sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Kasperi keräilytaloudessa.

Normaaliolosuhteissa metsästäjänuorukaiset näin maalinnunpyynniin viimeisinä päivinä puristelisivat itsestään viimeisetkin mehut metsästyspoluille, mutta meidän poika se on ottanut loivan linjan. Viimeisimmät reissut ovat vaihtuneet paukuttelusta kamerapuolelle, kuten blogipiireissä ja naamakirjan puolella tiedetäänkin.

Eikä siinä vielä kaikki. Tänään toiseksi viimeisenä jahtipäivänä kiväärit ja haulikot olivat joutaneet nojolleen puunrunkoa vasten, kun poke hipaisi autolle hakemaan sienenpoimintakopan. Eikä turhien sienten takia lajia vaihtanutkaan, koska vahva epäilys on, että Kasperi käveli keskelle kanttarelliesiintymää. Ei hän silmiään ollut uskoa, että kanttarellia voisi Naruskan korkeudella edes esiintyä, eikä varsinkaan lokakuun toiseksiviimeisenä päivänä poimintakuntoisena.

Ukan päätelmä on, että kun Venäjällä vielä vallitsee täysi kesäaika, niin rajan läheisyydessä kesä- ja varhaissyksylajit tietenkin ovat hypänneet rajasta yli talviajan keskelle. Sen varmistamiseksi, ettei kyseessä ole valekanttarelli, lähetti Ukka näytteet lausunnolle Lapin Martoille Rovaniemelle. Sieltä jos Pyhäjärven Maijalta ei varmaa tunnistusta sienille tule, niin mää en oo mää.

Tässäpä kuva Kasperin löydöstä. Limanuljaskasta ei ainakaan ole kyse, uskoo Ukka.


Tukikohasta sienestämisiin tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti