Net varottelit muutamattutut, että sielä pittää olla tarkkana taskuvarkaijjen kans, mutta meilä ei semmosija ongelmija ollu. Tieten vaikuttee osaks sekin, että kun kulettellee lompakkova ja muita vermeitä selekärepusa, jokon parila remelilä kiini saankilon äijäsä, nin ehkä net taskuvarkaat kattoo, että liika iso äijä kaupantekijäisiks.
Vaikkon eeuumaasta kyse, nin silti on muutama semmonenki asija, että pisteli silimään. Kerjäläisijä on enempi mitä Suomesa. Tai omammaan kansalaisija kerjääjinä on enempi. Kerjäähän nuot tääläki jonkummaalaiset, mutta vissiin vähempi meijän omat kansalaiset. Butapestisä kuiten oli aikas monta immeistä, jokka assuu kavula. Yötäpäivää. Son tieten helepompi maa säijesä puolesta, mutta aikas ouvolta tuntuu, ettei järjestelmä hoija niile immeisile jonkullaisija oloja muuala kuin että pittää kerjäämälä ellää.
Muutonhan tuo vaikutti ihammukavalta maalta Unkari. Maaseuvule ei lähetty, vaan pyörimä siinä ihan sivistyksemparisa.
Niillon isompi joki kuin Mummula ja Ukala, mutta meilon puhtaampi vesi Naruskajojesa. Niillon myös hemmetimmonta laivaa, joila net ajeluttaa immeisijä eeskahtaale Tonavata.
Muutama kuva tuosa malliks. Met olemma huomenisa ehtoola kotona Naruskala, jos etteempäin yhtähyvin aikataulusa pysymä kuin tästä muutamampäivän taakseppäin. Halot sielä oottaa...
Tuosa viimesesä kuvasa kavula makkaava naisimmeinen piti kerjuupaikkannaan suojatievvälistä kannasta, jonka kahtapuolen kuluki ratkkaliikennettä eeskahtaale. Kuppiin ei näyttänny miljoonija päivämmittaan kertyvän...
Tukikohasta kotioppäin suunnistamissiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti