Elokuun salto: Kaks täyskuuta ja puolenkytä hallaa.

Ilimankos tässä huushollissa on ollu elokuun ajan niin rauhatonta. Tänään siihen tuli sattumoisin selitys, kun Lapin Raatio kertoili tässä kuussa olleen tuplatäyskuu. Niinhän se tarkemmin muisteltuna tietenkin onkin ollu. Tuollahan se möllötti Venäjän Tuntsajokivarressa niin komiasti sillon kuukaus sitten. Ja nyt taas ehtoolla tuolla takapihan puolella aika matalalla.

Puolenkymmentä hallayötä sopi tämän vuuen elokuuhun myös. Semmosta saa kokee kuulemma kolome kertaa, jos elää sata vuotta. Eipä Ukka taaksepäin muista, oliko tämä rapian puolensadan vuoden elämän ajan eka, vai monesko tämmönen oli.

Ei ne hallat ole vieläkään tuonne vaaroihin ole yltäneet. Mummeli pyöräili tänäänkin kuntolenkin tuossa lähivaarassa ja kiikutti sieltä pikkupäälärin heleskutin hyvvää mustikkaa. Talakkunan kanssa saunan päälle lotastiin iltapalaks. Oli sekaan ruotassu tuosta varaston takkaa vielä villiintyneestä mustaherukkapuskasta muutaman tertun. Olipa äree ja terveellinen satsi...

Ruskat ei täällä näytä hääpösiltä. Pakkanen ei taija saaha räiskettä koivuihin, kun on tuo ruoste levinny osaan puista tännekkin.

Naruskajokivarressa siellä Kallelan ja sen Ykshaileen rannoilla näyttää eilisten kuvien mukasesti tältä:

 Näistä Ukan räpsimistä pikkukamerakuvista kukin voi päätellä, missä ruskan suhteen meneksitään. Siihen H-hetkeen on kymmenkunta päivää aikaa...

Tukikohasta syyskuulauluja hoilailemisiin tähän. Ja kohta joululaulelemisiin.