lauantai 14. tammikuuta 2012

Oma muu mansikka, maa muu mustikka, vai kuin se meni...


Tulthin kotio. Viistuhatta kilsaa taitettiin vuorokauvesa. Onhan se nykyaikana jämäkkää touhua lennellä muutamasa tiimasa kesästä talaveen. Tai olihan se yhtä reuhakkaa lentää talavesta kesään. Ei se reisu nii rasittava ollu, mutta pari päivää ollaan hiukka oltu pökissä. Kilsat siirryttiin samoilla simmuilla, joten yks unijukkareissu jäi tavallaan välistä pois.

Ei siihen etelänmaahan tykästymään kunnolla kymmenessä päivässä ehtiny. Kuiten sen verran pisti mietityttään, jos tässä maata vaihtaan joutuu, että Ruåtti ja Epsanjanmaa joutuu kyllä puntariin, jos muutamasta Paavosta tälle valtakunnalle ressu paukahtaa. Ukka meinaan nostaa kytkintä samalla siunaamalla, koska puheissa pitää pysytellä.

Humalassa kakskytävuotta sitten päätetyt asiat ei selevälläkään päällä muuksi muutu. Nooh, onneks vaalit vielä on meneillään, eikä tässä vielä pakkaamassa olla. Mutta jos lähteen jouvutaan, niin kannattaa pijellä pankkiherrojen kanssa välit kunnosa, että pystyy tästä sitte ostajan markkinoilla halavan talon ittelleen ostaan.

Tässä ihan tosissaan vertaillaan näitä omia maisemia etelän maisemiin. Siinäpä ittekkin vertailkaa. Tää oli Mummulle ja Ukalle semmonen arviontimatka siitä, mihin evakkoon lähetään. Uskokoon ken uskoo.

Vasemmalla puolella on hyvät maisemat ja oikeella puolella on hyvät maisemat. Jos niitä maisemia tässä valakkaamaan joutuu. Tai pääsee.

Äänestyskopperoissa näistä isoista asioista päätetään. Niinko kotomaasta. Näistäpuolin Ukka ei Epsanjaa muistele ku sitten, kun muurinpohjalettutehas on perustettu Torremon poukamaan Välilammen rantsuun. Että tämmönen tappaus.



Tukikohasta äänestysnumeroita arpoessa tähän.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti