Kyllähä sitä on niinko halolla päähällyötynä taas yhen kirkonkyläpäivän jäläkiin. Piti vaan käyvä maitokaupasa hakemasa illaks pari tölökkiä nollakaljaa ja muutama kanankevennys. Ja koiralle evästä.
Ehämmää muistanu, että nyton se Sallapäivä. Kirkonkylä oli väkiä kun ammuttuna jokapaikasa nin, ettei autolle paikkaa. Mamma jäi siihe työmaasa vieree ja sano hakevasa jottain rätejä ja lumpuja virastolta. Mulle jäi hommaks viijä auto parkkiin yhen eeveepeerajamiehen tykö.
Tulin sieltä sitte torille väjenpaljouteen, nin kuulin kaijuttimista tutun äänen. Ei siitä voi erehtyä, ku siton kuunnellu kohta neljäkytävuotta köökissä ja jokapuolella.
Eukolla oli mikki toisesa käisä ja toisesa oli kukkakimppu. Ihimettelin, kelle se sielä palakintoja jakelee. Sitte valakes. Se tuhatpäinen ylleisö taputti meijän Mammalle. Net oli kukittanu sen sielä, aineski sata vaaleenpunasta joriinia oli kainalosa. Vai ruusujako, emmää niitä tunne.
Nyt meillon kotona semmonen yhteiskunnallinen juopa. Akka on kultturelli ihmeinen ja meikäläinen vaan tämmöne tavan naturelli. Niinko laulusa.
Kait se on palkintosa tienannu. Pitäjän kulttuuripalakinnon. Eikä liion ollu mulle kertonu mitään. Liekkö tienny itekkään. Tarttee täsä nyt kattoo, sovitaanko myö ennää saman katon alle. Kultturelli ja naturelli.
Onnea Pirjolle! Voisitko tarkemmin valaista palkinnan aiheen.
VastaaPoistaKait se oli vaan jokavuotinen Sallan kulttuuripalkinto, jonka meijän Mamma pokkasi. Sivistystoimenjohtaja Marja Myllykangas oli pitäny pitkän puhheen ja luetellu kaikki ummet ja lammet, mitä kolomenkymmenen vuuen työuraan mahtuu. Eipä Ukka ollu sitä liirumlaarumia kuulemassa ihan oikeesti, kun ei alle puoleen kilometriin torilta ollu yhtään parkkiruutua vaphaana.
VastaaPoistaUrasa huipulla se meijän Mamma nyt ilimeisesti käväs. Tai tiijä häntä, sillähän on vielä melekeen puolet työurasta tekemäti. Ja ainahan tuo uutta pukkaa, paitti ei tenavia.
Tässä vielä juhlapuhe, jonka piti sivistystoimenjohtaja:
VastaaPoistaArvoisa juhlayleisö, on aika luovuttaa vuoden 2012 kulttuuripalkinto.
Tänä vuonna halusimme nostaa esille käsityöt ja käden taidot. Käsin tekemisen arvo näyttää olevan nousussa monesta eri syystä. Käsin tekeminen parantaa ihmisen elämänlaatua, tyytyväisyyttä ja viihtyisyyttä. Tutkimusten mukaan ihmisen ahdistus helpottuu käsityön kautta ja vaikeita asioita voi työstää vaikkapa kaulaliinaa kutomalla.
Kädentaidot- sana voi antaa sanana käsityksen, että kaikki osaaminen olisi käsissä vaikka kädentaidot edellyttävät runsaasti teoreettista ja hiljaista tietoa. Taustalla näissä käsityksissä voivat olla perinteiset suomalaiset sananlaskut, joissa korostuu päällä ja käsillä tehtävä työ erillisinä: ”Pää lepää kun kädet tekevät työtä.” Toisaalta sananlaskulla on voitu tarkoittaa että välillä sen pää onkin syytä levätä ja käsillä tekeminen luo sitä mielenrauhaa.
Kädentaidot voidaan myös mieltää jotenkin yksinkertaisempina ja helpommin opittavana kuin teoreettiset taidot. Todellisuudessa käden taitojen kehittyminen edellyttää pitkäaikaista, intensiivistä ja tarkoituksellista kokemuksien kartuttamista, elinikäistä oppimista. Taidon oppiminen ei ole pelkkää mallista oppimista vaan prosessin taustalla on useita tieteenaloja ja kriittisiä kohtia.
Meillä ihmisellä on ilmeisesti myötäsyntyinen halu käsin tekemiseen, jonka esille saaminen edellyttää innostunutta ja osaavaa opettajaa ja ohjaajaa. Sallan kunnan kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta on kokouksessaan päättänyt jakaa tämän vuoden kulttuuripalkinnon käden taitajalla, taitojen opettajalle, perinteen tallentajalle ja asiantuntijalle Pirjo Santalalle.
Sinua Pirjo sinua kuvaa Aristoteleen näkemys taitajasta. Aristoteles erottaa varsinaiset taidot mekaanisesta tekemisestä. Hän mukaansa taitaja tuntee ja tietää tekemisensä taustat ja työnsä seuraukset sekä tuntee materiaalit hyvin. Taitajalla on vahvasti hallussaan työn vaatima teoreettinen tausta. Kaiken tämän hankkiminen kasvattaa Aristoteleen mukaan ihmiselle käytännöllistä järkeä, joka on yksi ihmisen hyveistä.
Opettajana hyödynnät erinomaisesti tuota käytännöllistä järkeä. Opetuksesi punaisena lankana voi sanoa olevan ajatus siitä että erilaisia taitoja opitaan yhdessä toimintaan osallistumalla ja havainnoimalla. Opetuksessasi rakennat myönteisen ilmapiirin, joka johtaa viihtymiseen, itsetunnon vahvistumiseen ja sitä kautta kestäviin oppimistuloksiin.
Asiantuntijana olet mukana erilaisissa kehittämishankkeissa ja olet aina valmis tuomaan panoksesi erilaisiin ns. silmää edellyttäviin valintoihin. Pirjon hyvä maku näkyy museon ja rajakievarin sisustuksessa.
Paljon onnea Pirjolle! Jo meni kulttuuripalkinto oikeaan paikkaan! Toiset osaa tehdä käsillään vaikka miten taitavia, mutta eivät halua tai osaa jakaa osaamistaan. Pirjolla on upeat käden taidot, silmää kauneudelle ja hän myös innokkaasti jakaa taitoaan ja osaamistaan. Oot Pirjosta kovasti ylpeä, tiedetään, vaikka et muka ymmärrä sen kukka-asetelmaa maiharissa ;-)
VastaaPoistaOikeessa oot ja väärässä kans. Meneppäs itte yrittään jängällä kulukua niin, että toisessa jalassa on maihari ja toisessa Aaltomaljakko. Kyllä siinä ylpeys karisee...lotinan kanssa.
VastaaPoista