Yksi pölökky julistettiin rauhoitetuksi halakomakoneen terältä. Se oli koivupinon suurin tyvipölkky, jonka iäksi metsätalousalan eksperttimme arvioivat satakunta vuotta. Hiukan alle tai yli, vallassaan. Täkäläisittäin kuitenkin iso koivu. Ja ei laho, kuten lähes poikkeuksetta isot koivut näissä pohjoloissa vanhuuttaan ovat.
Maanmainio halakomapölökky, jos jollakulla sattuu tulemaan pikkuklapin tekemisen tarvetta. Ja tuleehan sitä, kun kesätulia kunnolla aletaan pidellä.
Ison viskarssin kun Ukka tähän halakomapölökkyyn puolihuolimattomast täydellä voimallaan iski, niin kuului vain kevyt kumahdus. Ehkä aivan pikkiriikkisen kuului semmoista ääntä, että pölökky meinotteli mennä kertalaakilla keskeltä kahtia. Mutta ei vielä menny. Sievällä käytöllä saattaa tämä pikkupuu kestellä kesän läpi takapihalla. Tai parikin.
Tukikohasta pikkupuunteon odottelemisiin tähän. Isot on tehty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti