Päivän vesipaiste ja pari astetta plussaa alkoivat siirrellä Tukikohdan kattolumia siinä määrin, että sääkameratopan harusvaijerit aiheuttivat teleskooppiterästolpalle hiukkasen toispuolesta vetoa. Hyvä, ettei katkennut koko masto.
Näitä ongelmia esiintyy vuoden normikierrossa keväällä, mutta kaikkeen saa tässä muuttuvassa ajassa tottua. Lumet tulevat vesikatolta alas kesken kaiken.
Tunteroinen siellä Kasperilta ja Ukalta meni katolla keikkuessa aikaa, mutta saatiinhan ne vermeet taas oikenemaan ja kuvat maailmalle suunnilleen oikeassa asennossa.
Lumensyvyys maassa on edelleen kolmenkymmenen sentin luokkaa, mutta tätä räkäkeliä jos pidempään jatkuu, niin välikesä saattaa olla vielä käsillä.
Liisanliukkaat ja Kaisankaljamat ovat lähipäivinä taas tosi kuin vesi.
Tukikohasta piikkipohjia kenkiin etsimisiin tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti