Hillasyheröö. (2391)

Onnet viimeppäivät menny enämpijavähempi hillammerkeisä. Enimmilläsä on Tukikohasa ollu liki parikymmentä yöpyjjää. Yöt on ollu sevverrankuumija, että laitoima oman ison teltankippystyyn tuohon etupihale. Sielon viilemmäsä arvottu nukkummaan parit viimoyöt Mummeli, Raisa, Aarni ja Kerttu. Ukka on saanulluvan hikkoila rooppisisa öisä makkuuhuoneesa. Alakerran sauna pittää petonilattijaa sopevasti lämpöösenä.

Onneks on päiväohjelmisa hillampoimintaa sopevasti. Mapitaare merkkaa metrillesä kuletut matkat ja piirtää jängiltä syherövä. Mitä tihheempää syherövä, sitä parempi hillapaikka on siinollu.

Nytei tartte jängilä kilometritolokula tyhyjää haakuroija. Pääsääntösesti hillikko löytyy jänkäkujjänkä, kummuutaman satametrisen jaksaa kulukija.

Eksymmään ei apuvälineilä täälä pääse. Ouvommila kävijöilä kannattee pijelä apuvälineet karttoneen ja puheliminneen matkasa, ettei pääse harhautummaan. Perusilimansuunnat kannattee pijelä mielesä, nin tietää ouvommasa paikasa, misäsuunnasa kulukee tie ja misäsuunnasa mikäki.

Tuommosta jäläkee tallentaa tarkka kepsivehe. Lisäakku pittää puhelimevvirroisa. Son tärkee juttu, ettei päästä puhelinta lopettammaan akkuvasa.

Kymmenenkääkkilova päiväsä kunniitä jaksaa kerräilä, nin jovain pakasteeseen talavemmarjat kerkijää saaha. Ammattikerrääjät vetelee kolomisenkytäkilloo päiväsä, kuhhyväleppaikale ossuu.

Hillasta maksellaan Sallasa tällähetkelä kympimpaikkeila kilo. Päääsee sillä päiväansijole, joka jaksaa kerätä. Ja hikijä pyyhkijä.

Tukikohasta pariviikkosen hillastuksemparisa vielä viettelemissiin tähä.