty.

Minen tarvitte senttijä lunta enslumeks sääasemala. Autonkatole ja maahan kerttyy sevverran, että näkkyy, nin son enslumi Tukikohasa.

Mettämiesten kannattee kotuvalähtiisä miettijä, mikkä renkaat autosa on alla tänne tullesa...

Tukikohasta viimesijä pihakamppeita lumen alta pelastamissiin tähä.

torstai 29. syyskuuta 2022

Kookauppaa pukkaa. (2755)

Kilipailijat ommelekeen kyynärpäätuntumasa kirkonkylän keskustasa, kun K-ryhymä saa uuven kauppasa valamiiksi. Pikavauhtija se on siihennousemasa Kuusamontien toisele puolelle Erätuliässäkauppaan nähen. Kuvat on otettu hävitetyn Kansantalon pihamaalta.



Sitäpä entiijä, siirtynneekö viinakauppa Kookaupammatkassa uusiin tilloihin. Kunei ite tartte, nin eipä tuollolevvälijä.

Tukikohasta avajaistarjouksija ja kuntokilipailuva oottelemissiin tähä.

tiistai 27. syyskuuta 2022

Latailisko yöllä... (2754)

Tuli jätettyvä tuommonen kakskytätuhatta milliamppeerin valavontakameralle virtasta syöttävä akku lattaukseen konttoriin. Yöks. Ei säästösyistä, vaan tavammukkaan, kun kamera käy lattautumasa Tukikohasa.

Aamula ihimettelin, kunei lattausjohto alakannu antautummaan akusta irti, että mitä tälle on tapahtunnu. Ohan sille tapahtunnu ja on saattanu savuvakin lykätä, vaikkei palovarotinkaan ole puhunummittään.

Tarttee varmaan alakaa lattailemmaan herreilläoloaikana...



Tukikohasta varovaisemmaksmuuttumissiin tähä.

sunnuntai 25. syyskuuta 2022

Syyspäiväntassaus 2022 väriloistova. (2753)

Merkitykselliseppäivät kiitää ohitte. Joulu on kivehheitompääsä...Naruskan marjasato on ollu kohtuullinen. Ollaan hallaöittejja mustikan paleltumisejjäläkiin siirrytty puolukkamarkkinoile. Net alakaa oleen hillokunnosa. Outouksijakin mettässä tapaa. Puolukka josainaukosa kukkii, joten kalenteri on osin sekasi. Ninko aina.

Kamera kulukee onneks meijän talommarjastajala mukana. Värijä onnyt luonnosa.






 Tukikohasta argoxiapurkilta kihtieppäilyksevvuoks tähä. Vasejjalaka keskivarvas, uustappaus.

tiistai 20. syyskuuta 2022

Ruskaa. (2752)

 








Puittellehet on tänhään saaneet pohojoistuulta sevverran ravakasti, että iso osa on jo joutunnu antautummaan. Taivas selekennee vinkkapäiväjjäläkiin, jotenka ennustettuva pakkasta täsä ootellaan. Koivuhalot siellä kattilasa hoitellee Tukikohan lämmöt kohilleen.

Tukikohasta tähä.

sunnuntai 18. syyskuuta 2022

Riskulla iso lintu... (2751)

Kasperi kuljeskeli pyhäpäivärratoks koirasa Riskun kanssa Tukikohan perämetässä. Olivat kulukijat sattunneet paikkaan, joston monneenkertaan ollu Tukikohasa puhetta, mutta nyt vasta sattu poika oikijaan paikkaan.

Lentokonealumiini on kovvaa kammaa säilymmään, koska nämät rys...eikun Neuvostoliiton konneejjäännökset on maanneet Naruskan jängäsä kaheksisenkymmentävuotta, eikä net ole paljoo värijään muuttannu.

Runko tuosta konneesta lienee Ilimailumuseon kokoelmisa, mutta pienemmät jäännökset on puttoomispaikalla.


Tukikohasta sajettapitelemissiin tähä.

perjantai 16. syyskuuta 2022

Helssinki kuhtuu. (2750)

Sinne läksvät. Pikavauhila piti heitin hoijela siivoukset, kullaittavat taukopaikkoja matkalta kiini ehtookymmeneltä. Jyväskyläsä vaihtuu kuski autole. Levot kuskille on tuosavirmasa tarkat. Son hyvä, kun on lastia päällä.


 Tukikohasta hyvväämatkaa toivottelemissiin tähä. Vuojempäähän.

torstai 15. syyskuuta 2022

Kivitunturi vaihtu Kaunisharjuks. (2749)

Sajeppäivä kaikemmuuttaavoi. Steinerit ei lähtenny ohojelmammukasesti Savukosken suuntaan Kotalankylästä, vaan tie vei Sallan kirkonkylän kautti Kaunisharjulle ja sen aluveen maisemiin sinne Sallan uuteen kansallispuistoon.

Kamera kertoo, että ruska ommellevimmilläsä ja pikkusaje ei päiväretkee hijastannu. On sielä nähtävää muillekki...












Huomenisa vielä aamupala ja ehtoopäivämpuolella rääppijäiset ja kaalilootaa talontappaan. Sittellähtee kolomas ja viimene steinerlinjuri kohti Helsinkijä ja kotija.

Tukikohasta syksyrientoja muijenkanssa jatkamissiin tähä.

tiistai 13. syyskuuta 2022

Ruska valamistumassa. (2748)

Eise kymmenessyyskuuta sille ruskammäärityksele ihavvääräpäivä ole. Nyt ollaan kolomeppäivää siitä ohitte, nin koivut on alakannu kilipaileen, kenelä kauneimmavvärinen ruska ollehissään.

Tukikohan pihapiirikuvasta saa viitteitä. Vieläkikkaipaan värijä noihin haapoihin, jotka meijän tontila ylleensä ruunaavat ruskan. Kyllä net alakaa kohta punertammaan, jos vanhatmerkit paikkasappittää.


Ruskapyöräilijöitä on käyny leimaamasa korttijaan eilisestäaamukuuvesta alakain. Yötämyöten olivammyös liikkeelä. Mukava oli nähhä, miten suut hymmyyn vetäsit, kun saivat evvääks muutaman sämpylämmieheen. Vähhääntyytyväistä porukkaa. Ja kova kilometrimäärijä vuorokauvesa ajetaan, kun alakaa neljääsattaa kilometrijä hilippommaan...

Tukikohasta isointa steinerryhmää tävviikkova huoltelemissiin tähä. Viimenen kolmesta...

lauantai 10. syyskuuta 2022

Teeripoijjat täyttää tiet. (2747)

Sommettästys alakannu. Lintupoikuveita on kohtalaisempaljon näkyny tiellaijoisa. Teerijä näyttäis olevan isohkoja poikuveita, joita meitinkimmarjastaja onnähäny reissuillasa.

Tekrit ei ihan ole kasvanneet vielä orsikokkoosa, mutta vielähäntuota ehtii. Tekripoijjaat ovvasta värijä vaihtamasa, elikkäs net on pienijä lintupattaan.





Steinereita tullee vielä ykskuorma tulevana maanantaina, mutta heijjän lähettyvään Tukikohta vappautuu mettästäjile.

Tukikohasta ruskankehittymistä vielä oottelemissiin tähä.

Polttopuutietoutta...(2746)

Mettätallousinssinööripoikamme Kasperi valaisee hiukan puumarkkinaa naamakirjan puolella. Puulämmittäjien sukua...

Tämä ei ole kannanotto puulämmittämistä vastaan. Ei. Minähän olen mitä suurin puulämmitysfani ja ylpeä edullisesta, omavaraisesta ja huoltovarmasta tavasta pitää kotimme lämpimänä näinä järisevinä aikoina. Näitä asioita on tullut paljon pohdittua tässä viime vuosina ja olen tehnyt tasaisin väliajoin laskelmia siitä, mikä kannattaa ja mikä ei. Meillä tilanne on eri kuin monessa muussa paikassa. Yhtään valmista klapia en ole koskaan ostanut.
Polttopuuhysteria. Sellainen tulee mieleen, kun seuraa lehdissä ja somessa kiehuvaa keskustelua ylikuumenneesta klapikaupasta. Ihmiset ostavat minkä irti saavat. Hinnasta tuntuvat välittävän vain myyjät ja ne ovat niistä todellakin pitäneet hyvän huolen. Isoiksi ovat kasvaneet. Jotenkin on tunne, että kaikki kuluttajat eivät tiedä mitä tekevät, kun polttopuita ostavat. Jatkossa vähän faktaa, jotta sinä tietäisit. Ettet kulkisi ämpäri päässä.
Otetaanpa muutama käsite, jotka auttavat ymmärtämään: Kiintokuutio, pinomotti, heittomotti/irtokuutio, energiasisältö ja hyötysuhde. Näistä on puulämmittäjän matematiikka tehty.
Polttopuusta voidaan tehdä kauppaa kolmella tilavuusmitalla. Jos puut ostetaan rankana, yleisesti ottaen ostetaan ainespuukaupan perusyksiköitä: kiintokuutioita. Kiintokuutio tarkoittaa 1m x 1m x 1m kuutiota täyttä puuta. Kun kiintokuutiosta tehdään klapeja, aletaan puhua joko pinomoteista tai heittokuutioista eli irtokuutioista. Näiden sisältämä puumäärä on pienempi, kuin kiintokuution, vaikka kehystilavuus onkin sama.
Pinokuutio tarkoittaa yhden kuutiometrin tilavuuteen pinottuna pakattua puuta. Heitto- eli irtokuutio puolestaan kuutiometrillistä sattumanvaraisesti ristironkkeliin nakeltuja klapeja. Yhdestä kiintokuutiosta tulee klapeja 1,5 pinokuutiota tai 2,5 heitto-, eli irtokuutiota. Yksi pinomotti puolestaan on 1,67 heittomottia ja yksi heittomotti 0,66 pinomottia. Näiden muuntokertoimien avulla on helppo verrata myytäviä klapieriä keskenään, jos toinen myy heittomotteja ja toinen pinomotteja. Ei kannata sortua alokasmaiseen virheeseen ja vertailla vain hintoja, jos yksikkö hinnan takana on eri.
Puubiomassaan on sitoutunut energiaa, joka voidaan vapauttaa polttamalla. Kiintokuutiossa puuta energiaa on karkeasti 2 MWh, eli 2000 kWh. Vastaavasti pinomotissa energiaa on 1300 kWh ja heitto-, eli irtokuutiossa 800 kWh. Vertailun vuoksi 1000 litrassa lämmitysöljyä kilowattitunteja on 10 000.
Puusta saadaan energiaa talteen polttolaitteen hyötysuhteen mukaan. Hyötysuhde vaihtelee avotakan 10 prosentista varaavien tulisijojen ja nykyaikaisten lämmityskattiloiden 80-90 prosenttiin. 80 prosentin hyötysuhteella kiintokuutiosta saadaan energiaa hyötykäyttöön 1600 kWh, pinomotista 1050 kWh ja irto-, eli heittomotista 640 kWh. Näiden tietojen avulla voidaan laskea mitä lämmityspolttopuusta hyötykäyttöönsaatava energia maksaa. Tämä on tärkeää, jos energiahintoja verrataan suoraan sähkölämmitykseen, jonka hyötysuhde on käytännössä 100 %.
Facebookin polttopuunmyyntipalstalla hinnat vaihtelevat satasesta kahteensataanviiteenkymmeneen euroon pinomotilta. Jos puu maksaa 150€ pinokuutio, tulee energian vertailukelpoiseksi hinnaksi 14,4 senttiä/kWh. (Laskentakaava: hinta jaettuna energiasisällön ja hyötysuhteen tulolla;150€/(1300kWh*0,8)=0,144€/kWh.)
Polttopuiden hankintaan sitoutuu pääomaa ennen lämmityskautta ja eihän ne puut itsestään sinne varaavaan takkaan siirry tai edes myyjältä käyttöpaikalle. Kuluja tulee ja tunteja puulämmittäjällä menee, se on fakta.
Nyt kun monessa torpassa räknätään, miten eurot saadaan riittämään talven yli, kannattaa puun mahdollisuudet lämmityspolttoaineena ottaa huomioon. Ei kuitenkaan kannata antaa tunteen viedä, vaan ihan oikeasti laskea mitä mikäkin maksaa jos sentti tarvitsee saada venymään.
Jotta tämä ei olisi niin helppoa, niin tietysti puulämmityksessä on muitakin arvoja, kuin pelkkä hintalappu kilowattituntia kohden. Puu palaa leivinuunissa silloinkin, kun sähköä ei jostain syystä tule pistorasiasta. Puu on kotimainen, uusiutuva energianlähde, jonka hyödyntäminen tuottaa työtä ja hyvinvointia paikallistalouteen. Niin ja se lämpö, onhan se erilaista kuin sähköpattereiden kissanpierut ja kaukolämmön kuivat henkäykset.

torstai 8. syyskuuta 2022

Tukikohtarasti. (2745)

Ruskapyöräily ajetaan 9.- 18.9.2022. Kullaojan puttous on osallistujille yks rastipaikka, jonka leimaaminen tapahtuu Tukikohan pääoven vieressä olevilla leimausvälineillä.

Osallistujia on kolomisenkymmentä, jotenka pyöräilijöitä Naruskantielä piisaa lähipäivät. Heitä saattaa liikkuva öiseenkiaikaan.

TUOSTA KLIKKAAMALLA pääsee kysseistä tapahtummaa lähemmin seuraamaan...

Tukikohasta pihavalovvilikkumista öiseen aikaan oottelemissiin tähä.

tiistai 6. syyskuuta 2022

Yksi ruskapuu. (2744)

Tukikohan tontin lehtipuut ompääsääntöisesti vielä vihreenä, vaikka ruskan virallisesti kuuluu alakaa neljämpäivän päästä syyskuun kymmenes. Entiaikaan samana päivänä alako taimenerrauhotus joella, mutta senkimmuuttivat jostakinsyystä alakammaan jo syyskuun ekapäivä. Vielä on kuiten emännän syntymäpäivä pysyny samasa päiväsä ruskan alakamisen kanssa.

Oottelemma täsä rauhassa, että Tukikohan haapapuut alakaa ottammaan itteensä värijä, mutta vielä nuo kutvottavat ihaavvihreinä kesävarreissään. Pakkasta ja valovvähenemistä tars tulla.

Steinereitten toinerryhmä laskeutu Tukikohtaan eilisäehtoola jäläkiin iltakymmenen. Siitä se viikko-ohojelma alakaa hetiaamusta, kun käyvät tutustumislenkin Naruskajokirannasa. Sittempäiväks Karhutunturiin ja niin eespäin.

Halakosavotta Kallelasa on etenemäsä hyvvää vauhtija. Onneks on ilimaantunnu talakooväkkee, koska näisä puuhommisa käsiparit auttaa, mitä enempi niitä on. Muutommennee hyvin sielä, mutta tars varmaan alakaa rakentammaan toista liiterijä...Joku hullu on halakonu sinne liikaa klapija...

Lukitukset liiterisä on kunnosa. Löyty komija maasepäntekemä lukko torikaupasta netinkautti. Nyton harossi.



Tukikohasta poutakelijä halakosavottaajja koulukkaile toivomissiin tähä.

torstai 1. syyskuuta 2022

Väriloistoa ootellessa. (2743)

Son se kymmenessyyskuuta ruska. Sinne ovvielä kymmenempäivää, jotenka aikaa on. Kylymä koillisvirtaus tarkottannee yöhalloja, jotka ruskavvärejä loihtii.

Nuoluskurun kota oli tännään emännän ruuvanlaittopaikka koulukkaile, jotka vallottit Kuskoivan ja Pirunkirkon. Huomena lähtee linjuriässä kohti Helssinkijä yötävasten. Ja maanantaina seuraava lasti tullee tänne syksystä nauttimmaan.

Muutaman kuvan kerkis emännyys kännykälläsä Tuntsalta näpätä. Niisä on syksy näkösälä, joten tulosa son, ninko ennenki.







Kuskoivan kota on yks suosituimmista taukopaikoista Tuntsankairasa. Se alakaa rakennuksena kuiten olemaan kohta tiesäppääsä, jotenka Mettähallila olis kohtsilleen alettava uusimmaan tämä reitivvarrela oleva rakennus...

Tukikohasta väliviikollopun Tukikohan lattaamisseen valamistautumissiin tähä.