Sielloli koko kyläseuran kerma kokkoontunu juhliin. Ja myö oltiin kuttuvieraita. Ja Kasperi Venlasa kans kans. Laulettiin miniäntekeleen kans tuettona vähä ennen kyyneleitä. Muut kuunteli tippa linsisä. Ottivat sitte meiltä mikit poies lyhyijen taputustejjäläkiin.
Poiki se sevverra, että kuloharjulaiset aiko tulla Tukikohtaan viettään yhet talaviviikolloput. Ainuana ehtona oli, että Ukan pittää laittaa sinne lauluvermeet, nin sitte hyö karaoken orjat suostuu vielä korpisempaan maisemaan. Ukka tieten lupas.
Issäinpäivä valakeni loskasena ja räntävettä tuli niimmaan perusteellisesti. Lapsoset ketterät olit muistannet Isä-Ukkaa lahjuksella. Nyt on taas kartanolla yks eestaas kulukeva vehe. Jos vaan käsi käy. Olit ostanneet Ukalle lankkujen mustasurman, uuven tikkisahan.
Siinon oikeen kummikahva. Kasperi varotteli sitä kuiten heittelemästä. Oli kuulema menny usiammavviiko viikkorahnat tähä maknumii.
Jopaha eiline kotiotulomatka oli yhtä loskallentoo. Talavikelit tuli vastaan kotitielä Kotalasta Tukikohtaan. Siinoli talavenraja. Ja nyt maanantaina paistaa aurinko täyveltä taivaalta. Mummeli tempas vielä yhet päälliset voileipäkaakulle, joka rakenneltii perjantaina sivutuotteena, kuvvietiin Evalle ja Jullelle kylymäsavuhiukopalakaakku pyhäaamun suolasennäläkää tyyvyttään. Ja joillekki hiukopala oli ihan tarpeesee.
Kotiminikaakku näytti enne aamupäiväkahveeta tämmöseltä...
Nyttäytyy alakaa ehtiin lauluvermeitä. Pittää päästä miniäntekeleen kans uusimaa tuetto. Meistä kuulette vielä.
Tukikohasta maknumi tyynyalla nukkumisiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti