perjantai 10. helmikuuta 2012

Teeritokat liikkeellä...

Teeret ovat tokkaantuneet. Ja tokat eivät ole aivan pieniä. Niistä suurimmissa on ollut 200-300 lintua. Ja se on paljon. Ja se voi myös merkitä vaikka mitä. Jos teeret ovat pakenemassa idästä päin pakkasta, niin silloin voisi ajatella suunnan olevan oikean. Länsi on hyvä suunta, koska Venäjältä länteen tarkoittaa Suomea.

Teerien tokkaantumisen yksi syy voi olla ravintotilanne. Jos kyse on siitä, että eväs on hakusessa, niin silloin asiat eivät ole tulevaisuuden kannalta parhaat mahdolliset. Tokat nimittäin siirtyvät tarvittaessa pitkällekin. Ohi saattavat pelemahtaa niistä paikoista, mihin niiden toivotaan asettuvat tulevana keväänä taas pesimäpuuhiin.

Hyvää tilanteessa on se, että teeritokkia ei voi syntyä, ellei teeriä tosissaan ole. Niitä täytyy kohtuullisia määriä olla, kun Naruskajärveltä Sallaan olevalla sadan kilometrin tiepätkällä on näitä tokkia todistettavasti havaittu useampia. Ja nimenomaan useampia tokkia samana päivänä, eli ei vain yhtä paikasta toiseen kiertelevää tokkaa.

Hyviin asioihin Ukka listaa lumitilanteen. Lunta on puolesta metristä ylöspäin laajalla alueella, eli koko Lapissa ja etelämpänäkin. Ja talvi kun on ollut suveton, niin kieppiin on kovimmillakin pakkasilla linnuilla ollut helppo sukeltaa. Lumi on eristävintä sorttia, mitä voi olla, joten neljänkympin pakkasessakin on maalintu päässyt yöpymään nollan lämpötilaan. Se on niiden pelastus.

Nyt saisi säiden haltija pidellä normaalitalvea. Toissapäiväinen kuva Mummun työmatkalta vauhdissa otettuna todistaa, että nämäkin kymmenkunta teertä ovat selvinneet tulipalopakkaista hengissä. Tässäkin tokassa Kotalassa oli tekriä ollut ainakin sata kipaletta. Ja meitin Mummu harvoin höpöjä haastaa...


Tukikohasta lisää näitä kymmenen asteen kelejä ootellessa tähän.

4 kommenttia:

  1. Tervehdys, tokkaantumista on kyllä näkyvissä eri puolilla Lappia. Yksi tärkeä syy on ruokarauha, silloin kun paljon teeriä samassa tokassa, on myös paljon silmiä näkemässä esim. kanahaukan.

    VastaaPoista
  2. Terve!

    Tuo ruokarauha-asia varmasti pitää paikkansa. Omassa pihapiirissäni tunturihaukka noloppasi pihakoivusta teeritokasta yhden akkateeren, joten sellaista tapahtuu. Haukan voi olla toisaalta helpompi löytää parvi kuin yksittäinen lintu tai pienempi tokka.

    Tokkaantumista tapahtuu aina, mutta mietinnässä onkin ollut tämän talven aikainen ajankohta. Yleisempiä isot tokat ovat myöhemmin kevättalvella.

    Oli monta talvea ja vuotta tässä välissä ennen kahta viimeisintä, että ei näkynyt isompia, eikä pienempiä tokkia.

    Kiitoksia kommentista, asiaa seurataan ja siitä tiedotellaan...

    VastaaPoista
  3. Hyvältähän tuo kuulostaa. Tuollaiset tokat kertoo paikallisesta kannasta varsin hyvin. Näillä pakkasilla ei teeret lentele kovin pitkiä matkoja, kuten ei muutenkaan. Tuo Tapion kommentti pitää varmasti paikkansa ilman tieteellisiä tutkimuksia. Keväällä on ne teerenpelit jotka saattaa ajaa etsimään geneettistä korjausta tokkien yhteisillä töminöillä ja höyhenten pöllytyksellä.

    VastaaPoista
  4. Tänään pyörähdettiin Mummun kanssa autoilemassa tästä kotoa Kallelassa, eli 15 kilometriä sivu Naruskajoen molempia puolia. Teeriä oli tasaisesti koko matkan ajan koivuissa ruokailemassa. Isoin parttia oli parikymmentä yksilöä, mutta kaikkiaan laskimme matkan aikana 93 teertä.

    Kalle lähti aamuvarhaisella Rovaniemelle ja soitti Pulkkaviidasta tuosta puolenkymmenen kilometrin päästä etelään. Siellä oli hänellä havainto kolmestakymmenestä.

    Tiedossa syksyltä olikin, että kantaa jäi hyvin. Tämä otanta kertoo, että kyllä niitä oikeasti on, vaikka muutama epäuskoinen pitää meitä höpönpuhujina. Sitä me ei tässä asiassa kuitenkaan olla...

    VastaaPoista