lauantai 2. toukokuuta 2015

Tuuliviiri taas rauhaton.

Parivviikon suora tuulikäppyrä onnyt mennyttä aikaa. Makkuuttivat Ukan pikakirjettä Suomesa tullikommervenkeisä viikon. Oiskait tuosta nykyvermeilä nopiamminki kyselyt saanu aikaseks ku tavallisella kirjeelä, että mitä paketti sisältää.

Onneks tullikirjeeseen pysty vastaan valokuituva pitki, nin minnuutisa oli maksut makseltu ja saatu mittaripuketti etiäppäin. Johan se sitte nopiasti tuli kotio asti, kujjo seuraavana päivänä Posti-Jussi kiikutti sen kartanolle.

Kotiottulosta ei menny ko rapija tunti, ku tuulimittarikupit oli askarreltu pikaliimalla häkkyrään kiinne. Ja sitte hiukkasen kaapelinuittova putkisa ja kattorakenteisa. Ja vielä yks tärkki homma tuola yläpohjasa, kumpiti Ukan nippunakkisormila saaha ohvet heikkovirtaspiuhat naittaan toisiisa. Tarkkaa hommaa ku täin nainti. Net menit ku vahingosa oikeeseen järjestyksee, neljä piuhaa.


Jopa tuota tuulimittarija eilissäpänä oli mukava seuraillakki, kuttäällä oli iha helevetimmoinen vinkkapäivä. Ei se Ukahhommija renkaavvaihosa ninkää haitannu, mutta motorisahamiestä takapihala hiukka kiusas. Oli meinaan sahampuruva ilimasa enempi ja vähempi. Kasperi otti työväjejjuhulasta kaikki irti. Valakolakki pääsä.


Rapiat kolomannes koivuista on kohannu pätkijäsä ja peli jatkuu...

Tukikohasta kevätkaatopaikkakuomuperäkärrikuormaa kirkolle suunnittelemissii tähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti