On se hiukka ihmeellinen juttu, että me täällä pidetään esimerkiksi tuota Kallelan mökkiä näin talvellakin viimesen päälle siinä kunnossa, että ei muuta kuin ovesta lämpimään tupaan astuu ja asettuu olemaan. Onhan se heleskutti, ettei siellä kenenkään tee mieli mennä vaikka takkatulia polttelemaan. Ja mikä vika se muka siinäkin on, ettei voisi saunaa lämmäyttää ja pyörähtää sieltä reippaan puolen metrin hankeen piehtaroimaan. Ja sitten takas saunan lämpöön.
Jos ei huvittaisi nuo hommat, niin sitten voisi ottaa vaikka Kuukkelin elämästä kertovan kirjan ja lueskella sitä samalla, kun tarkkailee kuukkelia livenä tuvan tai makuuhuoneen ikkunasta.
Ja jos ei viihdy yksinään, niin voihan sinne ottaa mieluisen kaverin ittelleen. Vaikka kädenvääntökaverin tai korttihuijarin. Tai koiran. Ei kait viikko pahitteeks olis vaikka oman elämänkumppanin kanssa maaseudun rauhassa poissa kaupunkien melusta ja pahuudesta. Tai voihan sinne metsän keskelle viedä koko perheen. Siellä voi lapsosille opettaa luonnon ihmeitä ja erätaitoja vaikka ulkotulien rakentelemisen muodossa.
Nyt siellä Kallelassa isännöi yksikseen pihapiirissä vain Kärppäläinen. Se tietenkin näytti naamaansa kuistin alta, kun Mummun kanssa pyörähdimme viikkotarkistuksella, että paratiisi on valmiina.
Auttaskohan sytykkeeksi Naruskalomalle vaikka hintapolitiikka, häh? Mitäs jos tärhäytettäsiin sillai, että Kallelaan saa meitin luvalla mennä 150 €urolla kokonaiseks viikoks. Tai lyhyempiä pätkiä vuorokaustaksalla 30 eeroo veeärkoo. Jos Lapissa jostain saa halavemmalla lähellekään vastaavan paikan, niin ilimotelkaa. Lähen sinne itsekseni heti.
Tämä tarjous olkoon voimassa Ystävänpäivään asti, joka on puolessakuussa helmikuuta.
Ja sitten kakkonen.
Lunta on tällä hetkellä täällä 53 senttiä. Me ollaan Täplän kanssa sovittu niin, että jatkossa Hän huolehtii lumipäivitykset tuonne NWN:n sääsivustoille. Ukan muisti on niin huono, etten sinne muista välttämäti neljän päivän vällein lumimäärää päivittää. Sillon se tieto nollaantuu, vaika lumi täällä olis lissääntymään päin.
Tänään Täplä jo kävi aamusella makuuhuoneen ikkunan alla kelloaan kalistelemassa sen merkiksi, että yöllä oli satanu uutta lunta. Unohrin sille eilen opetusreeneissä opettaa, että vain täyvet sentit ilimotellaan.
Tukikohasta Kallelan varauskirja levällään varauksia ootellessa tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti