Onkohan tässä meidän suomenpystykorva Rihlassa malmikoira-ainesta? Se kääntelee ja vääntelee kuin miehet koiruushäkissään niin suuria kiviä, että Ukka suurimpia niistä juuri ja juuri ilman maansiirtokonetta pystyy käsipelissä siirtelemään. Koiruus tepisi ja haukkui aikansa eilen omia aikojaan häkissään ja kas kummaa, yhtäkkiä se pyöri Ukan ja Kasperin jaloissa villinä ja vapaana.
Sepä oli napsinut aitauksensa ulkopuolella kasvavia kulleroita naamaansa. Ilmeisesti sen aterioissa ei ole riittävästi rehupuolta, salaatteja, kurkkua, tomaattia ja herneitä, ynnä muuta. Ilmeisesti pitäisi vielä tarjota kulleroitakin. Siihen Ukan ja muun talonväen älli ei ole piisannut.
Mummeli sai näpättyä karkauskaivuutyömaasta vauhdikkaan valokuvankin. Etukäpälien kynsiä ei meidän kullerokoiralta leikellä tarvitse, vaan se pitää kynnet sopivan mittaisina maata kuopimalla. Jos kohta ei liiankin lyhyinä.
Vastatoimenpiteenä, viimeisenä sellaisena toistaiseksi, Kasperi ja Ukka rakensivat karkailuseinustalle rautalankaverkkoesteen. Metrin levyinen poroverkko laitettiin kaksinkerroin maata vasten niin, että verkonsilmä päältä katsottuna on nyt noin puolen koiran menoaukon kokoinen. Eli sen ei pitäisi päästä verkon läpi. Verkon alitusmatkaa on toistametriä, eli sitä koiruus ei ihmisymmärryksen mukaan jaksa tai viitsi tai ymmärrä kaivaa.
Nooh, vuorokausi on luontokappaleella ollut aikaa pohtia tilannetta. Ja makeita kulleroita aidan takana ulottumattomissa. Ja tulosta alkaa syntyä. Jopa oli kullerokoira saanut verkonsilmien kautta kaivettua punaisia reikätiiliä kaksin kappalein häkin kulman alta. Perustuskiviä. Tiiliä se ei ollut vain kaivanut kulman alta pois, vaan varmemmaksi vakuudeksi kanniskellut ne hampaissaan koppinsa terassille. Taitaa ollakin tiiliskivipiski. Ehkä punatiilessä on sille tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita, tiedäppäs taas häntä. Tai jos se rakentaa itselleen vaikka takkaa, kekseliäs kun tuntuu olevan.
Ensimmäisen kerran kun kullerotiiliskivimaakivikoira pikistä nokkaansa häkin ulkopuolella ominpäin tulee näyttämään, niin se saattaa kohdata kaksi pyöreää reikää semmoisten mustien putkien päässä. Ainakin, jos myynti-ilmoitukset tai lahjoitusilmoitukset eivät tuo tulosta.
Tietenkin Ukka kuuntelee niitä viisaita, joita Tukikohdan tontin ulkopuolella asustelee. Vaikea tämmöistä asiaa on ratkaista, tai toisaalta ei. Koira on nimittäin tässä talossa hankittu monien värikkäiden vaiheiden jälkeen metsästysmomentilla. Siihen tarkoitukseen Rihlan kynnet ovat nyt lyhyenlaiset.
Tukikohdasta viiden tai kymmenen pisteen vihjeitä odottelemisiin tähän.
Lemmikit ovat yksilöitä, mikä passaa toiselle, ei toiselle välttämättä riitä. Yleensä lemmikkieläimet tekevät tuhojaan, kun turhautuvat, eli niillä ei ole tarpeeksi tekemistä. Sen täytyisi saada purkaa energiaansa. Sitähän se tekee repimällä talvivällynsä silmänräpäyksessä, kun sellaisen saa ;-) Pitkiä lenkkejä ja paljon seuraa olisi tällaisen lemmikittömän maallikon viiden pisteen vihje.
VastaaPoista