Aikalaista pullisteluahan se halonteko on, vaikka hydrauliikka hoitaakin puiden halkaisun. Halotut puut on kuitenkin kärrättävä vasituilla puukottareilla pinopaikalle ja halot on sitten pinottava oikeaoppisesti kuivamaan talven pakkasia odottamaan. Pari metriä korkean pinon rakentaminen vaatii puiden nostelua. Erityisesti neidot huomaavat työskentelyn kiinteyttävän vaikutuksen...
Ukka on itseoikeutettu hydrauliikan käyttäjä ja koko paletin vaatimattomasti sanottuna ylin valvoja, jonka tehtävänä on vaalia kenenkään näppien tai muiden jäsenten joutumista halkomakoneen puristukseen. Kone ei nimittäin anna anteeksi, jos sinne ukko tai akka välin jää. Luut ovat kevyttä kamaa, kuten oheisesta videosta voi itse kukanenkin kuvitella. Kone puristaa valtaisalla voimallaan tuoreet koivut, isot ja pienet, halki säälimättä.
Vajaat 50 pinomottia oli tämän päivän halottu ja pinottu puumäärä. Se on noin kaksikolmattaosaa koko puumäärästä, rekkakuormasta, eli viidestäkymmenestä kiintokuutiometristä.
Huomenna tehdään, jos ennakkosuunnitelmat pätevät, savotta loppuun. Sitten rantteen hommat ovat taas vuodeksi tehtyinä.
Ukan halkomakone on rouvia tekoa. Voima siitä ei lopu. Vanha Massikka pyörittää omalla pumpulla toimivaa konetta, jonka on rakentanut kuusamolainen kyläseppä vuosikymmeniä sitten. Vehkeet on vanhoja, mutta rauta ei ruostu.
Huomisen jälkeen taas ensi vuoteen. Ketäpä mahtaa silloin olla täällä Naruskalla kuntoilemassa ja katsomassa, miten joukkovoima ja konevoima jylläävät...
Ai niin. Pitää vielä mainita, että talkooväki täytti työpäivän jälkeen vatsansa valkohäntäpeuran ja hirvenpaistin yhdistelmäsuikalepadalla, joka oli höystetty pippurilla ja punaviinikastikkeella. Perunat olivat karkean suolapetin päällä uunissa paistettua rosamundaa. Hyvin maistui eväs, koska talkoissa energiaa myös kuluu.
Tukikohasta huomiseen loppuhuipennukseen keskittymisiin tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti