keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Ukan kaljoja ei Pate näppää...

Pate jo sekunninkymmenyksennäytti Ukan sennaattorilta. Se tosin tapahtu yölä unesa, kuttuo silimät hiukkase ristisä oleva Vasarapöllö tuli yölä olokapääle istuun. Ja eiku siinä alako viskutteelleen, että Pate harossi, Pate harossi, Pate harossi. Ja pitkä KRÄÄK pääle. Siihe heräsin. Ja hijestä olimmärkänä.

Olin kuulemma viuhtonu ko väkkärä ja huijellu nin, että eukko oli meinannu nenillee saaha. Sannoin vaan elämänsulostuttajale, että paha Patepöllö meinas viijä Ukan kaljat kaupasta johonki piiloo. Ja sitte se oli hokenu kait Patennumeroo. Emmuista, mikä nummero se oli. Olivvaa hätistelly sitä helevettii mun olokapäältä...

Ihankummija tuommoset painajaiset. Son ihimeeliine tuo immeisellapsen unimaalima. Kaljatki varmana tulit siihe unneen, ku eilen ostin sakemannikaupasta muutaman tölöki alakoholivappaata saunakaljaa. Tämon melekeen ainoo kalja, jokei närästä. Tätä laatuva ei lestaatiolaiset ilimeisesti vihhaa, kunei täsä viinaa oo. Vai mikä niistä tietää. Saattahannet alakaa juottaan pelekkää maitoo meille kaikile.

Ulukomaalaiset on joskus muutki einekset täsä talosa. Piti tälle aamuva aukasta Alakurti hypermarketista kesälä ostettu puuropaketti, joka kävi kiertoajelula Tuntsajojela jo viime kesänä. Unehtu pois milliisin eväspaketista. Soli hyvä, ku eile ei Ukan kauppalistasa lukenu viherijä nallepuuro. Reservistä näpättii punane ruskipuuro. Iha harossi puuro siitä kiehu aamupalaks. Täsonnyt iha sekasi, vaihtasko vihireen punasee vai punase johonki muuhuvvärrii. Oisha sitä sinistä eloveenaaki, jotei oo pitkii aikoihi tullu maistettuva. Puuro ku puuro, se ojjoka aamu kitusii saatava, muuton ei lähe käyntii konheet.


Ensyötä vasten tarttee varmaa ehtoolla luveskella jottain vaikka akuankkaa, että politrukippyssyy poisa makkuuhuoneesta.

KRÄÄÄÄÄÄÄÄK!!

Tukikohasta hiilikuormavvientijä Varpuselekään suunittelemisii tähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti