Ukkatukkamallista uupelo.

Ukan pitäis mennä parturiin. Viimo viikolla passikuvassa käydessä meinasin persiilleni lentää, kun valokuvvaamon setä tökkäsi mustavalakosen kuvan kouraan. Aattelin heti, että ei nämä ole oikeen äijän kuvat lainkaan, mutta uskottava se oli. Siinähän se kuvan ottaminen tapahtu kaikkineen minuutin sisällä, eikä siihen mitään rikkikuvvaa mistään väliin ehtiny kukkaan tuomaan.

Ukalle tuli ihan ensteks kuvasta mieleen, että siinä on se ukko, joka istuskeli vuositolokkuja sitten siinä katsastusaseman nosturin vartpurkissa, kun inssi nosteli sitä kohti hallin kattoo. Se oli se Kätkäläinen. Televitsuunissa. Se tuli omasta kuvasta mieleen. Tukkakin näytti ouvolta.

Pitkään katto tyttö entusen työmaan lasivitriinin takua, kun tärhäytin sille uutta passia hakiessa kuvat kehiin. Sekin selekeesti katto kahteen kertaan, että onkhan tuo ällissään tuo ukko. Ja onko sama mieskään, joka tääällä enne töisä oli. Mitään se ei puhunu. Sormejäläkikoneen löi ethen ja siihen piti sormet laittaa pingaamaan. Ennen ne vejeltiin näpijjälet mustalla musteella, eikä niitä rehellisiltä otettu koskaan. Nyt on siinäki aika menny ohi.

Mummu esitti, että Ukan tukalle vois maanantaina Rovaniemellä käyvessä tehä jottain ratikaalia. Se kaiveli netistä erilaisia äijien  hiuskuontalomalleja. Ukka tyrmäs kaikki hankkeet. Kahen kuukauven vällein olen jo vuosia kulukenu vakiparturilla ja sille oon antanut vappaat käet muovata Ukan kuutti semmoseks, kun hän ammatti-immeisenä paraaksi näkkee.

Vielä viimoseks Mummu heitti Ukalle sähköpostilla yhen hiusmallikuvan. En tiijä, mistä se sen oli kaapannu, mutta siinoli hienonnäköne harmaja hivus laitettu kommeesti niinko jakkaukselle. Ukan vielä vankasta vaikkaki harmaantuneesta hivuksesta vois kyllä saaha sammaan tyyliin jothain uutta ilimettä. Täytyy ottaa kuva mukkaan maanantaina, josko siitä olis parturitätille vinkkiä tehä Ukasta uus mies. Tai ainaki uuvennäköne.

Maanantaihin asti mallia miettiessä Tukikohasta tähän.