perjantai 19. heinäkuuta 2013

Poikamme maailmalla, nyt Ivalojoella.

Kasperi lähetti kuvan. Puheyhteys oli Ivalojoen kanjonista hiukan niin ja näin, pätki niin hemmetisti. Sen verran sai selvää, että 70 senttiä taimenella mittaa, painoa nelisen kiloa. Perholla muutaman koskenniskalta. Väsytyskin oli vienyt aikaa pitkän tovin.

Myös video on tapahtumasta purkissa, jote tulevalla viikolla saatetaan nähdä, miten tuommoinen taltutetaan. Tarttuminen ei videolla ole, mutta tapahtumat siitä eteenpäin kyllä.

Ilmeestä voisi päätellä, että huonosti kuulunut kysymys Ukan ohjeista liittyi kalan jalostamiseen, kun se ei sovi pannulle. Käskin tekstiviestitse pätkimään seittemään yhtä pitkään pätkään kirveellä ja paistamaan palan kerrallaan. Ja syömään niin kauan, että massu tuntuu täydeltä. Ja kaatoryyppyjä väliin, koska kala hipoo Kasperin ennätystä, ellei sitä olekin.

Hirvi-Harri oli vedellyt rannalle toisaalla lähes samanaikaisesti puolentoista kilon taimenen, joten pojilla pyyhkii reissun alkajaisiksi ihan kohtuullisesti.

Iloisen rauhallinen ilme...

Tukikohasta onnittelemisiin tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti