Onneksi on vanhoilla päivillä vielä jotain kevätputsattavaa ja kiillotettavaa. Se on sitä ajankulua. Huollon kohteena tietenkin säävermeet, joista on tullut Ukalle suoranainen kunnia-asia. Sademittari on sellainen peli, että se jos on tukkeessa, niin sademäärät eivät päde todellisuuden kanssa. Ukan sademittari on ympäri vuoden tuolla Tukikohdan katolla savupiipun vieressä. Se tekee puhdistamisesta ja kunnossapitämisestä entistä haasteellisempaa ja tarpeellisempaa.
Ohessa strutsinmunan kokoisen PeetBrosin sadekipon kuvat kipon ratekisten osien ollessa pestävänä ja kiillotettavana. Elektroniikkaan liittyvät osat Ukka tarkistaa sattuneesta syystä vain katseella. Sen verran uskaltaa osia irrotella tilapäisesti, että muistaa ne satavarmasti tökätä samoille paikoilleen takas sen jälkeen, kun irto-osat on pesty ja kiillotettu keittiössä.
Ei se tämän kummempi vehje ole. Taivaalta tulevan sateen se mittaa 0,25 millin erissä sitä mukaa, kun vettä mittaukseen tippuu. Ja hyvin on neljättä vuotta jo hommansa tehnyt. Talvella sulattaa sataneen lumen vedeksi lämpimässä pesässään ilmahormissa ja kesäsateen kerää suoraan mittanieluunsa. Ja ilmeisen tarkasti vielä. Tarkkuudella, joka Ukalle riittää.
Ukkapa tietää satavarmasti, että tänään tätä kirjoitettaessa on viimeisen tunnin aikana satanut 1,27 mm vettä. Vuorokauden aikana sitä on tullut 1,52 mm ja koko vuoden 2012 aikana 95,0 mm. Ja niin tietävät nekin, jotka sääsivujamme käyvät lueskelemassa.
Jos jollain on autossaan kiillottamisen tarpeessa olevia muoviosia auton ulkopuolella, niin Ukalta jäi strutsinmunan kiillottamisen jälkeen ainetta pulloon, koska tähän hommaan geeliä sai kuluman vain piipillisen. Lainaan kyllä ainetta hyvään tarkoitukseen, vaikkakin nykyautot ovat täyttä rautaa...
Tuulimittarin siirto- ja puhdistussuunnittelemisiin Tukikohasta tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti