Polttiaisia on kuulemma noin seittemääkymmentä eri sorttia. Eipä ole Ukalla tiedossa, mikä sorttimentti niistä, vai useampia, on levinnyt kulovalkean lailla tänne Lappiin. Niitä pirulaisia on pilvin pimein kaikkialla metsissä, pihapiireissä ja virkistämässä myös makuuhuoneen muutoin niin tylsää tapahtumakalenteria.
Hemmetin kiusallisia elukoita ne on. Päivänä muutamana Mummeli kävi poimaisemassa sangollisen piirakkamustikoita tuolta Politimavaaran päältä. Väitti kovin, että olisi saattanut poimia toisen ja kolmannenkin päälärillisen, mutta polttiaiset olivat olleet asiasta eri mieltä. Kotio oli pitänyt lähteä ennenaikojaan. Ja naamataulu ja kädet olivat sen näköiset, että pisteliästä hyönteistä oli haittoina metsässä ollut.
Joku oli piirtänyt nettiin jollekin sivustolle kuvan tästä rattotytöstä. Ne immeistä purevat lajinsa edustajat kun tietenkin ovat narttuja. Uroksillahan on tietenkin tuossakin maailmassa vain rattopojan osa olla sukua jatkamassa...
Mummelilla ei kuulemma ole kotosalla semmoista kamerantötteröä, jolla tämä luonnossa vajaan millimetrin mittainen elukka olisi kuvattavissa. Ukka ei niitä juurikaan nahalla näe ilman kakspuolosia kakkuloita. Tuntoaistia on Ukallakin vielä sen verran tallella, että saatanan kivuliaan puremajäljen muistaa vielä tuntienkin päästä. Ainut kivunlievittäjä on kakspuolrosenttinen hytrokorttisooni, jota kuluukin näinä aikoina tuupitolokulla, joten ainakin apteekkarien luulisi olevan mielissään.
Ei voi enää pidellä huoneissa ikkunoita auki, vaikka niissä on sääskiverkot hollilla edelleen. Nämä mutiaisen kokoiset äänettömät verenimijät kun mahtuvat normisääskiverkon silimistä läpi että simahtaa. Ja jos laitat tiheän suodattimen ikkunaan, niin vastaavasti ulkoilmaa ei huoneeseen pääse. Eipä äkkiseltään uskoisi, miten pieni elikko voi saada aikaan isohkoja ongelmia.
Kesä on laahannut koko ajan kolme viikkoa perässä, mutta nämä polttiaiset ovat ainakin rahtusen etuajassa. Normisyksynä ne ovat syyskuinen ratto ruskan kanssa, mutta märkyys on todennäköisesti pitänyt lätäköt kunnossa lisääntymiselle. Sama koskee sääskiäkin, jotka vielä ovat elossa runsaampina kuin tähän aikaan tavallisesti.
Pirulliseksi sanovat hirvikärpästä ne, jotka niiden kanssa painimaan joutuvat. Ukka ei toistaiseksi ole hirvikärpästä tavannut, kuten ei Mummelikaan. Polttiainen on omalla tavallaan varmaankin yhtä vastenmielinen riesa kuin hirvikärpänenkin. Pitikö tässä alakaa ettimään väliaikaista piilopaikkaa, vai pukeutuisko muutamaks viikoks tiukkaan lakanaan.
Tämmöisenä jos syksy jatkuu, niin mettämiehillä ja ruskaretkeläisillä on syytä olla ulukoreissuille jotakin konstia, jos nahka ei ihan tunnoton ole.
Tukikohasta huitomisiin tähän.
Terveiset Brysselistä
VastaaPoistaTäällä ei noita Polttiaisia ja muitakaan ötököitä ole,mutta kesällä kun Iivarin mökillä oltiin niin siellä törmättiin niihin sinun ikävöimiin hirvikärpäsiin ja niitä oli ainakin 2 kappaletta ja kummatkin eri päivinä ,tulivat varmaan Venäjän puolelta eli kohta niitä on siellä yhtä paljon kuin polttiaisia tai itikoita eli sääskiä.Koittakaa tulla inisevien ja muidenkin ystävien kanssa toimeen.
Hyvää syksyn odottelua teille.Toivottelee Pirjo ja Vesa
ps nähdään
Iivarin mökillä on varmaankin ollut lintukärpäsiä, jotka kovasti muistuttavat hirvikärpäsiä, mutta eivät pudota siipiään. Lintukärpäsiä on myös pohjoisessa, mutta niistä ei liiemmälti ole riesaa. Hirvikärpäset kuoriutuvat vasta syksyllä. Hirvikärpäskausi on vasta alkanut etelässä.
VastaaPoistaLintukärpäseksi Ukkakin arvelee Iivarihavaintoja. Semmoisen minäkin näin kerran, kun perhotarvikkeiden toivossa pysähdyin jonkun ilmeisesti autoon törmänneen pikkuhaukan raadolle tuossa leirintäalueen lähellä. Siitä pelemahti outo ötökkä, jota etelän immeisten kertomien kauhukertomusten perusteella ekaksi arvelin hirvikärpäseksi. Ötökkä varmistui lintukärpäseksi, kun sitä hiukkasen tutkittiin.
VastaaPoistaHirvikärpäsen levinneisyydestä mainittiin päivänä muutamana Lapin Raatiossa. Kemin tasalla väitettiin semmoinen havaitun. Pudasjärvi-Taivalkoksi tasalla se Kemikin melkein on, joten siinä se pohjoisraja kuleksii. 50 kilometriä vuodessa kuulemma leviää. Ukalla on siis ainakin puolenkymmentä vuotta aikaa pakata kamppeita Pohjois-Norjan vuonojen rannoille. Hirvikantojen väheneminen saattaa hidastaa leviämistä. Ja pakkaset. Poroihin jos se leviää, niin Täplähän sen tuo tuliaisina. Ehkä.
No nyt kun tiedän että noita lintukärpäsiäkin on olemassa ja netistä etsittynä ja tarkastettuna niin olette aivan oikeassa kyllä se taitaa olla se ja minäkin hiukan ihmettelin koska Lappiin hirvikärpänen ei kai ihan vielä ole levinnyt,mutta ehkä ensi vuonna
VastaaPoista