Eväsvihjeitä retkeilijöille.

Kahvi- ja teepannut pysyvät kuumina honkatulien vierelläkin.

Venäjän Tuntsajoelle suunnatulle retkelle piti varata viikon muonat seitsemälle. Perusraaka-aineista on Mummelilla olemassa monivuotiset listat, joiden perusteella väkimäärän ollessa tiedossa pystyy suunnittelemaan monipuolisen ruokalistan. 

Vaikka olimmekin kalastusretkellä, ei kaikki ruoka ollut kalaa, vaan monipuolisesti muutakin. Emme hyljeksineet retkimuonista yksinkertaisinta, eli makkaraa, joka on suomalainen kesäeväs. Perunat ostimme paikallisesta tuoretuotekaupasta Alakurtista. Potut olivat punakuorista lajiketta viime kesän satoa ja, kuten aiempinakin vuosina, tosi hyvänlaatuisia. Keittoperunoina ne olivat ykköstä ja paistettuinakin aivan erinomaisia.

Avotulilla ruuan laittaminen helpottuu, kun keittoastiat ja paistinpannut saa tukevan ritilän päälle vaateriin. Pannut ja kattilat eivät kaatuile, eikä tulipaikkaan tarvitse viritellä mitään riukuja esimerkiksi kahvipannulle. Meillä ritilä viritettiin rautarunkoisen jakkaran päälle sen jälkeen, kun puuosat oli poltettu. Ritilä oli vanhan sähkölieden uunista.

Kalamiehen välipala: Lihis Wilhelmisiivulla.

Aamu-, ilta-, päivä- ja yökahvia tai teetä kiehumassa.

Räiskäleet kelpaavat jälkiruuaksi kaikille pääruuille...

Taimenharjuskeitto perunankeittovaiheessa.

Ja valmiina, kun siihen on lisätty tuoreet kalanpalat, tilli, pippurit ja hyshys, litra kermaa ja köntti voita...

Pyttipannua eilen keitetyistä perunoista, paprikaa ja punasipulia.
Päälle kuumaa savukalaa sitruunakastikkeella. 

Taimen savustettuna rosterisavulaatikossa, nam.

Lisukkeina viikoksi oli varattuna tuoretta kurkkua, tavallisia tomaatteja ja luumutomaatteja, erilaisia juustoja, maustekurkkua ynnä muuta. Leipäpolitiikka oli kotitekoista saaristolaisleipää pakattuna vakuumiin, samoin Tuplasti kursulaista ja välipalanäkkäriä.

Aamupuurot keitettiin neljästä viljasta tai kaurasta. Ja päälle tietenkin kotona valmistettu mustikkamustaherukkahillasoppa, jota kulutettiin puolenkymmentä litraa aamupaloilla.

Kylmäkellarina toimi puolensadan litran kannellinen muovitynnyri, joka kaivettiin jokaisessa leiripaikassa maahan sen jälkeen, kun tynnyri oli sujautettu mustaan muovisäkkiin, johon lirautettiin puoli ämpärillistä Tuntsajoen vettä. Näin syntyy eräjääkaappi, missä säilyvät kaikki kylmää vaativat elintarvikkeet. Ja kala pysyy tuorekylmäketjussa ennen jalostamista.

Tukikohasta normikeittiöön totuttelemisiin tähän.