Naruska. |
Naruska Kemin taidemuseon salissa. |
Naruska-teoksen poliittisen luonteen perustelu
Ensimmäinen kipinä Naruska-maalauksen ideaan oli
puhtaasti siinä esiintyvän valokatkaisijan esteettisyys ihmeellisessä verhojen
takaa suodattuvassa valossa.
Lopullinen sytyke maalauksen toteuttamiseen kuitenkin
syntyi usein syrjäseutujen tyhjentymistä kuvaavan ”viimeinen sammuttaa
valot”
lausahduksen kautta. Tällä huumorilla kyllästetyllä
lauseella on kuitenkin vakavampi puolensa, joka näkyy varsinkin Itä-Lapin
reuna- alueilla, joita pienten kylien vanheneva väestö asuttaa. Nuori väestö on
muuttanut pois, uusia asukkaita ei tule, ja kaikki jokapäiväisen elämän
rakenteet -koulut, kaupat, terveyspalvelut- on aikoja sitten purettu pois.
Alueen ehkä ainoa toivo on sen vertaansa vailla oleva
erämaaluonto ja siihen liitettynä matkailuelinkeino. Ongelma matkailun suhteen
on, miten säilyttää luonnon koskemattomuus, sen suurin status, ja samalla
tarjota suurelle määrälle ihmisiä matkailupalveluja ja -rakenteita.
Ratkaisujen täytyy olla toisenlaisia kuin esimerkiksi
Länsi-Lapin matkailukeskuksiin luodut pikkukaupungit.
Myös kaivosteollisuus on kiinnostunut Itä-Lapin alueesta.
Sen toiminta toisi varmaan alueelle mukanaan uusia asukkaita, mutta esimerkiksi
matkailu- ja kaivostoiminnan sovittaminen samoille erämaa- alueille on mahdoton
yhtälö.
Naruska-maalaus ei julista. Se tuo esiin sen
pysähtyneisyyden, luovuttamisen ja hiljaisuuden kuvan, joka on jäänyt kaikesta
jäljelle. Sen poliittisuus on passiivista, toteavaa ja se sisältää pienen
toiveen siitä, että tämä kolkka Suomea heräisi jonakin päivänä taas eloon ja
joku voisi sytyttää taas valot.
Sami Evinsalo
Sami Evinsalo
Hyvä Sami, puhutteleva teos ja teksti täyttä asiaa.
VastaaPoistaJuuri noin... Hieno työ.
VastaaPoista