sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Poika tullut isäänsä.

Ukan urheilullinen tausta on viimeinkin pullahtanut pintaan jälkikasvussa. Ukan lajit nuorna miesnä olivat yöjuoksu ja aitajuoksu kahella teellä. Tulevaisuudessa aiomme kylälääkäritädin kanssa kipaista Nyyjookin maratoonin, jota varten Ukan peruskuntokausi on alkamaisillaan.

Pojan polvet ovat kunnossa, kuten hän eilen Levillä osoitti. Kasperille hiukkasen irvailtiin ja luultiin hänen puhuvan lämpimikseen, kun tuli julki juosta puolimaratooni Kittilässä. Ukan vanhoilla hyviksi havaituilla valmennusohjeilla ja pikareenauksella poika kävi juoksemassa, kuten kilpailukalenteriin merkitty oli.

Palkintosijoille ei tällä ekalla puolimaratoonilla ollut tavoitettakaan, vaan sijoittua sitkeällä ja harkitulla vauhdinjaolla sadan joukkoon kolmensadan kilpailijan joukossa. Sijaluku 77 ajalla 1.42.47  täyttää tavoitteet niin juoksijalle kuin valmentajallekin. Tästä on hyvä jatkaa. Tarkempia haastatteluja annellaan ja tulevaisuudensuunnitelmia paljastetaan tuonnempana. Kunhan hengitys tasaantuu.

Tämä ei ole mikään kapakkajono...

Rennosti hymyssä suin. Ylävartalo mukana.

Lennokasta menoa...

Kasperi ja Heikki palkintojenjaon jälkeen.

Tukikohasta valmentautumisiin ja valmennussuunnittelemisiin tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti