Mettätallousinssinööripoikamme Kasperi valaisee hiukan puumarkkinaa naamakirjan puolella. Puulämmittäjien sukua...
Tämä ei ole kannanotto puulämmittämistä vastaan. Ei. Minähän olen mitä suurin puulämmitysfani ja ylpeä edullisesta, omavaraisesta ja huoltovarmasta tavasta pitää kotimme lämpimänä näinä järisevinä aikoina. Näitä asioita on tullut paljon pohdittua tässä viime vuosina ja olen tehnyt tasaisin väliajoin laskelmia siitä, mikä kannattaa ja mikä ei. Meillä tilanne on eri kuin monessa muussa paikassa. Yhtään valmista klapia en ole koskaan ostanut.
Polttopuuhysteria. Sellainen tulee mieleen, kun seuraa lehdissä ja somessa kiehuvaa keskustelua ylikuumenneesta klapikaupasta. Ihmiset ostavat minkä irti saavat. Hinnasta tuntuvat välittävän vain myyjät ja ne ovat niistä todellakin pitäneet hyvän huolen. Isoiksi ovat kasvaneet. Jotenkin on tunne, että kaikki kuluttajat eivät tiedä mitä tekevät, kun polttopuita ostavat. Jatkossa vähän faktaa, jotta sinä tietäisit. Ettet kulkisi ämpäri päässä.
Otetaanpa muutama käsite, jotka auttavat ymmärtämään: Kiintokuutio, pinomotti, heittomotti/irtokuutio, energiasisältö ja hyötysuhde. Näistä on puulämmittäjän matematiikka tehty.
Polttopuusta voidaan tehdä kauppaa kolmella tilavuusmitalla. Jos puut ostetaan rankana, yleisesti ottaen ostetaan ainespuukaupan perusyksiköitä: kiintokuutioita. Kiintokuutio tarkoittaa 1m x 1m x 1m kuutiota täyttä puuta. Kun kiintokuutiosta tehdään klapeja, aletaan puhua joko pinomoteista tai heittokuutioista eli irtokuutioista. Näiden sisältämä puumäärä on pienempi, kuin kiintokuution, vaikka kehystilavuus onkin sama.
Pinokuutio tarkoittaa yhden kuutiometrin tilavuuteen pinottuna pakattua puuta. Heitto- eli irtokuutio puolestaan kuutiometrillistä sattumanvaraisesti ristironkkeliin nakeltuja klapeja. Yhdestä kiintokuutiosta tulee klapeja 1,5 pinokuutiota tai 2,5 heitto-, eli irtokuutiota. Yksi pinomotti puolestaan on 1,67 heittomottia ja yksi heittomotti 0,66 pinomottia. Näiden muuntokertoimien avulla on helppo verrata myytäviä klapieriä keskenään, jos toinen myy heittomotteja ja toinen pinomotteja. Ei kannata sortua alokasmaiseen virheeseen ja vertailla vain hintoja, jos yksikkö hinnan takana on eri.
Puubiomassaan on sitoutunut energiaa, joka voidaan vapauttaa polttamalla. Kiintokuutiossa puuta energiaa on karkeasti 2 MWh, eli 2000 kWh. Vastaavasti pinomotissa energiaa on 1300 kWh ja heitto-, eli irtokuutiossa 800 kWh. Vertailun vuoksi 1000 litrassa lämmitysöljyä kilowattitunteja on 10 000.
Puusta saadaan energiaa talteen polttolaitteen hyötysuhteen mukaan. Hyötysuhde vaihtelee avotakan 10 prosentista varaavien tulisijojen ja nykyaikaisten lämmityskattiloiden 80-90 prosenttiin. 80 prosentin hyötysuhteella kiintokuutiosta saadaan energiaa hyötykäyttöön 1600 kWh, pinomotista 1050 kWh ja irto-, eli heittomotista 640 kWh. Näiden tietojen avulla voidaan laskea mitä lämmityspolttopuusta hyötykäyttöönsaatava energia maksaa. Tämä on tärkeää, jos energiahintoja verrataan suoraan sähkölämmitykseen, jonka hyötysuhde on käytännössä 100 %.
Facebookin polttopuunmyyntipalstalla hinnat vaihtelevat satasesta kahteensataanviiteenkymmeneen euroon pinomotilta. Jos puu maksaa 150€ pinokuutio, tulee energian vertailukelpoiseksi hinnaksi 14,4 senttiä/kWh. (Laskentakaava: hinta jaettuna energiasisällön ja hyötysuhteen tulolla;150€/(1300kWh*0,8)=0,144€/kWh.)
Polttopuiden hankintaan sitoutuu pääomaa ennen lämmityskautta ja eihän ne puut itsestään sinne varaavaan takkaan siirry tai edes myyjältä käyttöpaikalle. Kuluja tulee ja tunteja puulämmittäjällä menee, se on fakta.
Nyt kun monessa torpassa räknätään, miten eurot saadaan riittämään talven yli, kannattaa puun mahdollisuudet lämmityspolttoaineena ottaa huomioon. Ei kuitenkaan kannata antaa tunteen viedä, vaan ihan oikeasti laskea mitä mikäkin maksaa jos sentti tarvitsee saada venymään.
Jotta tämä ei olisi niin helppoa, niin tietysti puulämmityksessä on muitakin arvoja, kuin pelkkä hintalappu kilowattituntia kohden. Puu palaa leivinuunissa silloinkin, kun sähköä ei jostain syystä tule pistorasiasta. Puu on kotimainen, uusiutuva energianlähde, jonka hyödyntäminen tuottaa työtä ja hyvinvointia paikallistalouteen. Niin ja se lämpö, onhan se erilaista kuin sähköpattereiden kissanpierut ja kaukolämmön kuivat henkäykset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti